Sieppojen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo siepot (Muscicapidae). Heimossa on 58 sukua ja niissä yhteensä 306 lajia. Yksi heimon lajeista on sinipyrstö.

Siepot ovat hyönteissyöjiä, jotka oleskelevat enimmäkseen puissa. Ne istuvat siipiään kohautellen näkyvällä paikalla ja tekevät syöksyjä ohi lentävien hyönteisten perään. Nokka on lyhyempi ja leveämpi kuin kerttulinnuilla. Koivet ovat hentorakenteisemmat kuin paljon maassa liikkuvilla rastaslinnuilla.

Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus)

"Sinipyrstö on yksi mielenkiintoisimmista ja salaperäisimmistä lintulajeistamme. Vanhastaan lajin on tiedetty asustavan mittaamattoman Siperian taigametsissä."

Sinipyrstöllä on nimensä mukaisesti sininen pyrstö. Kokonsa ja muotonsa puolesta sinipyrstö muistuttaa leppälintua. Sinipyrstöllä on pituutta 14 senttimetriä, sen siipien kärkiväli on 21 – 24,5 senttimetriä ja linnulla on painoa 12 – 15 grammaa.

Hyvin arkaa, varovaista ja harvinaista sinipyrstöä ei sen nähdessään voi sekoittaa muihin lintuihin. Vanhan koiraan yläpuoli on tumman harmaansininen, yläperä on vaalean kirkkaansininen. Kirkkaansinisiä ovat myös silmäkulmajuova ja siiventaive. Alapuoli on harmaanvalkea, kurkku kuitenkin valkea ja kupeet ruosteenkeltaiset eli oranssinpunaiset.

Sinipyrstö, naaras. - Kuva Copyright © Lin Sun-Fong - Creative Commons.

Naaraat ja nuoret koiraat ovat huomattavasti vaatimattomamman näköisiä. Naaras on selkäpuolelta oliivinruskea, vatsapuolelta kermanvalkea. Yläperä ja pyrstö ovat sinertävät, kupeet kellanpunaiset. Luonteenomaisia piirteitä ovat selvä silmärengas, heikko silmäkulmanjuovan aihe ja valkea kurkku, joka erottuu selvästi harmahtavasta rinnasta.

Sinipyrstö liikkuu puussa tiaismaisesti usein korkealla ja kääntelee pyrstöään sivusuunnassa.

Alakuloista tviittailua, reipasta vikittelyä ja kaunista, lyhyttä livertelyä

Sinipyrstön laulukausi jatkuu käytännössä koko heinäkuun ja saattaapa laulajia kuulla vielä elokuussakin. Vaikka sinipyrstö liikkuu paljon maassa ja on varovaisuutensa vuoksi vaikeasti havaittava lintu, niin laulamaan se asettuu, yleensä aikaisin aamulla korkealle ja näkyvälle paikalle, puun latvaan. Laulu on lyhyt, kirkas ja alakuloinen säe. Laulu muistuttaa hieman punakylkirastaan laulua.

Kutsu- ja varoitusääni on "tviit" tai "vik", tai toisinsanoen näppäilevä "tik-tik".

Ravinto

Hyönteiset, syksyisin myös marjat.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa Siperian taigametsien sinipyrstö on perinteisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. Suomen ensimmäinen sinipyrstöhavainto tehtiin Kuopiossa 4.7.1949, jolloin lehtori Toivo Sovinen löysi laulavan koiraan Kallaveden Tervonsaarelta. Sen jälkeen havaintoja sinipyrstöistä on tehty maassamme 1950-luvulta alkaen, jolloin niitä tehtiin Pohjois-Savosta Metsä-Lappiin ulottuvalla alueella.

Sinipyrstöjen elinmaisemaa Suomessa ovat Pohjois- ja Itä-Suomen luonnontilaiset, vanhat havumetsät - sekä jyrkkien vaaranrinteiden kuusikot keloineen ja kantoineen. Myöhemmiltä vuosikymmeniltä sinipyrstöbongareiden retkikohteina tutuiksi tulleet paikat, kuten Kuusamon Valtavaara, Kuhmon Jauhovaara, Pelkosenniemen Pyhätunturi ja Saarijärven Pyhä-Häkki olivat heti alusta pitäen sinipyrstön suosimia metsäalueita.

Suomen ensimmäinen sinipyrstön pesintä havaittiin vuonna 1971 Kuusamon Valtavaaralla. Vuonna 1972 sinipyrstöjä tuntuikin olevan jo "kaikkialla Kuusamossa". 1970-luvun loppupuoliskolla alkanut sinipyrstöhavaintojen määrän väheneminen jatkui 1980-luvulla. 1980-luvun alkupuoliskolla Suomesta löydettiin vain yksittäisiä sinipyrstöreviirejä. Vuosi 1984 jäi maassamme jopa kokonaan sinipyrstöttömäksi. Vuonna 1990 alkoi sinipyrstön yhä jatkuva voittokulku suomalaismetsissä.

Sinipyrstön menneiden vuosikymmenten suomalaiset kannanarviot ovat vaihdelleet välillä 0 – 500 paria. 2000-luvun kannanvaihtelun äärirajat ovat olleet 80 – 2 600 paria, mikä kannattaa pyöristää lukuihin 50 – 3 000 paria. Kuluneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Suomen sinipyrstökanta vaihtelee suuresti pitkällä aikavälillä. Lihavat vuodet saattavat jonain kesänä vaihtua yllättävän laihoiksi pitkäksikin aikaa.

Lisääntyminen

Sinipyrstö on harvinainen pesimälintu Itä-Lapissa, Kuusamossa ja Kuhmossa. Parasta pesintäkautta on heinä–elokuu niin Suomessa kuin Siperiassakin, missä poikaset lähtevät pesästä usein vasta elokuun puolivälissä. Sinipyrstö teke pesänsä maahan, kiven tai juurakon suojaan, lehtien ja sammalten kätköihin. Se on rakennettu kuivista korsista, sammalista ja neulasista.

Pesäänsä sinipyrstö pyöräyttää 3 - 5, harvoin 6, valkoista joskus harmaanvioletin marmorikuvioimaa ja harvaan punertavapilkkuista munaa. Naaras yksin hautoo, mutta haudontaan käytettyä aikaa ei tiedetä. Poikaset jättävät pesän ilmeisesti ja ehkä pariviikkoisina. Pesimäbiologia tunnetaan puutteellisesti.

Muutto

Sinipyrstön kevään muuttokausi kestää toukokuun alkupuolelta kesäkuun lopulle. Niinpä uusia saapujia on odotettavissa vielä juhannuksen jälkeenkin. Lajin harvalukuisuuden ja vallitsevan muuttosuunnan takia muuton yksityiskohdat tuntemattomia. Lajia on tavattu toukokuusta syyskuuhun. Talvehtii Kaakkois-Aasiassa.

Lähteet
*Ari Rajasärkkä: Sinipyrstön 60 vuotta Suomessa
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat