Kauneimmat virret
326) Sinulle kiitos, Isä maan ja taivaan
Sävel: Toisinto Pohjanmaalta.
Sanat: Laurentius Paulinus Gothus 1633. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Julius Krohn 1880, komitea 1937.
Virren taustaa
Virren kirjoittaja Laurentius Paulinus Gothus (1565-1646) oli Ruotsin 1600-luvun alkupuolen merkittävä kirkonmies ja kulttuurivaikuttaja.
Saksassa maisterin tutkinnon suorittaneena hän oli monipuolisesti sivistynyt mies. Upsalan silloin vielä pienessä yliopistossa hän oli vuosisadan
vaihteen kahta puolin opettajana, ensin logiikan, sitten matematiikan, sen jälkeen astronomian ja pisimmän ajan teologian professorina.
Vuonna 1608 Paulinus nimitettiin Skaran ja seuraavana vuonna Strängnäsin piispaksi. Jo korkeaan ikään ehtineenä hänestä vihdoin tuli Upsalan arkkipiispa 1637.
Toimeliaan ja määrätietoisen piispan kirjallinen tuotanto oli laaja. Paulinuksen tärkein teos oli yli 2500-sivuinen kristillinen etiikka,
Ethica Christiana. Hiippakuntaansa varten hän julkaisi 1633 virsikirjan, jossa oli hänen omiakin virsiään. Niistä Sinulle kiitos,
Isä maan ja taivaan on ikään kuin tämän oppineen piispan nimikkovirsi. Virsi oli näet akrostikon: sen 11-säkeistöisen alkutekstin
säkeistöjen alkukirjaimista muodostui nimi L. Paulinus G-s.
Mitä virsi sitten kertoo tekijästään? Hän lähtee liikkeelle ylistämällä Luojaa. Hän kiittää armon kokemisesta, lunastuksesta ja suojeluksesta.
Hän rukoilee anteeksiantoa, uskollisuutta pyhälle sanalle, siunausta työhönsä, rohkeutta Jumalan armon ja kunnian julistamiseen.
Virsi päättyy siihen, mistä se alkoikin: riemuitsevaan ylistykseen, nyt yhdessä maailmanlaajan kristikunnan kanssa. Näin virsi piirtää
kuvaa tekijästään samalla kun se tarjoaa veisaajalleen mallin siitä, miten kiittää ja rukoilla Herraa.
Meidän virsikirjassamme tämän virren rikasta sisältöä tukemassa ja kantamassa on sen suomalainen sävelmä, raikas pohjalainen koraalitoisinto.
Siinä on Erkki Kurki-Suonion tarkoittamaa ”intomielistä vauhdin ja toiminnan sävyä”, joka tempaa ja vie mukanaan. (Tauno Väinölä)