Tunturisuden sivut
Sinisorsa, koiras. - Kuva Copyright © David Mitchell - Creative Commons.

Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos)

Maamme tutuin ja runsain sorsa on sinisorsa - se on myös suurin ja voimakasrakenteisin puolisukeltajasorsistamme. Sen pituus on noin 50 – 60 senttimetriä ja sen siipien kärkiväli on 81 – 95 senttimetriä. Painoa on 0,72 – 1,6 kg.

Sinisorsa
Sinisorsa

Sinisorsa, koiras. - Kuvat Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Juhlapuvussa koiraalla on lokakuulta toukokuulle metallinhohtoisen vihreä pää, ruskea rinta, harmaa ruumis ja musta peräpää. Pyrstö on valkea; tunnusomaisia ovat mustat pyrstökiehkurat. Sulkasadon jälkeen keväällä peruspuvussa koiras muistuttaa naarasta, mutta on tunnistettavissa keltaisesta nokasta, hieman naaraan päälakea tummemmasta päälaesta ja selästä sekä rinnasta, joka on kylläisen ruskea.

Puolisukeltajanaaraat muistuttavat kaikki toisiaan. Niiden höyhenpuku on ruskehtava tummin kuvioin. Sinisorsanaaras on kookas ja roteva, lisäksi se on tunnettavissa tummareunaisesta, oranssinvärisestä nokastaan, sinisestä siipipeilistään ja vaaleista pyrstön reunuksista.

Äänet

Pariutumisaikaan koiras ääntelee hennosti viheltäen "pjy" - muulloin heikosti "rääp". Lentävien sinisorsien siivistä kuuluu luonteenomainen, viheltävä ääni. Naaraat ovat koiraita selvästi äänekkäämpiä ja niiden kuulee usein rääkyvän laskevasti "brää-brää-brää-brää".

Sinisorsa

Sinisorsa, naaras. - Kuva Copyright © David Mitchell - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa sinisorsa on on puolisukeltajasorsistamme runsaslukuisin ja se on levinnyt koko maahan. Kanta on noin 200 000 pesivää paria. Levinneisyyden painopiste on kuitenkin maan eteläpuoliskossa. Lapissa se on suhteessa vähälukuisempi.

Sinisorsa on hyvin sopeutuvainen, se asustaa yhtä hyvin järvien kuin merienkin tuntumassa - pesien myös kaupunkien puistoissa.

Sinisorsa

Sinisorsa, naaras. - Kuvat Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Ravinto

Sinisorsien ravinto on hyvin monipuolista. Syksyllä siihen kuuluu kosteikkokasvien siemeniä, hyönteisiä ja äyriäisiä. Lisäksi maistuvat syksyisten viljapeltojen antimet. Keväällä ruokavalio on enimmäkseen eläinkuntaa ja vihreitä kasvinosia.

Sinisorsa ruokailee, siivilöimällä vedenpinnasta pikkuleviä tai puoliksi sukeltamalla. Joskus se saattaa sukeltaa ihan pohjaankin saakka pohjakasvien perään.

Sinisorsa

Sinisorsa, poikanen. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Pesintä

Sinisorsapari aloittaa pesinnän aikaisin, heti kohta jäiden lähdettyä huhtikuussa. Naaras johdattaa koiraan reviirille. Pesäpaikka voi olla hyvin vaihteleva. Naaraan rakentama pesä voi sijaita pensaan juurella, risukossa, pikkusaaren mättäällä, tai variksen pesässä. Onpa sinisorsan pesä tavattu korkealla, kerrostalon parvekkeellakin.

Laji munii huhti-toukokuussa 6–10 vihertävänharmaata tai -kellahtavaa munaa ja hautoo niitä noin 26 vuorokautta. Naaraan munittua höltyy pariside ja haudonnan loppuvaiheessa koiras on jättänyt hautovan naaraan.

Sinisorsa

Sinisorsa, naaras ja poikue. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Naaras hoitaa poikaset yksin ja ennen niiden itsenäistymistä alkaa naaraan sulkasato, jolloin siitä tulee lentokyvytön noin kuukaudeksi. Tämän jälkeen koiraat ja naaraat hakeutuvat yhteisiin parviin, missä parinmuodostus seuraavaa pesimiskautta varten tapahtuu jo syksyn aikana.

Pesimispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä talvehtivat linnut saattavat olla pariuskollisia vuodesta toiseen. Muuttavilla sinisorsilla puolestaan parinmuodostus tapahtuu aina uudelleen vuodesta toiseen.

Muutto

Suurin osa Suomen sinisorsista muuttaa talveksi Etelä-Skandinaviaan ja Länsi-Eurooppaan, mutta osa talvehtii Suomen ulkosaaristossa ja sulapaikoissa. Muuttavat linnut saapuvat Suomeen maaliskuun alusta lähtien.

Kulttuurilintu ja riistalintu

Sinisorsa on ottanut sijansa ihmisen rakentamassa maailmassa ja nautiskelee kaupungeissa pullasorsan elämästä. Metsästäjille sinisorsa on hyvin tärkeä riistalintu ja samalla tärkein metsästettävä vesilintu.

Ankka

Ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Se on sinisorsaa suurempi ja lentokyvytön. Kiinalaiset kasvattivat ankkoja jo yli 2 000 vuotta sitten.

Sinisorsa
Sinisorsa

Sinisorsa, koiras. - Kuvat Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Wikipedia
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Sinisorsa

Sinisorsakoiras.
Linnut