Altai

Altai eli Altaivuoret ("kultavuoristo") sijaitsee Keski-Aasiassa. Siellä tämä vuoriryhmä on Kazakstanin, Kiinan, Venäjän ja läntisen Mongolian rajojen kulmauksessa. Se ulottuu yli 1 600 km Siperian eteläosista kaakkoon, Gobin autiomaahan. Altaita sanotaan maailman kauneimmaksi vuoristoalueeksi, joka on täynnä turkooseja vuoristojärviä, arkeologisia löytöjä, jäätiköitä, tyrskyäviä vuoristojokia, harvinaisia eläinlajeja ja monikymmenmetrisiä vesiputouksia.

Beluha, Altain korkein huippu, kuvassa yllä valkoiset huiput horisontissa.

Altain korkein huippu on Kazakstanin ja Venäjän rajalla sijaitseva Beluha, 4 506 metriä. Vuoristossa on useita yksittäisiä vuorenhuippuja, jotka kohoavat yli 3 000 metrin korkeuteen. Vuoriston pyöreälakiset huiput ovat yleensä korkeudeltaan hieman yli 2 000 metriä.

Beluhan jälkeen Altain toiseksi korkein huippu on Mongolian puolella oleva Khüiten orgil (4 356 m).

Yö Altailla

"Nuo Altain huiput siintelee
taas alla pilvien
Ja vuoripuro solisee
alla vanhain lehtien.

Kah, aurinkoiset hetken vuoritiellä
rintehillä ikivuorten jyrkkien
Kun kahden kuljimme siel' riemumiellä
sydämet rakkautta sykkien."

Suomalaisille Altai on tullut läheiseksi vanhan, Dallapé-Orkesterin vuonna 1931 levyttämän humpan, Yö Altailla myötä.

Altai tuli vuonna 2017 tutuksi myös Ville Haapasalon 30 päivässä -matkailuohjelman myötä. Venäläisille Altai edustaa puhtautta ja kauneutta, mutta toistaiseksi sen upeudesta tietää vasta harva eurooppalainen.

Altai on Aasian vanhimpia vuorijonoja. Altain vuoristo syntyi poimuttumalla paleotsooisen maailmankauden loppupuolella, kivihiilikaudella - 359 – 299 miljoonaa vuotta sitten. Mesotsooisella maailmankaudella alue kului puolitasangoksi. Se sai nykyiset, jylhät muotonsa, kohoamisen ja siirtymien seurauksena, sekä lopuksi jääkauden aikana.

Vuoristo on Ob- ja Irtyšjoen välinen vedenjakaja.

Alta ja Kurai-aro. Kurai-aro on tyypillinen alppiaro ja se sijaitsee 1500-1600 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Arolla on pituutta 20 km ja leveyttä 15 km. Taustalla Altain korkeimpia, yli 4 000 metrin korkuisia vuoria.

Altain ilmasto ja kasvillisuus

Altain länsirinteet saavat yli 1 500 mm sadetta vuodessa ja niitä verhoaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen tiheä metsä.

Itään, Jeniseille päin mentäessä, sademäärä vähenee ja kasvillisuus muuttuu pensaikoiksi tai aroksi. Puuraja vuoristossa on 1 500 - 1 800 metrin korkeudella.

Ylempänä olevilla, tuulensuojattomilla, usein laakeilla ylängöillä on tundrakasvillisuutta tai vuoristoniittyjä. Jäkäläpeitteisiä rahkasammalsoita on runsaasti. Niittyvyöhyke tarjoaa elinpaikan villipeuralle, mutta ei vedä vertoja rehevyydessä Alppien tai Kaukasuksen vuoristoniityille.

Altailla elävät samat Euraasian suurpedot, kuin Suomessakin, ja yksi niistä on karhu (Ursus arctos).

Altain eläimistö

Hirvieläimissä Altailta löytyy viisi lajia: altainvapiti (Cervus elaphus sibiricus), hirvi (Alces alces), metsäporo (Rangifer tarandus valentinae), myskihirvi (Moschus moschiferus) ja siperianmetsäkauris (Capreolus pygargus).

Vuorten alemmilla rinteillä ja ympäröivillä alangoilla elää villisika (Sus scrofa).

Suurpetoeläimiä Altailla edustavat lumileopardi (Panthera uncia), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx) ja karhu (Ursus arctos), pohjoisosissa myös ahma (Gulo gulo). Altailla asustaa myös siperianvillikoira (Cuon alpinus hesperius), aasialaisen villikoiran luoteisalalaji.

Vuoriston luoteisosan laaksot ovat hedelmällisiä ja tiheään asuttuja.

Altain malmit ja jalometallit

Vuoriston alueella on erittäin runsaasti erilaisia malmeja ja jalometalleja. Altailta löydetään mm. lyijyä, sinkkiä, kuparia, rautaa ja hopeaa. Kultaakin vuorilla on ja siksi vuoristolla onkin nimenä "Kultavuoret".

Äiti ja poika Venäjän Altailla, laaksossa Chulyshman-joki.

Altain asutus

Kun venäläiset turkismetsästäjät saapuivat Altaille 1600-luvun alussa, olivat sen asukkaina vuoristoaltailaiset, paimentolaiset, jotka karjalaumoineen kiertelivät pitin vuoria ja laaksoja ja joiden asuntona oli kota.

Vuoriston laitaosien mineraalilöydöt houkuttelivat 1700-luvulla alueelle pysyvää venäläisasutusta. Maaorjuuden päätyttyä Venäjällä tsaari suosi Altain asuttamista, ja sinne asettui huomattava osa 1800-luvun loppupuoliskon Siperian siirtolaisista.

Vielä nykyisinkin Altain rinteillä asuu alkuperäiskansoja, kuten altailaisia tai telengitejä, jotka paimentavat jakkeja vuorenrinteillä ja palvovat vuorten henkeä.

Altain turismi

Matkailukohteena venäläiset itse löysivät Altain jo Neuvostoliiton aikaan. Nykyisin turismi on Altain alueella pääelinkeino, ja erityisesti viime vuosina ekohenkinen kohde on löydetty. Altailla kiipeillään, pyöräillään, lasketaan koskia, kylvetään, vaelletaan, harjoitetaan luonnonlääketiedettä, taiteillaan - ja otetaan runsaasti huikaisevan kauniita luontokuvia, joista näyte tällä sivulla.

Lähteet
Suuri maailmantieto - Valitut Palat
Maailman maat ja kansat: Aasia - Valitut Palat
Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
Spectrum - WSOY
Yle: Ville Haapasalon seikkailu mystiseen Altai-vuoristoon
*Ilta-Sanomat: Ville Haapasalo löysi maailman kauneimman paikan: ”Silkkaa ihmettä tällaiselle tasamaan pojalle”