Tunturisuden sivut
Merihanhi (Anser anser), kuva yllä. - Lentävälle merihanhelle on tunnusomaista pitkälle näkyvä siiven yläpinnan hopeanharmaa etureuna - metsähanhen siiven yläpinta on yksivärisen tumma. Pituus 75 - 90 cm, siipiväli 145 - 180 cm ja paino 2,5 – 6 kg. Merihanhi on harmaahanhistamme kookkain ja voimakasrakenteisin. Monilla merihanhilla on muutamia pieniä, mustia täpliä vatsassa. Maassa merihanhen tuntomerkkejä ovat yksivärinen, oranssi tai vaaleanpunainen nokka ja vaaleanpunaiset jalat. Tyypillinen ääni on voimakas, nenäsointinen "ga-ga-ga", joka muistuttaa suuresti kesyhanhien ääntä.

Keväällä merihanhet ovat hanhiemme varhaisimpia muuttajia. Mereltä saapuvan parven johtajalintu törähtää raikuvasti, huomatessaan taivaalle kiikaroivan lintubongarin ulkoluodolla. Heti koko parvi kohoaa rajusti heittelehtien ja yhteen ääneen toitottaen ylemmäksi.

Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Pesimäkantamme oli 1990-luvun lopulla 1 400 paria, mutta vuoden 2010 kannanarvio oli 5 000 - 6 000 paria. Suomalaiset merihanhet ovat muuttolintuja, jotka saapuvat keväällä maalis-huhtikuussa, ja lähtevät talvehtimisalueilleen Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan syyskuussa. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.


Hanhen poikanen

Hanhen poikanen.

Hanhet (Anserinae)

Hanhet (Anserinae) on sorsien (Anatidae) heimon alaheimo. Hanhien alaheimoon kuuluvat varsinaiset hanhet ja joutsenet.

Suomessa pesivät säännöllisesti kanadanhanhi (Branta canadensis), kyhmyjoutsen (Cygnus olor), laulujoutsen (Cygnus cygnus), merihanhi (Anser anser), metsähanhi (Anser fabalis) ja valkoposkihanhi (Branta leucopsis).

Suomessa pesivät satunnaisesti kiljuhanhi (Anser erythropus) ja tiibetinhanhi (Anser indicus).

Suomen kautta arktisille seuduille muuttavia lajeja ovat pikkujoutsen (Cygnus columbianus), sepelhanhi (Branta bernicla), tundrahanhi (Anser albifrons) ja lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus).

Satunnaisvierailijoita ovat olleet punakaulahanhi (Branta ruficollis), lumihanhi (Chen caerulescens) ja pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii).

Kanadanhanhi
Kanadanhanhi

Kanadanhanhi (Branta canadensis). - Alunperin kanadanhanhi on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on Euroopan suurin hanhilaji. Muodoltaan kanadanhanhi on kuin pienikokoinen joutsen. Linnun kaula ja pää ovat mustat ja kurkusta ulottuu kummallekin poskelle valkoinen laikku. Hanhen mustan ja ruskean sekaiset värit, pitkä kaula ja arvokas olemus antavat oman leimansa monille maamme eteläisille ja lounaisille, reheville ja kirkasvetisille pikkujärville.

Kanadanhanhi on helppo tunnistaa. Sen voi sekoittaa ainoastaan pienikokoisempaan valkoposkihanheen, jolla kuitenkin on musta rinta, valkea vatsa ja enemmän valkoista päässä. Pituutta 90 - 100 cm, siipiväli 160 - 175 cm. Kanadanhanhi on Suomessa tavattavista hanhilajeista suurin, koiras painaa 3,5 – 7 kg, naaras 3 – 5,5 kiloa. Ääni on kaksiosainen, voimakas honkotus "ga-honk".

Suomessa havaittiin ensimmäinen, todennäköisesti Ruotsista tullut kanadanhanhi vuonna 1955 Hailuodossa. Istutettu monille paikoille Eurooppaan, myös Suomeen, ensimmäisen kerran vuonna 1964. Nykyään Suomen parimääräksi arvioidaan noin 10 000. Suuri osa Suomen kanadanhanhista muuttaa talveksi muualle. - Kuvat Copyright © Larry Lamsa - Creative Commons.

Metsähanhi

Metsähanhi (Anser fabalis). - Pituus 66 - 84 cm, siipiväli 140 - 175 cm ja paino 1,7 – 3,6 kg. Mesähanhi muistuttaa merihanhea. Toiseksi kookkain harmaahanhista, ainoastaan hieman pienempi kuin merihanhi, joka kuitenkin on metsähanhea voimakasrakenteisempi. Metsähanhella on solakampi kaula ja pienempi ruumis. Metsähanhi on myöskin merihanhea ruskeampi ja tummempi, erityisesti päästä ja kaulasta. Metsähanhella on pitkä nokka, oranssinvärisen mustin kirjailuin, joiden määrä ja muoto vaihtelevat yksilöstä toiseen. Myös koivet ovat oranssit. Osalla yksilöistä on valkoinen juova nokantyvellä. Metsähanhen äänet ovat vaihtelevia, nenäsointisia kaklatuksia, jotka ovat yleensä kimeämpiä, kuin merihanhen äänet.

Metsähanhi on arka erämaalintu, jonka pesimämaastoa ovat suuret suot, rimpinevat ja aavat. Huhti-toukokuussa metsähanhet palaavat muuttomatkaltaan, ja tähän aikaan, samoin kuin syys-lokakuussakin poismuuton aikana, hanhiparvia voi nähdä kaikkialla Suomessa. Välillä muuttoparvet laskeutuvat lepäilemään perinteisille levähdyspaikoilleen, rantaniityille, soille ja suurille peltoaukeille.

Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä. Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu 1 700 – 2 500 paria ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi. - Kuva Copyright © David Larson - Creative Commons.




Punakaulahanhi (Branta ruficollis). - Uhanalainen hanhi, joka käy Suomessa harvoin arktisen massamuuton hanhiparvien joukossa. Tavataan muutama yksilö vuodessa hanhien päämuuton aikaan toukokuun lopulla ja syys–lokakuussa. - Kuva Copyright © Tambako The Jaguar - Creative Commons.

Hanhien ominaisuuksia

Hanhet ovat vesilintuja, jotka viettävät muita sorsalintuja enemmän aikaansa maalla. Ne ovat suurikokoisia, pitkäkaulaisia lintuja ja niillä on voimakas ja raskas ruumis. Ne ovat lähes yksinomaan kasvissyöjiä. Hanhien nokan muoto on erityisesti sopeutunut laiduntamiseen, ylänokan reunoilla on kova sarveisharjanne.

Hanhien höyhenpuku on etupäässä harmaa, ruskea, musta ja valkea. Harmaahanhien (Anser) höyhenys on yhdenmukaisesti harmaa ja ruskea, ainoastaan sävyerojen kirjavoima. Sepelhanhet (Branta) ovat kirjavampia, väreinä valkea, musta ja tummanruskea. Kaikilla hanhilla on valkoinen alaperä.

Kanadanhanhi

Täältä tullaan! Kanadanhanhet muuttolennollaan. Lentäessään hanhet ovat usein järjestäytyneinä auran muotoisiin parviin, ne voivat lentää myös jonossa. - Kuva Copyright © _Veit_ - Creative Commons.

Sosiaalisia eläjiä ja parisuhteessa uskollisia

Hanhet ovat elintavoiltaan silmiinpistävän sosiaalisia eläjiä. Talvehtimisalueillaan ja muuttoaikana ne esiintyvät suurina parvina. Perinteisillä levähdyspaikoillaan ne laiduntavat suurina joukkoina, pelloilla ja rantaniityillä sekä sisämaassa että rannikolla.

Hanhet saavuttavat sukukypsyyden 2 - 3 vuoden iässä. Koiras ja naaras pariutuvat talvehtimisalueilla. Niiden parisuhde on elinikäinen. Sukupuolet ovat samannäköiset. Hanhiperheessä poikaset pysyvät vanhempiensa mukana aina ensimmäisen talven yli.

Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis). - Pituus 58 - 70 cm, siipiväli 130 - 145 cm ja paino 1,5 - 3,0 kg. Valkoposkihanhi on pienimpiä hanhiamme, selvästi muuten samannäköistä kanadanhanhea pienempi. Naama valkea, nokan ja silmän välissä kapea, musta juova. Kaula ja rinta mustat, väriraja valkeaan vatsaan jyrkkä - hyvä tuntomerkki, joka näkyy erityisesti lentävästä linnusta. Selkä on harmaa mustin poikkijuovin.

Vaikka laji kuuluukin eri sukuun, kuin harmaahanhet, muistuttaa sen ääni harmaahanhen ääntä. Ääni koostuu lyhyistä, melko syvän haukkuvista "kva"-äänistä, joiden korkeus yksilöstä toiseen vaihtelee jossain määrin. Kaukaa kuultuna valkoposkihanhiparven ääntely kuulostaa pikkukoirien haukkumiselta.

Muuttoparvien yksilömäärä vaihtelee yleensä kymmenistä muutamaan sataan. Voimakkaan muuton aikana nähdään valtavia parvia, joissa saattaa olla lähes tuhat lintua, jolloin parvi muodostuu moninkertaisista auramuodostelmista. Valkoposkihanhet voivat muuttaa myös yöllä.

Suomessa ensimmäinen pesintä löydettiin Inkoon saaristosta vuonna 1981 ja kantaa on sen jälkeen lisätty istutuksilla eläintarhoista, kuten Korkeasaaresta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Suomen pesimäkanta kasvoi voimakkaasti 2000-luvulla ja vuonna 2010 pesimäkannan kooksi arvioitiin 3 800 paria. 1990-luvun lopulta lähtien valkoposkihanhia on pesinyt Suomessa Itämeren rannikoiden lisäksi myös yksittäisillä sisämaan järvillä. - Kuva Copyright © ianpreston - Creative Commons.

Arktiset pesijät

Monet hanhilajit pesivät pohjoisilla, kylmillä alueilla, arktisessa tai subarktisessa ilmastossa - Grönlannissa, Huippuvuorilla tai Pohjois-Aasian tundralla. Jotkut lajeista pesivät lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä, kaukana etelässä.

Lumihanhi

Lumihanhi (Chen caerulescens). - Talvipuvussaan lumivalkohohtoinen, kaunis lumihanhi pesii Alaskassa ja Kanadassa sekä Siperian itäkärjessä. Se muuttaa liki koko Pohjois-Amerikan mantereen poikki. Euroopassa sitä tavataan tarhakarkulaisena sekä joskus muuttoaikana harhailijana. Suomessa vuosittainen suurharvinaisuus arktisten hanhien päämuuton aikaan toukokuussa ja syys–lokakuussa. - Kuva Copyright © Dennis Cairns - Creative Commons.

Sulkasatomuutto

Sulkasatoa varten suorittavat pesimättömät linnut ns. sulkasatomuuton alueille, jotka voivat sijaita kaukana pohjoisessa, niiden normaaleihin pesimisalueisiin verrattuna. Kuten muutkin sorsalinnut, vaihtavat hanhet kaikki siipisulkansa samanaikaisesti, jolloin ne ovat jonkin aikaa lentokyvyttömiä ja tarvitsevat siksi tällöin erityisen suojaisan oleskelupaikan.

Lähteet
*Linnut laulavat, suomeksi toimittaneet Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Luontoportti
*Wikipedia
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Tundrahanhet
Tundrahanhet (Anser albifrons). - Brittein saarilla ja Pohjanmeren rannikoilla talvehtivista tundrahanhista pieni osa muuttaa maamme kautta Euraasian tundravyöhykkeellä sijaitseville pesimisalueilleen. Pääjoukot oikaisevat etelämpää mantereen poikki. Tosin joinakin syksyinä muuttoparvet saattavat voimakkaiden tuulten vuoksi ajautua suurin joukoin maahamme.

Tundrahanhi pesii nimensä mukaisesti tundralla. Pesimäalueet ovat Koillis-Venäjällä ja Siperiassa. Tundrahanhella on oranssit jalat ja nokka. Nokan tyvellä leveä valkoinen kilpi, selkä harmaa ja vatsassa mustaa epäsäännöllistä kuviointia. Nuori lintu muistuttaa pääosin merihanhea. Pituus on 66 – 86 cm, siipien kärkiväli 118 cm ja paino 1,4 – 3,3 kg. - Kuva Copyright © Ingrid Taylar - Creative Commons.