Uivelo eli ungelo (Mergellus albellus)

Koirasuivelo on juhlapuvussaan eittämättä yksi kauneimmista vesilinnuistamme. Se on hyvin arka ja piileksivä lintu ja siksi se onkin jäänyt varsin tuntemattomaksi.

Uivelo on pienimpiä sukeltajasorsiamme. Telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38 – 44 senttimetriä ja siipien kärkiväli 56 – 69 senttimetriä. Uivelon ruumis on lyhyt ja typäkkä, sillä on lyhyehkö nokka ja jyrkähkö otsa.

Uivelo, koiras. - Kuva Copyright © Kev Chapman - Creative Commons.

Kauempaa miltei yksivärisen valkoiselta näyttävä koiras on helppo tunnistaa. Puvussa on mustaa kuviointia nokan tyvessä ja silmän ympärillä, pienen niskatupsun vaiheilla sekä selässä ja rinnan sivuilla. Lennossa näkyvät mustien siipien laajalti valkoiset tyvet. Uivelon lento on nopeaa ja se iskee siivillään tiheään. Kesäpuvussa ovat eroja naaraaseen nähden mustempi selkä ja peitinhöyhenten osalta valkoisempi siiventyvi.

Naaras on harmaanruskea. Sillä on punaruskea päälaki ja laajalti valkoiset posket ja kurkku. Silmän ympärys on mustahko. Lennossa näkyy siiven tyvellä vähemmän valkoista kuin koiraalla.

Äänet

Uivelot ovat hiljaisia. Koiraalta on pariutumisen yhteydessä sentään kuultavissa vaimeina erilaisia vinkuvia, röhkiviä ja tahdikkaan kopisevia ääniä. Naaraan ääni on karkea "krrr". Uivelon siivistä ei lennossa kuulu viheltävää ääntä.

Uivelo, naaras.

Pesintä

Uiveloiden pariside kestää yhden pesimiskauden. Uivelo on kolopesijä, se pesii luonnonkoloihin, palokärjeltä jääneisiin pesäkoloihin tai telkänpönttöihin eli uuttuihin. Se munii toukokuun puolivälissä - kesäkuun alussa 6 - 9 kermankeltaista tai vaalean kellanruskehtavaa munaa. Naaras hautoo noin 30 vrk ja poikaset tulevat lentokykyisiksi 10-viikkoisina.

Uivelot ja telkät voivat pesiä vieri vieressä ja joskus lajit voivat risteytyäkin keskenään. Uivelon ja telkän lähisukulaisuus käy ilmi siitäkin, että niiden poikasilla on samantapainen ulkonäkö.

Ravinto

Ravintona ovat pikkukalat, hyönteiset ja pienet äyriäiset, harvemmin kasvinosat tai siemenet.

Levinneisyys ja muutto

Suomen uivelokanta on kasvanut 1950-luvulta lähtien ja on nykyisin arviolta 2 000 – 3 000 paria.

Uivelo on yömuuttaja. Maaliskuun lopulla alkava kevätmuutto huipentuu etelässä huhtikuun lopulla ja päättyy toukokuun puolivälissä.

Syysmuutto käynnistyy myöhään lokakuun puolivälissä ja jatkuu vilkkaana marras-joulukuussa. Suomen uivelot talvehtivat Itämeren eteläosissa ja Länsi-Euroopassa. Joitakin yksilöitä talvehtii Suomessakin Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla. Suomessa talvehtivien uiveloiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä.

Muuttoaikoina uivelot esiintyvät usein yhdessä telkkien ja tukkasotkien kanssa, mutta ne muodostavat myös lajipuhtaita parvia.

Riistalintu

Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.

Uivelo on yksi riistalinnuistamme. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Uivelo on rauhoitettu lintu.

Riistalinnut

Uivelo, koiras.

Elinympäristö

Elinympäristölleen uivelolla on varsin samanlaiset vaatimukset, kuin telkällä. Uivelon mielimaisemia ovat Pohjois-Suomen matalat ruohistojärvet ja jokisuvannot. Se on harvalukuinen pesimälintu Metsä-Lapissa. Tunturi-Lapissa uiveloita ei enää tapaa. Kesällä pesimättömiä lintuja esiintyy eteläistä Suomea myöten.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Wikipedia
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat