Riistalinnut, metso

Riistalinnut - 26 riistalintulajia

Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.

Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Vesilintuja näistä riistalintulajeista on 15, kanalintuja 8 lajia ja muita ryhmiä edustavat nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky. Nokikana on koko maassa rauhoitettu, kuten myös punasotka. Maahamme istutettuja vieraslajeja riistalinnuissamme ovat fasaani ja kanadanhanhi.

Riistalinnut Kanadanhanhi

Riistalinnut Merihanhi

Riistalinnut Metsähanhi

Riistalinnut Sinisorsa eli heinäsorsa

Riistalinnut Tavi

Riistalinnut Haapana

Riistalinnut Heinätavi

Riistalinnut Haahka

Riistalinnut Alli

Riistalinnut Telkkä

Riistalinnut Tukkakoskelo

Riistalinnut Isokoskelo

Riistalinnut Riekko

Riistalinnut Kiiruna

Riistalinnut Pyy

Riistalinnut Metso

Riistalinnut Teeri

Riistalinnut Peltopyy

Riistalinnut Fasaani

Riistalinnut Nokikana

Riistalinnut Lehtokurppa

Riistalinnut Sepelkyyhky
Kanadanhanhi

Sivun yläreunassa metso, yllä kanadanhanhi.

Linnustuksen historiaa maassamme

Kirjoitetun historian aikana metsästys ja sen mukana linnustus on kokenut monenlaisia muutoksia. Keskiajallla ja uuden ajan alussa osa kruunun veroista kannettiin linturiistana. Juhana Herttua sai lähinnä Ahvenanmaalta veroina 1 978 vesilintua vuonna 1558. Maanomistusolot ovat aina vaikuttaneet metsästyksen toteuttamistapoihin. Maanomistajat, feodaaliherrat ja aatelisto asettivat monilla alueilla tiukkoja rajoituksia alustalaisilleen. Suomessa tämä vaihe kesti aina itsenäistymiseen saakka.

Linnustuksesta tuli ylimystön harrastus. Tätä kehitystä kuvaavasti Suomen ensimmäinen metsästyslehtikin oli nimeltään Sporten. Linnustus on ollut mukana kerran myös olympialaisissa, sillä Pariisissa vuonna 1900 oli yhtenä lajina elävien kyyhkyjen ampuminen savikiekkojen sijaan.

Lintujen metsästys ampumalla yleistyi vasta haulikon käyttöönoton myötä 1700-luvun loppupuolelta alkaen. Tämä johti samalla metsästyksen tehostumiseen. Linnustus oli sitten tärkeä maatalouden sivuelinkeino pitkälle 1800-luvulle. Lintukauppa oli vilkasta 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka. Turun ja Helsingin lintumarkkinoista voi lukea mielenkiintoisia selvityksiä Magnus von Wrightin kirjoituksista. - (Luonnossa Linnut - Weilin+Göös)