Kauneimmat virret
462) Soi kunniaksi Luojan
Sävel: Jean Sibelius (1865 - 1957). Säveltäjä.
Sanat: A. V. Koskimies (1856 - 1925), koulumies sekä suomen kielen ja kirjallisuuden tutkija, sekä Ilta Koskimies (1879 - 1958), runoilija ja suomentaja.
Virren taustaa
Soi kunniaksi Luojan (aiemmin Soi kiitokseksi Luojan) on virsikirjan virsi 462. Virren sävel on Jean Sibeliuksen, joka teki sävelmän alun perin osaksi Keisarillisen
Aleksanterin-Yliopiston (nyk. Helsingin yliopiston) promootiokantaattia varten. A. V. Forsmanin (Koskimiehen) tekstiin. Virsi pääsi vuoden 1938 virsikirjaan
muokattuna Ilta Koskimiehen kirjoitettua siihen kolmennen säkeistön. Sibelius ei ollut mielissään muutoksista ja hänen kerrotaan kieltäneen uudistetun version
laulaminen Ainolassa. Vuoden 1986 virsikirjaan sanoja yhä nykyaikaistettiin. Virsi sopii esimerkiksi häihin ja hautajaisiin.
Soi kunniaksi Luojan on säveltänyt Jean Sibelius, mutta ei alun perin virreksi. Sibelius teki sävelmän Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston
(nyk. Helsingin yliopiston) vuoden 1897 promootiota varten tehtyyn kantaattiin (op. 23), jonka teksti on A. V. Forsmanin (Koskimiehen) käsialaa.
Sibelius toimi tuolloin yliopiston virkaatekevänä musiikinopettajana, joten promootiomusiikin säveltäminen kuului hänen virkavelvollisuuksiinsa. Forsman oli
kirjoittanut laajan runosarjan, josta Sibelius valikoi työnsä pohjaksi kymmenen runoa. Sibelius julkaisi yhdeksän osaa kantaatista sekakuorosovituksina.
Näiden joukossa oli myös kaksisäkeistöinen Soi kiitokseksi Luojan. Toinen promootiosävellyksestä suosioon ponnahtanut laulu on Tuule tuuli leppeämmin.
1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan kyseessä on suomalaisten kuudenneksi suosituin virsi. Teologian opiskelijoiden keskuudessa vuonna 2012
tehdyn kyselyn mukaan se on teologien yhdeksänneksi suosituin virsi. Viime vuosina virsi on tullut tunnetuksi varsinkin Samuli Edelmannin tulkitsemana. (Wikipedia)