Tunturisuden sivut
Punasotka (Aythya ferina), kuva yllä - Punasotka on keskikokoinen kokosukeltajasorsa. Toisinaan sen saattaa kuitenkin nähdä etsivän ruokaa puolisukeltajasorsan tavoin, takaruumis pystyssä vedenpinnan yläpuolella. Punasotkat ovat pesimisajan ulkopuolella hyvin hiljaisia lintuja. Ne ovat myös hyvin seurallisia ja voivat kokoontua suuriksi parviksi. Suomessa lajia tavataan erityisesti maan eteläisissä osissa. Vuodesta 2019 lähtien punasotka on ollut Suomessa, kannan kutistumisen vuoksi, äärimmäisen uhanalainen sorsalintu. - Kuva Copyright © Tommy B-Photography - Creative Commons.

Sorsalinnut (Anseriformes)

Sorsalintujen (Anseriformes) lahko jaetaan heimoihin sorsat (Anatidae), romiskot (Anhimidae) ja puuhanhet (Anseranatidae).

Sorsat (Anatidae)

Kaikki Suomessa esiintyvät sorsalinnut kuuluvat sorsien heimoon.

Heimon kaikki lajit ovat vesilintuja, joilla on pitkä kaula, suhteellisen kapeat ja yleensä suippokärkiset siivet sekä räpyläjalat. Niiden kolmea etuvarvasta yhdistää hyvin kehittynyt uimaräpylä. Kaikki sorsat erottaa muista linnuista helposti niinkin, että kaikilla sorsilla on heimolle tyypillinen nokka. Tämä sorsannokka on leveä ja suora ja sen sisäpinnalla on säleikkömäisiä hetuloita. Monien lajien koiraat ovat korean värisiä, naaraat useimmiten vaatimattoman ruskeankirjavia.

Sorsien koko ja muoto vaihtelevat suuresti ja niitä on jaettu alaheimoihin.

Suomessa tavattuja sorsalajeja on yhteensä 51. Osa sorsista pesii täällä, osa muuttaa maamme yli ja osa käy vain hyvin harvoin.

Suomessa pesivät sorsalajit

Suomessa vakituisesti tai satunnaisesti pesiviä sorsalajeja on 26. Niiden lisäksi tiibetinhanhi on pesinyt maassamme yhden kerran.

1) Kyhmyjoutsen (Cygnus olor). - Pesii vakituisesti.
2) Laulujoutsen (Cygnus cygnus). - Pesii vakituisesti.
3) Metsähanhi (Anser fabalis). - Pesii vakituisesti.
4) Kiljuhanhi (Anser erythropus). - Pesii satunnaisesti.
5) Merihanhi (Anser anser). - Pesii vakituisesti.
6) Kanadanhanhi (Branta canadensis). - Pesii vakituisesti.
7) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis). - Pesii vakituisesti.
8) Ristisorsa (Tadorna tadorna). - Pesii vakituisesti.
9) Haapana (Anas penelope). - Pesii vakituisesti.
10) Harmaasorsa (Anas strepera). - Pesii vakituisesti.
11) Tavi (Anas crecca). - Pesii vakituisesti.
12) Sinisorsa (Anas platyrhynchos). - Pesii vakituisesti.
13) Jouhisorsa (Anas acuta). - Pesii vakituisesti.
14) Heinätavi (Anas querquedula). - Pesii vakituisesti.
15) Lapasorsa (Anas clypeata). - Pesii vakituisesti
16) Punasotka (Aythya ferina). - Pesii vakituisesti.
17) Tukkasotka (Aythya fuligula). - Pesii vakituisesti.
18) Lapasotka (Aythya marila). - Pesii vakituisesti.
19) Haahka (Somateria mollissima). - Pesii vakituisesti.
20) Alli (Clangula hyemalis). - Pesii vakituisesti.
21) Mustalintu (Melanitta nigra). - Pesii vakituisesti.
22) Pilkkasiipi (Melanitta fusca). - Pesii vakituisesti.
23) Telkkä (Bucephala clangula). - Pesii vakituisesti.
24) Uivelo (Mergellus albellus). - Pesii vakituisesti.
25) Tukkakoskelo (Mergus serrator). - Pesii vakituisesti.
26) Isokoskelo (Mergus merganser). - Pesii vakituisesti.

Suomen kautta muuttavat sorsalajit

Suomen kautta säännöllisesti muuttavia sorsalajeja on kuusi.

1) Pikkujoutsen (Cygnus columbianus). - Säännöllinen läpimuuttaja.
2) Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus). - Säännöllinen läpimuuttaja.
3) Tundrahanhi (Anser albifrons). - Säännöllinen läpimuuttaja.
4) Sepelhanhi (Branta bernicla). - Säännöllinen läpimuuttaja.
5) Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis). - Säännöllinen läpimuuttaja.
6) Allihaahka (Polysticta stelleri). - Säännöllinen läpimuuttaja.

Nokisorsa

Nokisorsa (Anas rubripes). - Pohjoisamerikkalainen sorsa, joka on tavattu kerran Suomessa, vuonna 2004 Sodankylässä. - Kuva Copyright © ethan.gosnell2 - Creative Commons.

Suomessa kerran tai useammin tavatut sorsalajit

Harvinaisempia sorsalajeja, jotka on tavattu Suomessa vain kerran, useammin tai tavataan ihan vuosittain, on 19.

1) Tiibetinhanhi (Anser indicus). - Pesinyt kerran, viettää sulkasatoaikaa Suomessa.
2) Punakaulahanhi (Branta ruficollis). - Tavataan vuosittain.
3) Pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii). - Tavattu yhden kerran.
4) Ruostesorsa (Tadorna ferruginea). - Tavataan vuosittain.
5) Mandariinisorsa (Aix galericulata). - Tavataan vuosittain.
6) Amerikanhaapana (Anas americana). - Havaitaan lähes vuosittain.
7) Siperiantavi (Anas formosa). - Tavattu kerran, ilmeisesti häkkikarkulainen.
8) Amerikantavi (Anas carolinensis). - Havaitaan lähes vuosittain.
9) Nokisorsa (Anas rubripes). - Tavattu kerran.
10) Sinisiipitavi (Anas discors). - Tavattu useita kertoja.
11) Punapäänarsku (Netta rufina). - Tavataan lähes vuosittain.
12) Amerikantukkasotka (Aythya collaris). - Tavattu useita kertoja.
13) Ruskosotka (Aythya nyroca). - Tavattu useita kertoja.
14) Pikkulapasotka (Aythya affinis). - Tavattu kerran.
15) Virta-alli (Histrionicus histrionicus). - Tavattu kerran.
16) Amerikanmustalintu (Melanitta americana). - Havaittu kaksi kertaa.
17) Pilkkaniska (Melanitta perspicillata). - Tavataan lähes vuosittain.
18) Kyhmypilkkasiipi (Melanitta deglandi). - Tavattu kerran.
19) Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis). - Tavattu useita kertoja.

Sorsien jaottelua ryhmiin

Carl-Fredrik Lundevallin mukaan kirjaamme tähän kuusi eri ryhmää, jotka muodostuvat alaheimoista ja suvuista.

Ristisorsat ja koskelot kuuluvat tässä ryhmittelyssä kahteen eri ryhmään. Ensiksikin sukunsa mukaiseen ryhmään - ja toiseksi, sukellustapansa mukaan omiin alaheimoihinsa, joko puoli- tai kokosukeltajiin. Kuusi sorsaryhmää ovat:

1) Joutsenet.
2) Hanhet.
3) Puolisukeltajasorsat.
4) Kokosukeltajasorsat.
5) Ristisorsat.
6) Koskelot.


Pikkujoutsen

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus). Säännöllinen läpimuuttaja. Suomessa pikkujoutsenia nähdään säännöllisesti levähtämässä muuttomatkallaan, varsinkin keväisin. Laji ei pesi Suomessa - Kuva Copyright © Andrey Gulivanov - Creative Commons.

Joutsenet (Cygnus)

Joutsenet on hanhien alaheimon suku, johon kuuluu 6 nykyistä lajia. Ne ovat hyvin suuria ja pitkäkaulaisia, aikuispuvussa lumivalkoisia lintuja. Sukupuolet ovat toistensa kaltaisia. Harmaanruskeat nuoret linnut saavat vasta vähitellen aikuispuvun. Joutsenet uivat elegantisti, mutta maalla niiden kävely on varsin vaappuvaa. Suomessa tavattavat joutsenlajit ovat laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor). Suomen kautta muuttaa pikkujoutsen (Cygnus columbianus) - se ei pesi Suomessa.

Hanhet (Anserinae)

Hanhet muodostavat sorsien heimossa oman alaheimonsa. Hanhet ovat suhteellisen suuria ja pitkäkaulaisempia, kuin useimmat sorsat. Lentävät suurissa, järjestäytyneissä parvissa. Siiveniskut ovat suhteellisen hitaita. Sukupuolet ovat toistensa kaltaisia, koiraat tosin hivenen naaraita kookkaampia. Hanhet jaetaan kahteen sukuun, hanhimaisiin harmaahanhiin (Anser), ja kirjaviin kirjohanhiin (Branta). Hanhimaiset hanhet ovat harmaanruskeita ja valkoalaperäisiä. Kirjavien hanhien pää ja kaula ovat mustat ja valkokuvioiset, poikkeuksena on vain punakaulahanhi. Hanhet ääntelevät kaakattamalla.

Suomessa pesivät säännöllisesti kanadanhanhi (Branta canadensis), kyhmyjoutsen (Cygnus olor), laulujoutsen (Cygnus cygnus), merihanhi (Anser anser), metsähanhi (Anser fabalis) ja valkoposkihanhi (Branta leucopsis).

Suomessa pesivät satunnaisesti kiljuhanhi (Anser erythropus) ja tiibetinhanhi (Anser indicus).

Heinätavi

Heinätavi (Spatula querquedula). Puolisukeltaja ja pieni sorsa, vain vähän tavia suurempi. Koiraan kevätääni on hyvin erikoinen ja helposti tunnettava, terävän rätisevä, kamman piikkien vetämistä muistuttava narina "errrp". Usein kuulee lintujen ääntelevän yöllä. Heinätavi on erinomainen lentäjä, lento on nopeaa eikä heittelehtivää, kuten tavilla. Heinätavi pesii harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomen viljelyseuduilla. - Kuva Copyright © Stephen Gidley - Creative Commons.

Puolisukeltajasorsat (Anatinae)

Puolisukeltajasorsien alaheimo. Keskikokoisia, siroja ja kapeakaulaisia sorsia, jotka liikkuvat vaivattomasti myös kuivalla maalla. Ne etsivät ravintonsa upottamalla päänsä ja eturuumiinsa pinnan alle. Vedestä ne lähtevät lentoon vaivattomasti, kohtisuoraan ylöspäin. Lento on nopeaa ja suoraa ja tapahtuu usein parvissa. Sukupuolet ovat erilaisia, mutta koiraat muistuttavat sulkasadon aikaan kesällä hyvin paljon naaraita. Siipipeilit, jotka ovat kummallakin sukupuolella samanlaiset, ovat tärkeitä lajituntomerkkejä. Äänet vaihtelevat, useiden lajien naarailla on räkättävä ääni. Pääasiassa makean veden lajeja ja muutolla myös merenrannikoilla. Pesä maassa, sinisorsalla poikkeuksellisesti myös puussa. Puolisukeltajiin kuuluvat sinisorsa (Anas platyrhynchos), jouhisorsa (Anas acuta), tavi (Anas crecca), lapasorsa (Spatula clypeata), haapana (Mareca penelope), heinätavi (Spatula querquedula), harmaasorsa (Mareca strepera) ja ristisorsa (Tadorna tadorna).

Tukkakoskelo

Tukkakoskelo (Mergus serrator). Pörröpäinen kokosukeltaja. - Kuva Copyright © Sidney Bragg - Creative Commons.

Kokosukeltajasorsat (Aythyinae)

Kokosukeltajasorsien alaheimo. Paksukaulaisempia ja kömpelömpiä kuin puolisukeltajat. Liikkuvat kuivalla maalla vaivalloisesti vaappuen. Takavarpaassa on tunnusomainen liuska. Vedestä lentoon lähtiessään useimmat kokosukeltajasorsat juoksevat pitkän matkaa vastatuuleen, ennen kuin pääsevät ilmaan. Sukupuolet ovat erilaiset; allilla on lisäksi erilainen kesä- ja talvipuku. Puolisukeltajien tavoin saavat koiraat sulkasadon ajaksi naarasta muistuttavan "suojapuvun". Äänet vaihtelevat, eräillä lajeilla on tunnusomainen, koriseva ääni. Erityisesti telkällä lähtee lennossa siivistä voimakas vihellys. Monet lajit pesivät makeassa vedessä, eräät ovat tyypillisiä merilintuja. Ravintonsa kokosukeltajasorsat hakevat pohjasta sukeltamalla. Kokosukeltajia ovat telkkä (Bucephala clangula), tukkasotka (Aythya fuligula), punasotka (Aythya ferina), lapasotka (Aythya marila), isokoskelo (Mergus merganser) ja tukkakoskelo (Mergus serrator).

Ristisorsa

Ristisorsa (Tadorna tadorna). - Suomessa ristisorsa pesii rannikolla ja saaristossa. Pesimäkanta on vahvin Ahvenanmaan matalilla, niukkakasvustoisilla saarilla, rannikolla Porin ja Hangon välissä sekä Hailuodossa. Suomessa pesii noin 300 paria - Kuva Copyright © Martha de Jong-Lantink - Creative Commons.

Ristisorsat (Tadorna)

Ristisorsat on sorsien heimoon kuuluva lintusuku. Siihen kuuluvia lajeja ovat ristisorsa ja ruostesorsa. Ne ovat hanhimaisen raskastekoisia sorsia. Sukupuolet ovat toistensa kaltaisia. Pesivät maakoloissa ja rakennusten alla. Ristisorsa ja ruostesorsa kuuluvat myös puolisukeltajasorsiin.

Koskelot (Mergus)

Koskelot on sorsien heimoon kuuluva lintusuku. Pitkänomainen ruumis, kapea, sahalaitainen ja koukkupäinen nokka ja usein myös roikkuva niskatöyhtö, tai pidentyneet niskahöyhenet, ovat koskeloille tyypillisiä piirteitä. Koiraat ovat pesimäpuvussa valkeankirjavia, naaraat harmahtavia ja punaruskeatäpläisiä. Koskelot ovat hyviä, virtaviivaisia lentäjiä. Ne sukeltavat taitavasti kaloja ja ovat siten myös kokosukeltajia. Ne pesivät puun koloissa, pöntöissä tai maassa. Elävät sekä makeassa vedessä että merellä. Suomessa tavattavat kaksi koskelolajia ovat isokoskelo (Mergus merganser) ja tukkakoskelo eli pikkukoskelo (Mergus serrator). Koskeloita muistuttava uivelo (Mergellus albellus) luettiin aiemmin kuuluvaksi koskeloiden sukuun, nykyisin sen suku on Mergellus.

Lähteet
*Wikipedia
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Lapasotka

Lapasotka (Aythya marila). - Kuva Copyright © Doug Greenberg - Creative Commons.
Linnut