Kuvassa yllä Matterhorn, vuorenhuippu Etelä-Sveitsissä, Italian rajalla, Valais’n Alpeilla - korkeus 4 478 m.
Alppien korkein huippu on Mont Blanc (4 810 m), eli Valkoinen vuori, joka sijaitsee Ranskan ja Italian raja-alueella. Mont Blancin Italian puoleinen rinne on kuin mahtava ja jyrkkä seinä, sen sijaan Ranskaan viettävä rinne on loivempi. Alppialueen pinta-ala on noin 200 000 neliökilometriä. Alpeilla on asunut ihmisiä jo kivikaudelta lähtien, mutta heistä tiedetään vähän. Alueella asuu nykyisin noin 14 miljoonaa ihmistä.
Geneve-, Como-, Boden- ja Gardajärvet sekä puolitusinaa muuta järveä ovat kuin jalokiviä huikaisevien vuorenhuippujen joukossa.
Alpit kuuluvat niin sanottuihin nuoriin poimuvuoristoihin ja ne ovat Euroopan nuorimpia vuoristoja. Alppien muodostuminen on ajoitettu jaksoon, joka vallitsi 50 - 3 miljoonaa vuotta sitten, vaikka yhä vieläkin tapahtuu pääasiallisesti pystysuuntaisia liikuntoja.
Vuoristo syntyi ns. alppilaisen poimuttumiskauden aikana, Euraasian ja Afrikan mannerlaattojen törmätessä toisiinsa. Aivan alkunsa tämä törmäys sai jo noin 180 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Afrikan litosfäärilaatta alkoi liikkua kohti pohjoista ja törmäys huipentui 40 miljoonaa vuotta sitten. Vuoristo sai likimain nykyiset muotonsa Würm-jääkaudella, muutamia kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Ilmaston lämmittyä jäätikkö peräytyi, jättäen jälkeensä järviä ja moreenimuodostumia.
Kukkaloiston elävöittämillä alppiniityillä tapaa lehmälaumoja ja toisinaan sonninkin, rengas nenässä, kuten Urin vaakunassa. Siellä täällä pienet kyläkirkot suojelevat hautausmaitaan, kuin kanaemo poikasiaan. Niittyjen yläpuolella on reppuselkäisten retkeilijöiden suosima keskikorkea vuoristo. Polvihousuissa, nastakengät jalassa ja rautakärkinen sauva kädessä he patikoivat siellä pitkin viitoitettuja polkuja.
Varhaisia alppikiipeilijöitä paheksuttiin, ja 1300-luvulla erästä Pilatukselle kiivennyttä munkkia rangaistiin pyhäinhäväistyksestä. Vielä nykyisinkin Alppivuoret koetaan pyhinä ja niitä kohtaan koetaan kunnioitusta, jossa on mukana uskonnollisuutta.
Sveitsin Alpit ovat terveydeyn ja nuoruuden lähde; ne ovat kiehtovia, ystävällisiä ja kesytettyjä. Siltikin ne voivat olla, etenkin huonoissa sääoloissa, arvaamattomia ja armottomiakin.
Itävallassa Alppien suurimmat laaksot soveltuvat hyvin maatalouteen. Alppien alarinteillä on havumetsiä, ylärinteillä niittyjä, paljakoita ja jäätiköitä.
"Vuorta on katsottava alhaalta, kirkkoa ulkoa ja kievaria sisältä". - Vanha sanonta Tirolissa
Alpit
Alpit ovat Kaukasuksen jälkeen Euroopan korkein poimuvuoristo. Ligurian rannikolta, Italian Rivieralta ne jatkuvat yli 1 000 km Wienin seudulle ja ulottuvat kahdeksan valtion, Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Monacon, Ranskan, Saksan, Slovenian ja Sveitsin alueelle.
Alppien korkein huippu on Mont Blanc (4 810 m), eli Valkoinen vuori, joka sijaitsee Ranskan ja Italian raja-alueella. Mont Blancin Italian puoleinen rinne on kuin mahtava ja jyrkkä seinä, sen sijaan Ranskaan viettävä rinne on loivempi. Alppialueen pinta-ala on noin 200 000 neliökilometriä. Alpeilla on asunut ihmisiä jo kivikaudelta lähtien, mutta heistä tiedetään vähän. Alueella asuu nykyisin noin 14 miljoonaa ihmistä.
Geneve-, Como-, Boden- ja Gardajärvet sekä puolitusinaa muuta järveä ovat kuin jalokiviä huikaisevien vuorenhuippujen joukossa.
Alpit kuuluvat niin sanottuihin nuoriin poimuvuoristoihin ja ne ovat Euroopan nuorimpia vuoristoja. Alppien muodostuminen on ajoitettu jaksoon, joka vallitsi 50 - 3 miljoonaa vuotta sitten, vaikka yhä vieläkin tapahtuu pääasiallisesti pystysuuntaisia liikuntoja.
Vuoristo syntyi ns. alppilaisen poimuttumiskauden aikana, Euraasian ja Afrikan mannerlaattojen törmätessä toisiinsa. Aivan alkunsa tämä törmäys sai jo noin 180 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Afrikan litosfäärilaatta alkoi liikkua kohti pohjoista ja törmäys huipentui 40 miljoonaa vuotta sitten. Vuoristo sai likimain nykyiset muotonsa Würm-jääkaudella, muutamia kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Ilmaston lämmittyä jäätikkö peräytyi, jättäen jälkeensä järviä ja moreenimuodostumia.
Sveitsin Alpit
Alpit ovat Sveitsin selkäranka. Maan korkein huippu Monte Rosa kohoaa 4 634 metriin. Bernin Oberlandissa on joukko 4 000 metriä ylittäviä vuoria, jotka säilyivät pitkään valloittamattomina. Etelämpänä hallitsee Matterhorn, 4 478 metriä, ylhäisessä yksinäisyydessään Wallisin eli Valais'n Alppeja.Kukkaloiston elävöittämillä alppiniityillä tapaa lehmälaumoja ja toisinaan sonninkin, rengas nenässä, kuten Urin vaakunassa. Siellä täällä pienet kyläkirkot suojelevat hautausmaitaan, kuin kanaemo poikasiaan. Niittyjen yläpuolella on reppuselkäisten retkeilijöiden suosima keskikorkea vuoristo. Polvihousuissa, nastakengät jalassa ja rautakärkinen sauva kädessä he patikoivat siellä pitkin viitoitettuja polkuja.
Varhaisia alppikiipeilijöitä paheksuttiin, ja 1300-luvulla erästä Pilatukselle kiivennyttä munkkia rangaistiin pyhäinhäväistyksestä. Vielä nykyisinkin Alppivuoret koetaan pyhinä ja niitä kohtaan koetaan kunnioitusta, jossa on mukana uskonnollisuutta.
Sveitsin Alpit ovat terveydeyn ja nuoruuden lähde; ne ovat kiehtovia, ystävällisiä ja kesytettyjä. Siltikin ne voivat olla, etenkin huonoissa sääoloissa, arvaamattomia ja armottomiakin.
Itävallan Alpit
Alpit käsittävät kaksi kolmannesta Itävallan koko pinta-alasta. Ne muodostavat länsi-itäsuuntaisia jonoja Sveitsin rajalta aina Unkarin tasankojen reunalle asti. Itävallan Alppien korkein huippu on Grossglockner, 3 797 metriä.Itävallassa Alppien suurimmat laaksot soveltuvat hyvin maatalouteen. Alppien alarinteillä on havumetsiä, ylärinteillä niittyjä, paljakoita ja jäätiköitä.
"Vuorta on katsottava alhaalta, kirkkoa ulkoa ja kievaria sisältä". - Vanha sanonta Tirolissa
Alpit. - Kuva Copyright © Perconte - Creative Commons.
Alppien puolikuun muotoinen vuoristoketju ulottuu loistavana, vuorten, järvien ja jäätiköiden yhdistelmänä, yli 1 000 km:n pituisena ja 150 - 200 km:n levyisenä Välimerestä Tonavan alangolle, lähelle Wieniä.
Ranskan Alpit
Alpit hallitsevat myös Kaakkois-Ranskan maisemaa, ja ovat luonnollisena rajana Italian kanssa. Siellä tuo mahtava jäätiköiden ja jokien muodostama vuorijono, jonka harjanteita ja rosoisia huippuja peittää ikuinen lumi, näyttää kohottavan ylitsepääsemättömän muurin Ranskan kaakkoisrajalle. Todellisuudessa vuoristo siellä ei ole laisinkaan vaikeasti ylitettävä ja siellä kulkee ristiin rastiin ikivanhoja liikenneväyliä.Tietenkin Ranskankin Alpeilla on myös syrjäisiä umpilaaksoja, kuten korkea ja kaunis Queyras, jossa "kukot nokkivat tähtiä", ja tuulen tuivertamia, paljaita louhikoita, joita vain gemssit ja vuorikiipeilijät rakastavat, mutta kokonaisuutena Alpit on lempeä vuoristo, joka on asutettu kauan sitten. Siellä on tuhansittain kyliä ja kaikissa osissa myös kaupunkeja, jotkut niistä sangen suuria.
Alpit pysyivät 1800-luvulle saakka syrjäisenä ja vaikeapääsyisenä seutuna, jonka geologinen tutkimus aloitettiin myöhään muihin Länsi- ja Keski-Euroopan alueisiin verrattuna. Sittemmin Alpeista tulikin klassinen vuoristotutkimusalue.
Vuorikauris.
Alppien eläimistö ja kasvillisuus
Alpeilla on suhteellisen vähän eläimiä. Ylävuoriston tyypillisiä asukkaita ovat gemssi ja vuorikauris. Muita nisäkkäitä ovat alppijänis, murmeli ja lumimyyrä. Alppien ylävyöhykkeiden lintuja ovat alppinaakka, riekko, kalliokiipijä, lumivarpunen ja maakotka.Alppien kasvillisuus vaihtuu vyöhykkeittäin korkeuden mukaan, rajojen ollessa pohjoisrinteillä alempana, kuin etelärinteillä. Alinna, 500 - 700 metrissä, alkuperäinen kasvillisuus on saanut väistyä viljelyksen tieltä. 1 300 - 1 500 metriin saakka vallitsevat lehtimetsät - pyökki, saarni, jalava ja lehmus. Niiden yläpuolella ovat havumetsät - kuusi ja mänty. Lehtikuusi ja sembramänty muodostavat metsärajan 1 500 - 2 900 metrin korkeudessa. Metsärajan yläpuolella alkaa varsinainen alppikasvillisuus, joka jatkuu aina lumirajalle saakka.
Matkailu Alpeilla
Alppien henkeäsalpaava kauneus, hyvät hiihto- ja ulkoilumahdollisuudet sekä alueen sijainti Euroopan sydämessä ovat luoneet suotuisat edellytykset matkailun kehittymiselle. Suuria matkailukeskuksia Alpeilla ovat Chamonix ja Val d'Isère Ranskan puolella, Interlaken, Davos, Sankt Moritz, Zermatt ja Lugano Sveitsissä, Innsbruck, Saalbach ja Zell am See Itävallassa, sekä Cortina, Bolzano, Lago di Como eli Comojärvi ja Lago di Garda eli Gardajärvi Italiassa.
Matkustajajuna Sveitsin Alpeilla.
Yhdeksän pääsolaa, useat pitkät tunnelit sekä lukuisat pikkusolat takaavat sen, etteivät Alpit muodosta täydellistä estettä pohjoisen ja etelän välille.
Alppien tunneleita ovat Frejusin tunneli, Mont Blancin tunneli, Ison Sankt Bernhardin tunneli, San Bernardinon tunneli ja Tauernin tunneli. Italian ja Ranskan välinen Mont Blancin maantietunneli vihittiin käyttöön vuonna 1965. Tunneli on 11,6 kilometriä pitkä. Valmistuessaan Mont Blancin tunneli oli maailman pisin maantietunneli. Gotthardin pohjatunneli Sveitsissä otettiin käyttöön 11. joulukuuta 2016. Tunnelin pituus on 57 kilometriä.
Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Ranska - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Hollannista Unkariin (Sveitsi ja Itävalta) - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY
*Maailman 100 suurta ihmettä - Otava
Matterhorn
Matterhorn ei ole Alppien korkein vuori, mutta se on vaikuttavimman näköinen. Se kohoaa pyramidimaisena Italian ja Sveitsin rajalla. Sveitsin puolelta on maantie- ja rautatieyhteys Zermattin kylään, Matterhornin juurelle. Tie seuraa Rhônen laaksoa Genevenjärveltä. Zermattin kylä sijaitsee Matterhornin pohjoisseinämän juurella.Italian puolelta Matterhornin lähistölle pääsee Torinosta ja Aostasta.
Jäätiköt muodostivat Matterhornin, alkaen kaksi miljoonaa vuotta sitten. Neljä ylöspäin suippenevaa seinää kohtaa vuoren huipulla.
Nousu Matterhornin huipulle
Matterhornin valloittaminen oli aikoinaan hyvin vaikeaa. Lopulta valloituksesta käytiin kiivasta kilpailua! Ensimmäinen, onnistunut retkikunta saavutti Matterhornin huipun 14.7.1865. Ryhmää johti englantilainen Edward Whymper. Kiipeäminen tapahtui Sveitsin puolella olevaa harjannetta pitkin. Kolme ryhmän miehistä kuoli putoamiseen paluumatkalla.Vain kolme päivää tämän huipun valloituksen jälkeen italialainen, Giovanni Carrelin johtama retkikunta pääsi huipulle, Italian puolella olevan harjanteen kautta. Italialaiset väittivät myöhemmin, että Whymperin johtama joukko oli viskonut heitä kivillä, mutta englantilaiset kiistivät tämän väitteen jyrkästi.
Nykyään harrastelijatkin nousevat Matterhornille, valmiiksi asetettujen vaijereiden, köysien, tikkaiden ja louhittujen jalansijojen avulla. Matterhorn on nykyisin maailman kiivetyimpiä vuoria ja sille on noustu kaikkia neljää seinämää pitkin. Kaikista näistä helpotuksista huolimatta Matterhorn on edelleenkin kiipeilijälle tavattoman vaarallinen vuori. Matterhornilla on kuollut enemmän ihmisiä, kuin juuri millään toisella vuorella.
Ajanviettoa alppijärvellä.
Vuoristot, laaksot, kanjonit