Karpaatit

Karpaatit on alppilainen poimuvuoristo Itä-Euroopassa tai toisin sanoen Keski-Euroopan kaakkoisosassa, Alppien ja Balkanvuorten välissä. Se sijoittuu viiden valtion, Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueelle. Noin puolet Karpaattien vuorialueesta sijaitsee Romaniassa. Vuoristo syntyi noin 30 miljoonaa vuotta sitten.



Karpaatit muodostavat 1500 km:n pituisen ja 50 - 150 km:n levyisen kaaren, joka alkaa Bratislavan luota Tšekistä ja päättyy Rautaporttiin, laaksoon Romaniassa. Kaaren sisään jää Unkarin tasanko. Vuoriston korkein huippu on Gerlachovský štít (2 655 m). Karpaateilla ei ole jäätiköitä, ja korkeimmiltakin alueilta lumi sulaa kesällä. Vaikka Karpaatit ovatkin Alppien jatke, ne ovat paljon matalampia.



Karpaatit ovat suurimmaksi osaksi metsien peitossa. Alarinteilla kasvaa pyökki, ylempänä kuusi ja lehtikuusi. Metsäraja on pohjoisessa 1 300 - 1 400 metrissä ja etelässä 1 800 - 1 900 metrissä.

Metsissä asustavat vielä mm. karhu ja susi. Metsärajan yläpuolella on alpiinista kasvillisuutta.

Karpaatit sisältävät melko runsaasti malmeja ja myös öljyä. Helpompipääsyisiä, eteläisiä vuoria ympäröivällä seudulla Bukarestin pohjoispuolella on huomattavia öljykenttiä, joita on käytetty hyväksi jo kauan aikaa sitten.

Aurinkoinen sunnuntai ja pyöräilijät Karpaateilla.

Vuoristo jaetaan neljään osaan: Länsi-Karpaatit (mm. Länsi-Beskidit, Slovakian malmivuoret sekä Ala- ja Ylä-Tatra), Metsä- eli Keski-Karpaatit (mm. Itä-Beskidit), Itä- eli Romanian Karpaatit sekä Etelä-Karpaatit eli Transilvanian Alpit (Moldoveanul 2 543 m).



Vaikka Karpaatit kuuluvatkin alppilaiseen poimutukseen, ne muistuttavat pääosiltaan keskivuoristoja mataluutensa ja loivapiirteisyytensä vuoksi. Karpaateilla ei ole paljon vuoristojärviä, korkeita huippuja, isoja jäätiköitä tai suuria vesiputouksia.




Yleensä Karpaattien vuoristo on harvaan asuttua. Turismi on Karpaateilla monin paikoin, varsinkin Tatralla, merkittävää. Vaeltajia, telttailijoita, pyöräilijöitä ja patikoijia riittää Karpaattien asumattomilla, lumoavan kauniilla vuoriseuduilla.

Karpaattien kaunotar.

Jylhimmillään Karpaatit ovat Tatravuorilla. Ne sijaitsevat Slovakian ja Puolan rajalla ja kuuluvat osaksi Karpaattien vuoristoa. Siellä, Ylä-Tatralla, sijaitsee vuoriston korkein huippu Gerlachovský štít (2 655 m).

Useat solat (mm. Dukla) ja jokilaaksot (Karpaateilta saavat alkunsa mm. Veiksel, Dnestr, ja useat Tonavan sivujoet, mm. Tisza) helpottavat liikennettä ja liikkumista Karpaateilla.



Etelä-Karpaatit tai Transilvanian Alpit ovat Karpaattien vuoriston osa Romaniassa, Itä-Euroopassa. Siellä sijaitsee 762 metrin korkeudessa Branin linna, joka on yksi Romanian tunnetuimmista nähtävyyksistä. 1300-luvulla rakennetun linnoituksen lempinimi on osuvasti Draculan linna. Kirjailija Bram Stokerin luoma Kreivi Draculan myytti on liitetty Branin linnaan.

Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Itämereltä Karpaateille - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY

Kuvassa vasemmalla, Tustanin keskiaikaisen linnoituksen raunioita Karpaateilla, Ukrainassa.

Karpaattien kaunotar.