Tunturisuden sivut
Kuva Copyright © Fyn Kynd - Creative Commons.

Alli (Clangula hyemalis)

Sirotekoinen alli on kooltaan telkän luokkaa ja telkän lailla senkin heimo on sorsat (Anatidae). Sen pituus on 38 – 60 cm, siipien kärkiväli 75 cm ja paino 500 – 1 100 grammaa.

Suomessa ei ole toista vesilintua, jonka puku vaihtelisi vuoden mittaan yhtä paljon kuin allin. Koiraalla on vuoden mittaan neljä erilaista pukua. Huhti- kesäkuussa pesimä- eli juhlapukuinen koiras on tummanruskea, kupeilla valkoinen, silmän ympärillä valkeahko laikku. Pyrstöjouhet ovat voimakkaasti pidentyneet. Peruspuku heinä-syyskuussa on himmeä toisinto juhlapuvusta, jolloin allilla on harmaa selkä ja pidentyneet pyrstöjouhet puuttuvat.

Marras-joulukuussa alli pukeutuu taas uuteen pukuun. Tässä puvussa sillä on selvä, kaksivärinen, mustanruskea laikku muuten valkean pään sivuilla, mustanruskea rintajuova ja jälleen pidentyneet pyrstöjouhet.

Naaras on vaatimattomamman värinen ja sen puku on himmeämmän ruskea ja valkoinen, missä pään kuviointi on luonteenomainen. Eri naaraiden välillä on suuria yksilöllisiä eroja ulkonäössä.

Allin pienessä, jyrkkäotsaisessa päässä on lyhyt, mutta korkeatyvinen nokka. Siivetkin ovat lyhyet ja täysin vailla valkokuviointia.

Allin pesä

Allin pesä munineen. Munat ovat joko kellanvihreitä tai harmaanvihreitä. Tavallisesti allin pesä on suhteellisen syvä ja vuorattu ruoholla ja vaivaiskoivun lehdillä. Pesä sijaitsee lähellä rantaa, kasvillisuuden suojassa. - Kuva Copyright © Alaska Region U.S. Fish & Wildlife Service - Creative Commons.

Pesiminen

Alli pesii Suomen alueella lähinnä Lapin tunturijärvillä ja sielläkin harvalukuisena. Alli pesii ensimmäisen kerran kaksivuotiaana. Yleensä allit pesivät yksittäisin parein, mutta joskus allipareja voi pesiä lähellä toisiaan yhdyskunnan tapaan. Pesänsä alli tekee maalle niin, että se kätkeytyy kasvillisuuden suojaan. Kesäkuussa alli munii 6 - 9 munaa ja naaras hautoo niitä 24 - 29 vuorokautta. Poikaset ovat itsenäisiä ja lentokykyisiä 35 - 40 päivän ikäisinä.

Alli
Alli

Kuvat Copyright © Peter Massas - Creative Commons.

Ravinto

Alli hankkii ravintonsa sukeltamalla syvyyksiin 3 - 10 metriä. Joskus se voi sukeltaa vieläkin syvemmälle. Kesäaikana ravintoa äyriäiset ja muut pienet oliot, talvikaudella ravinnon muodostavat lähes yksinomaan eläimet, erityisesti simpukat, kotilot ja äyriäiset.

Allin mittailua

Lintututkija mittailemassa allia. - Kuva Copyright © Alaska Region U.S. Fish & Wildlife Service - Creative Commons.

Allinlaulu - a-auva

Toukokuussa etelärannikolla kaikaa lähes tauottomana kuuluisa allinlaulu. Tyyninä päivinä selillä lepäilevistä tiheistä parvista kuuluu koiraiden kaunis, jodlaava "a auv-va a a auv-va" tai "a au-va"-huuto. Koiraat laulavat usein kuorona. Äänen sävy on nenäsointinen ja tuo mieleen etäällä soivan säkkipillin. Toisinaan kuuluu kiihottunut, hirnahdusta tai korskahdusta muistuttava "a-krahh-a".

Allin lentolaulun voi kuulla ja kirjoittaa kolmisointuna "a-al-li", mistä lintu on saanut vanhassa kansanrunoudessammekin esiintyvän nimensä. "Alahan on allin mieli uiessa vettä", kertoi tuntemattomaksi jäänyt runoilija Fredrik Polenille vuonna 1847, samoina aikoina, kun von Wright-veljekset maalasivat kuviaan. Kun suuren alliparven yksilöt ääntelevät hieman epätahtisesti, syntyy ns. allinlaulu, joka on toukokuisen saariston tunnusomaisimpia ääniä. Tyynessä kevätillassa se kantautuu mahtavana kuohuna useiden kilometrien päähän.

Tyyninä kevätaamuina luonnon heräillessä allien huudot, joihin on sekoittunut haahkakoiraiden kumeaa puhaltelua, kiirivät rannalle. Välillä kuuluu yksinäisen, veden päällä lentävän allikoiraan soololaulantaa, välillä taas koko parven kuorolaulua toisen parven laskeutuessa vedessä kelluvan joukon sekaan pärskeiden säestyksellä. Tiheissä parvissa tunnelma kiihtyy ja koiraat soivat ja nahistelevat keskenään veden kuohuessa. Välillä muutama lintu ponnahtaa ilmaan laskeutuen samantien loiskahtaen takaisin. Tunnelmaa säestävät tauotta kiihkeät "a au-va"-huudot. Naaraiden äänet ovat vaatimattomampia, ne ovat lyhyitä, nenäsointisia ynähdyksiä.

Alli

Kuva Copyright © Laura Wolf - Creative Commons.

Esiintyminen

Allit pesivät harvalukuisina pohjoisimman Lapin tunturialueiden järvillä ja suolammilla. Pesiviä pareja on noin 1 500. Silloin tällöin havaitaan pesiviä alleja myös Suomenlahdella, jossa liikkuu kesäisin myös pesimättömiä alleja.

Muutto

Allien keväinen muutto on maamme komeimpia luonnonnäytelmiä, joka sen kerran nähneelle painuu lähtemättömästi mieleen. Koko maailmastakaan ei juuri tapaa muita yhtä uljaita muuttonäkyjä. Erityisesti Suomenlahdella saattaa toukokuun lopulla nähdä saman päivän aikana puoli miljoonaa allia. Ne muuttavat koilliseen, kohti arktisia pesimisalueitaan. Kirkkaina iltoina, sopivan myötätuulen puhaltaessa, rihmamaiset parvet nousevat yhä korkeammalle ja suuntaavat koilliseen mantereen päälle.

Meriulapan taivailla etenevät alliparvet katkeamattomana virtana kohti tundraseutuja. Parvien muoto vaihtuu jatkuvasti, rykelmästä hennoksi sirppinauhaksi ja päinvastoin. Saariston yllä parvet lentävät usein niin korkealla, että ne muodostavat - mikäli niitä on monta lähekkäin - seittimäisen kirjokuvion taivaalle. Matalammalla lentävän parven havaitsee joskus vasta sitten, kun kuulee siitä kantautuvan haltioituneen, nenäsointisen lentoäänen "a-al-li".

Allit ylittävät yön pimeinä tunteina Venäjän läntiset osat. Ne lentävät hyvin korkealla. Hyvältä tarkkailupaikalta voi illan hämärtyessä nähdä samanaikaisesti kymmeniätuhansia lintuja, jotka kiihkoisasti laulaen matkaavat kohti puutonta tundraa.

Syksyllä allin ohimuutto kestää syyskuun puolivälistä aina jäiden tuloon asti, huippu sattuu lokakuun alkupuolelle. Talveksi alli muuttaa etelämmäksi. Tärkein talvehtimisalue on Itämeri, jossa talvehtii noin 4,5 miljoonaa allia.

Lähteet
*Linnut laulavat, suomeksi toimittaneet Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Linnut