Sepelkyyhky
Sepelkyyhky. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Kyyhkyjen heimo

Kyyhkylintujen (Columbiformes) lahkossa on kaksi heimoa, kyyhkyt (Columbidae) ja dodot (Raphidae).

Kyyhkyt ovat keskisuuria lintuja, joilla on pieni pää ja lyhyt, litteähkö nokka, joka on osittain vahanahan peittämä. Niillä on teräväkärkiset siivet ja tavallisesti pitkä pyrstö. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Maassa kyyhkyt liikkuvat sipsuttavin askelin. Niiden lento on nopeaa ja suoraviivaista. Pesimäaikaa lukuun ottamatta kyyhkyt ovat parvilintuja. Kyyhkyillä on erikoinen tapa ruokkia poikasiaan kuvusta erittyvällä maitomaisella aineella, ns. kyyhkynmaidolla.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky juomassa. Kyyhkyt ovat evoluution kannalta vanha ryhmä. Ne juovat vettä muista linnuista poiketen imemällä nokallaan. - Kuva Copyright © Jannis Kilian - Creative Commons.

Sepelkyyhky (Columba palumbus)

"Lähimetsästä äkkiä kuuluva huhuilu voi johtaa ajatukset hetkeksi pöllöihin, mutta huhuilija on tässä tapauksessa kuitenkin pulua ja uuttukyyhkyä muistuttava, mutta niitä hivenen isompi sepelkyyhky. Sepelkyyhky huhuilee vuorokauden valoisana aikana, jolloin pöllöt eivät ääntele.

Magnus von Wright tarkkaili sepelkyyhkyjen elämää ja kirjasi niiden päivärutiinin ylös seuraavalla tavalla. Lainaus antaa elävän kuvan sepelkyyhkyjen päivittäisistä toimista loppukesällä tai alkusyksyllä, jolloin ne liikkuvat pelloilla parvissa ja valmistautuvat muuttomatkalle:

Sepelkyyhkyillä on verrattain säännölliset elämäntavat: jo aamuauringon säteiden ensimmäinen kajastus saa ne pirteiksi, ja ensimmäiseksi ne järjestävät höyhenpukunsa kuntoon. Kello kuuden ja yhdeksän välillä ne etsivät ravintoaan lähempänä tai kauempana sijaitsevilta ruokailupaikoilta. Kello yhdentoista tienoissa ne lentävät sinne, missä niille on tarjona puhdasta vettä juotavaksi ja missä ne myös mielellään kylpevät. Neljän ja seitsemän välillä iltapäivällä ne ovat jälleen pelloilla tai muissa sellaisissa paikoissa, mistä ne löytävät syötävää. Sitten ne menevät vielä kerran illansuussa juomaan ja asettuvat pian sen jälkeen levolle yöksi."


Tukevarakenteinen sepelkyyhky on saanut nimensä kaulan molemmin puolin olevista, valkoisista sepeleistä. Vanhoilla linnuilla on selvät, valkeat laikut kaulan sivuilla. Sepelkyyhkyllä on pituutta noin 38 – 43 senttimetriä. Sen siipien kärkiväli on 68 – 77 senttimetriä ja paino 400 – 600 grammaa. Sepelkyyhky on helppo tunnistaa pitkästä pyrstöstä ja siiventaipeiden valkeista laikuista. Nämä puolikuun muotoiset laikut alkavat siiventaipeista ja kulkevat siiven poikki kohti ruumista.

Sepelkyyhkyn pää on siniharmaa, selkä ja siiven peitinhöyhenet ruskeanharmaat. Kaulan sivut ovat metallin punaisen- ja vihreänhohtoiset ja rinta punahohtoinen. Silmät ovat vaaleankeltaiset.

Nuori lintu on vanhaa tummempi ja siltä puuttuu kaulasepel. Nuoren linnun siiven valkoiset kuviot ovat samanlaiset kuin vanhoillakin yksilöillä.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky. - Kuva Copyright © Mark Seton - Creative Commons.

Kumeaa ja käheää puhaltelua

Sepelkyyhky paljastaa helposti sijaintinsa kumealla ja käheällä puhaltelullaan. Puhaltelua kuvataan myös huhuiluksi ja käheän matalaksi mourinaksi. Sepelkyyhkyn soidinääni on kolme-viisiosainen - huu huu huu hu huu - ja huutojen rytmi on lajille tunnusomainen. Ensimmäinen tai toinen äänistä on voimakkain ja viimeinen heikoin. Soidinääni voi kuulua yksittäisenä säkeenä tai toistua muutamana sarjana. Huuto katkeaa usein jyrkästi toistuttuaan kahdesti.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Ravinto

Sepelkyyhkyjen ravintoa ovat lähinnä siemenet, varsinkin vilja, sekä herneet, tammenterhot, marjat, hedelmät, silmut ja vihreät kasvinosat. Näistä vihreistä kasvinosista ravintoa ovat lehdet, kesällä etenkin hernekasvien ja ristikukkaisten, talvella taas apilan ja useiden rikkaruohojen lehdet.

Erityisesti syksyisin ja keväisin sepelkyyhkyt herkuttelevat vehnän ja kauran jyvillä sekä herneillä. Aikuisen sepelkyyhkyn päivittäiseksi ravinnontarpeeksi on arvioitu 30 grammaa jyviä.

Ravintoa ovat joskus myös etanat, kastemadot ja perhosentoukat.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky. - Kuva Copyright © Andrey Gulivanov - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomen pesimäkannan arvioidaan nykyisin olevan noin 300 000 paria; täällä lajin levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä Suomesta lähes Tunturi-Lapin rajoille Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle.

Sepelkyyhkyt suosivat aukkoisia metsiä, havumetsien ympäröimiä viljelysalueita ja myös puistoja. Ne etsivät ravintoaan myös puistojen ja pihojen nurmikentiltä.

Lisääntyminen

Keväisin sepelkyyhkyn voi nähdä soidinlennossaan, jolloin se lentää lepattavin siiveniskuin vinosti ylöspäin, läimäyttää siipiään yhteen ja jatkaa alaviistoon liitäen. Tätä soidinlentoaan sepelkyyhky jatkaa toistellen, usein metsän reunan yläpuolella.

Sepelkyyhkyt pesivät kaikentyyppisissä metsissä. Sepelkyyhkynaaras rakentaa eli pikemminkin kyhäilee risupesänsä koiraan tuomista, hennoista oksista tavallisimmin tiheään, nuoreen kuuseen, vaakasuoralle kuusenoksalle 2 - 5 metrin korkeudelle. Sotkuinen pesärakennelma on niin hatara ja harva, että munat näkyvät altapäin katsottuna suoraan pohjan läpi. Sepelkyyhky voi myös käyttää hyväkseen muiden lintujen rakentamia, vanhoja pesiä.

Huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa naaras pyöräyttää pesäänsä, parin päivän välein, 2 hohtavan valkoista munaa. Kesän aikana pesyeitä voi olla 2. Haudonta-aika on 17 vrk ja molemmat emot hautovat. Sekä koiras että naaras ruokkivat poikasia, jotka ovat lentokykyisiä 29 - 35 vrk:n ikäisinä mutta poikaset voivat joskus jättää pesän jo 20 vrk:n iässä.

Poikasten ruokintaan on kaikille kyyhkyille kehittynyt erikoinen laite: niiden laajan kuvun sisäpinnassa on rauhasia, joista poikasten pieninä ollessa erittyy puuromaista massaa, "kupumaitoa" eli kyyhkynmaitoa. Kupumaidolla linnut ruokkivat poikasiaan niiden ensimmäisten elinpäivien ajan.

Sepelkyyhkyn pesintä ei aina onnistu. Närhet ja oravat tuhoavat niiden pesiä. Munat voivat usein vierähtää läpi hataran pesän pohjan maahan ja kaiken lisäksi sepelkyyhky on hyvin herkkä hylkäämään pesänsä.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Muutto

Sepelkyyhky on muuttolintu ja se saapuu Suomeen huhtikuun alussa. Silloin pelloilla voi nähdä isoja ja tiheitä sepelkyyhkyparvia. Poismuutto tapahtuu syyskuun lopun ja lokakuun alun välillä. Syksyllä sepelkyyhkyt kerääntyvät suuriksikin parviksi. Niitä voi silloinkin nähdä pelloilla syömässä viljaa. Hyvinä muuttopäivinä voi etelärannikollamme nähdä voimakasta muuttoa, kun pallomaiset, satapäiset parvet matkaavat lounaaseen. Suomessa pesivät linnut talvehtivat Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Sepelkyyhky

Sepelkyyhky. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.