Haapana (Mareca penelope)

Haapana on hanhimaiselta vaikuttava, selvästi sinisorsaa pienempi sorsalintu ja sen heimo on sorsat (Anatidae). Sinisorsien kanssa se kamppailee nykyisin kaupungeissa parhaan pullasorsankin asemasta. Helsingissä on nähty sellainenkin ihme, että haapanaemo on johdattanut kymmenen vastakuoriutunutta poikastaan Uimastadionille ja vieläpä asianmukaisesti lasten uima-altaalle. Tämä saattue kulki matkansa satojen ihmisten sitä matkan varrella ihaillessa ja seuratessa.

Haapanan pituus on 42 – 52 cm, sen siipien kärkiväli on 73 – 87 cm ja painoa on 600 – 850 grammaa.

Juhlapukuinen koiras on huomiota herättävän näköinen. Koiraan juhlapuvussa pää on punaruskea, tai vaalean kastanjanruskea, otsalaikku on kauniisti kellahtava ja siipien peitinsulat ovat laajalti valkeat. Ruumis on harmaa ja pyrstö musta. Peruspuvussa koiraan ruumis on punaruskea, mutta valkea siivillä on nähtävissä myös tässä puvussa. Siipipeili on vihreä, leveästi mustan reunustama.

Naarashaapana muistuttaa muita puolisukeltajasorsia, mutta on tummempi, usein sävyltään punaruskea ja vähemmän mustankirjava. Niinpä haapananaaras näyttää muita sorsanaaraita yksivärisemmältä. Naaraan pohjaväri voi vaihdella ruskeasta harmaaseen. Kaikissa puvuissa haapanalla on valkoinen vatsa. Yleisarviona naaraan sulkapuvusta voi sanoa, että se on varsin mitään sanomattoman värinen.

Haapanan nokka on lyhyt ja harmaa sekä mustakärkinen, otsa on silmiinpistävän jyrkkä ja pää pyöreä. Lisäksi haapana on melko lyhytkaulainen ja sen koivet ovat siniharmaat.

Lentäessään haapana näyttää hyvin linjakkaalta, sillä on kapeat siivet, suippo pyrstö, kiinteä ruumis ja lyhyt kaula. Se lentää nopein ja syvin siiveniskuin.

Elinympäristö

Haapana ei ole elinympäristönsä suhteen kovinkaan vaativa, vaan se pesii yhtä hyvin soilla kuin karuillakin järvillä. Ainut vaade on, että rannalla on oltava edes jonkin verran vesikasvillisuutta. Hyvillä lintujärvilläkin pesii myös haapana. Sen elinympäristönä ovat enimmäkseen hieman suuremmat vedet kuin ne, joilla sinisorsa ja tavi viihtyvät. Isojen järvien heinikkorannoilla on melko säännöllisin välein haapanoita, mutta haapana pesii myös merellä, etenkin keski- ja sisäsaaristossa. Muuttoaikoina se näyttäytyy avovesillä ja suurilla selillä muita sorsia useammin.

Ravinto

Ruokailutavoiltaan haapana eroaa muista sorsistamme. Luonteenomaista sille on ruohonsyönti. Haapanan ravintona ovat pääasiassa vihreät kasvinosat, joita se laiduntaa parvina hanhien tavoin rantaniityillä tai kerää veden pinnalta. Joskus se syö simpukoita, hyönteisiä yms. Muuttoaikoina voi nähdä lepopaikoilla, kuinka haapanat ryöväävät muiden lintujen, esim. nokikanojen ja joutsenten sukeltamaa ravintoa.

Äänet

Koiraan kuuluva kevätvihellys on piiskansivallusta muistuttava, terävä "viuuu" tai "fiyyy". Naaraan ääni on sotkamainen korina "karr", mutta yleensä naaras on äänetön.

Pesiminen

Haapana pesii ensimmäisen kerran yksi- tai kaksivuotiaana. Parinmuodstus tapahtuu talvehtimisalueella ja pariside kestää ainoastaan yhden pesimiskauden. Laji pesii siellä ja täällä yksittäisparein.

Pesä on tavallisesti metsässä, usein saarella tiheän kasvillisuuden suojaamana. Se saattaa sijaita kaukanakin vedestä. Haapana munii toukokuun puolivälissä 8 - 9 munaa, joita naaras hautoo 24 - 25 vrk. Muninta tapahtuu selvästi myöhemmin, kuin sinisorsalla tai jouhisorsalla. Poikaset tulevat lentokykyisiksi 40 - 45 päivän ikäisinä, jolloin ne samaan aikaan myös itsenäistyvät.

Levinneisyys ja muutto

Suomessa haapanaa tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten. Etelässä kanta on harvalukuista, pohjoisessa runsaampaa.

Talven haapana viettää yleensä Keski-Euroopassa, Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Suomeen talveksi jääneet haapanat viettävät talviajan Etelä-Suomen rannikolla. Haapana saapuu maahamme huhtikuussa. Koiraat lähtevät pesimäpaikoilta jo kesäkuussa, siirtyen ravintorikkaille lahdille ja järville sulkasatonsa ajaksi.

Riistalintu

Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.

Haapana on yksi riistalinnuistamme. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Vesilinnustus on suosittu metsästysmuoto, johon osallistuu Suomessa vuosittain noin 90 000 metsästäjää

Riistalinnut

Lähteet
*Linnut laulavat, suomeksi toimittaneet Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat