Tunturisuden sivut
Pensastasku. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Sieppojen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo siepot (Muscicapidae). Heimossa on 58 sukua ja niissä yhteensä 306 lajia. Yksi heimon lajeista on pensastasku.

Siepot ovat hyönteissyöjiä, jotka oleskelevat enimmäkseen puissa. Ne istuvat siipiään kohautellen näkyvällä paikalla ja tekevät syöksyjä ohi lentävien hyönteisten perään. Nokka on lyhyempi ja leveämpi kuin kerttulinnuilla. Koivet ovat hentorakenteisemmat kuin paljon maassa liikkuvilla rastaslinnuilla.

Pensastasku (Saxicola rubetra)

"Niityn pensaikosta kantautuu pehmeästi viheltävä "jiih", jota seuraa kaksoismaiskutus "tshek tshek". Kesäisellä niityllä kulkeva ihminen havaitsee pensastaskun yleensä ensimmäiseksi sen varoitusäänestä, joka kertoo, että pensastaskulla on poikaset jossakin lähellä."

Pensastasku on pieni, kirjava lintu, jonka selkäpuoli on ruskeankirjava. Sillä on pituutta 12 – 14 cm ja painoa 15 – 18 g. Koiras on hieman kookkaampi. Koiraalla on selkeä, valkea silmäkulmajuova ja ruskeanmusta naama. Sen kurkku ja rinta ovat kauniisti oranssinkeltaiset, kurkun yläosa ja kurkun sivut ovat valkoiset. Siivet ovat ruskeanmustat, käsisulkien tyvellä on valkea laikku. Hartiahöyhenissä on vaihteleva määrä valkeaa.

Naaras on koirasta himmeämpi ja sillä on siivissä vähemmän valkoista. Pensastaskun pyrstö on ruskea, lukuun ottamatta tyveä, jonka reunoissa on selvästi valkeaa.

Loppukesällä ja syksyllä kaikki pensastaskut ovat keskenään lähes samannäköisiä, vaalean ruskeankirjavia, rinnassa on usein heikkoja täpliä.

Lentävän pensastaskun siivellä näkyy iso ja pieni valkoinen läikkä sekä uloimpien pyrstösulkien valkoiset tyviosat.

Pensastasku

Pensastasku, naaras. - Kuva Copyright © Radovan Václav - Creative Commons.

Kirkasta kitinää ja matkimista

Pensastaskun laulua kuulee helpoimmin toukokuun iltoina ja öinä järvien viereisillä luhtaniityillä tai laidunmailla. Ahkerimmin laji on äänessä illan hämärinä hetkinä ja aamun sarastuksen aikoihin.

Monen muun, hyönteisiä ravinnokseen käyttävän pikkulinnun lailla pensastaskutkin palaavat pesimäseuduilleen toukokuun alkupäivinä. Pian saapumisen jälkeen kajahtaa koiraan laulu elinpiirin sisältä valitulta esiintymispaikalta, joka voi olla edellisvuotinen takiaiskasvusto, koiranputken latva, aidantolppa, pensaan latvus tai piikkilanka.

Lyhyt, kuuluva, purskahduksenomainen säkeistö koostuu usein kirkkaan viheltävistä sekä kitisevistä tai narisevista äänistä. Laulu sisältää usein matkintoja tai eri äänistä poimittujen osien toistoa. Pensastaskun matkintoihin lukeutuu ruisrääkän narina.

Pensastasku

Pensastasku, koiras. - Kuva Copyright © Radovan Václav - Creative Commons.

Ravinto

Pensastaskun ravintoa ovat hyönteiset ja niiden toukat. Niitä se tähystelee aidalta, koiranputken latvasta tai heinäseipään kärjestä. Lintu heiluttaa pyrstöään verkkaan ylös ja alas, ja nähdessään jotakin se syöksähtää tähystyspaikaltaan alas, nappaa saaliinsa ja kiidättää sen poikasilleen, jotka pesästä lähdön jälkeen nälkäisinä surisevat eri puolilla heinäpeltoa.

Pensastasku

Pensastasku. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa pensastasku pesii koko maassa. Pesimäkantamme suuruus on noin 500 000 paria.

Pensastaskut viihtyvät viljelysaukeilla, heinikkoisten pelto-ojien varsilla, rantaniityillä, soiden reunamilla ja myös avohakkuilla. Ne viihtyvät myös syrjäisillä, hylätyillä heinäniityillä ja rämeillä.

Pensastasku

Pensastasku, koiras. - Kuva Copyright © Radovan Václav - Creative Commons.

Lisääntyminen

Pensastaskun pesä on korkean ruohikon kätkössä ojanpientareella tai mättään suojassa. Rakennustarpeina ovat ruoho, sammal ja juuret, vuorauksena hienommat korret, karvat ja höyhenet. Naaras pyöräyttää tähän pikkupesäseensä 5 - 7 hohtavan sinivihreää, joskus harvaan punaruskeatäpläistä munaa. Naaras yksin hautoo pari viikkoa, ja sitten poikaset kuoriutuvat. Ne ovat pesässä vielä hieman alle kaksi viikkoa ja varttuvat lentokykyisiksi 17 - 19 vrk:n ikäisinä.

Pensastasku

Pensastasku, koiras. - Kuva Copyright © Radovan Václav - Creative Commons.

Muutto

Ensimmäiset pensastaskut saapuvat maahamme huhtikuun viimeisellä viikolla, pääjoukot lentävät tänne toukokuun puolella. Syysmuutto alkaa heinä-elokuun vaihteessa, huipentuen elokuun lopulla. Syyskuun lopun jälkeen tavataan enää vain satunnaisia myöhästelijöitä.

Pensastasku on yömuuttaja ja muutto tulee ilmi niin, että paikallisesti pensastaskuja voi ilmaantua yhtäkkiä runsaasti, eli kymmeniäkin yksilöitä. Se talvehtii Afrikassa.

Lähteet
*Linnut äänessä - Tammi
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Pensastasku
Pensastasku

Pensastasku, alempana naaras. - Kuvat Copyright © Radovan Václav - Creative Commons.