Kuva yllä, Kvarkush - vuorijono Pohjois-Uralilla, Permin aluepiiri, Venäjä.

Ural

Ural - Uralvuoret, Uralvuoristo, Uralin vuoristo - sijoittuu Venäjälle ja Kazakstaniin. Se ulottuu pohjoisesta, Karanmeren rannikolta etelään, Kazakstanin aroille ja Araljärveen ja sijoittuu suunnilleen 80° itäiselle pituuspiirille. Sillä on pituutta noin 2 500 km ja pohjois-eteläsuuntaisena se on rajalinjana Euroopan ja Aasian välillä.



Kvarkush - vuorijono Pohjois-Uralilla, Permin aluepiiri, Venäjä.

Uralin viisi osaa

Ural on melko matala vuoristo. Yli 1 500 metrin huippuja on vain muutama. Vuoristo jakaantuu viiteen erityyppiseen osaan. Jako suoritetaan joskus myös kolmeen osaan, jolloin Arktinen Ural, Subarktinen Ural ja Pohjois-Ural muodostavat yhdessä Pohjois-Uralin.

Pohjoisimpana on Arktinen eli Polaarinen Ural, jolla on pituutta 385 km. Siellä vuorten korkeus on noin 800 - 1 200 metriä ja keskikorkeus on noin 1 000 metriä. Korkein huippu on Payer, 1 472 metriä. Maisemassa tundra hallitsee.

Arktisen Uralin jälkeen seuraa 225 kilometrin pituinen Subarktinen Ural. Siellä vuoret ovat korkeampia, kuin Arktisella tai missään muualla Uralilla ja vuoristo on myös 150 km leveämpi, kuin Arktinen Ural. Subarktisella Uralilla on Uralin korkein huippu, Narodnaja (1 894 m). Sekä Arktinen, että Subarktinen Ural ovat alpiinisia alueita, niillä on ikiroutaa ja yhteensä 143 pysyvää jäätikköä.

Pohjois-Uralilla on pituutta 560 km. Siellä vuorten keskikorkeus on 1 000 - 1200 metriä. Korkein huippu on Telposiz (1 617 m). Sääolot ovat aikaansaaneet vuorissa voimakasta eroosiota, mikä näkyy muodoissa ja kiviröykkiöissä.

Metsäinen Keski-Ural on Uralin matalin osa. Sen kautta on kulkenut historiallinen kauppareitti Siperiaan. Keski-Uralissa on runsaat mineraalivarat, mm. rautaa, bauksiittia, kuparia, asbestia, kromia, platinaa ja kultaa. Lisäksi alueella on öljykenttiä, joille on syntynyt vauras teollisuus- ja kaivosalue.

Myös Etelä-Ural on erittäin metsäistä ja se on Uralin levein osa, jopa 190 kilometrin levyinen. Se jakaantuu viuhkamaisesti moneksi vuoristoksi. Etelä-Uralin rinteiltä saa alkunsa 2 525 kilometrin pituinen Uraljoki, joka laskee Kaspianmereen.



Ural Baškiriassa. Baškortostan tai Baškiria on Venäjän federaatioon kuuluva, runsaan neljän miljoonan asukkaan tasavalta Euroopan itäisimmässä osassa Uralvuoriston eteläpäässä, osittain Aasiassa.

Etelä-Uralin vuoria, Venäjä.

Uralin geologinen historia

Ural poimuttui lähes 300 miljoonaa vuotta sitten, kivihiilikauden lopulla ja se kuuluu ns. variskilaisiin poimuvuoristoihin.

Ural ennätti kulua jo lähes tasaiseksi *peneplaaniksi, ennen kuin se tertiäärikaudella, noin 60 miljoonaa vuotta sitten, kohosi uudelleen. - *Peneplaani = pitkäaikaisen kulutuksen tuloksena lähelle eroosion päätetasoa (yleensä merenpintaa) madaltunut ja tasoittunut maanpinta.

Pääjono, vuoriston itälaidalla kohoava kapea selänne, on muodostunut kiteisistä liuskeista ja kerroskivilajeista. Korkeimmat huiput ovat usein kovia, graniittisia kivilajeja. Viime jääkauden aikana peitti paksu jäätikkö Uralin Petšoran lähteille asti.



Pohjois-Uralin vuoria, Venäjä.

Koska Ural on vanha vuoristo, ovat sen huiput eroosion mataloittamat ja pyöristämät. Uralin Siperian puoleinen rinne on jyrkkä, ja itäinen harjanne toimii myös vedenjakajana. Itään päin laskevat Obin ja Irtyšin sivujoet, mm. Tobol, Tural ja Tavda, länteen mm. Petšora, Volgan sivujoki Kama ja Uraljoki.



Etelä-Uralin vuoria, Venäjä.

Etelä-Uralin vuoria, Venäjä.

"Illan tuuli soittaa jo latvaa pihlajan
Kaupungilta kuulen nyt valssin niin kaihoisan
Pihlajasta se kertoo, on tuttu tarina sen
Muistan Uralin rinteillä valkolatvuksen." - Uralin pihlaja, suom. Sauvo Puhtila

Uralin ilmasto ja kasvillisuus

Pituutensa vuoksi Uralilla on monia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Vyöhykkeet ovat samat, kuin ympäröivillä alangoilla, mutta ne ovat Uralilla hieman etelämpänä. Pohjois-Uralilla heinäkuussa ilman lämpötila on noin 6–8 °C, kun se etelässä on 22 °C.

Uralin pohjoisosia peittävän tundran eteläpuolella kasvaa koivu-, lehtikuusi- ja kuusimetsiköitä, metsäraja on 200 - 300 metrin korkeudella.

Keski-Uralin pohjoisosissa havumetsä ulottuu yli 900 metrin korkeudelle.

Etelä- eli Metsä-Uralia peittää kuusta, sembramäntyä ja lehtikuusta kasvava taiga. Metsä muuttuu etelään päin mentäessä vähitellen aroksi ja lopulta puoliaavikoksi.

Länsirinteidet sademäärät ovat länsituulten ansiosta riittävät, 600 mm etelässä ja 1 200 mm pohjoisessa, mutta itärinteillä sataa keskimäärin vain 500 mm.



Pohjois-Uralin vuoria, Venäjä.



Etelä-Uralin vuoria, Venäjä.

Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Aasia - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY

Kvarkush - vuorijono Pohjois-Uralilla, Permin aluepiiri, Venäjä.

Pohjois-Uralin vuori Konzhakovskiy Kamen (1 569 m).

Kaman kaunotar. - Kama on 1 805 kilometriä pitkä Volgan sivujoki Itä-Euroopassa Venäjällä. Kama on yksi Venäjän merkittävimmistä joista, ja historiallisesti tärkeä reitti Uralille ja Siperiaan.