Punarinta. - Kuva Copyright
©
caroline legg - Creative Commons.
Siepot ovat hyönteissyöjiä, jotka oleskelevat enimmäkseen puissa. Ne istuvat siipiään kohautellen näkyvällä paikalla ja tekevät syöksyjä ohi lentävien hyönteisten perään. Nokka on lyhyempi ja leveämpi kuin kerttulinnuilla. Koivet ovat hentorakenteisemmat kuin paljon maassa liikkuvilla rastaslinnuilla.
Rubiinisatakieli. - Kuva Copyright © Dan Persson - Creative Commons.
Rubiinisatakielellä on pituutta 15 cm, siipien kärkiväli on 22,5 – 26 cm ja paino on 20 – 25 g. Koiraan kurkku on rubiininpunainen. Silmäkulmajuova ja viiksijuova ovat valkeat. Lyhyt pyrstö on kokonaan tumma.
Naaraan erona sinirintanaaraaseen ja nuoreen sinirintaan on kokonaan tumma pyrstö ja mustan rintavyön puuttuminen. Joillain naarailla voi olla vähän punaista kurkussa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on täplikäs.
Esiintymisessään rubiinisatakieli muistuttaa satakieltä. Se on arka ja kätkeytyy hyvin. Pyrstönsä se nostaa usein ylös, eli pumppaa pyrstöään ylös-alas.
Rubiinisatakielen laulu on voimakasta ja melodista. Laulusäe on 4 - 8 sekunnin pituinen, sen alkukolmannes on rytmikäs: tjiv-tjiv vydo-vydo viid-viid... Lintu myös juttelee rauhallisesti. Se on myös hyvä matkimaan.
Sieppojen heimo
Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo siepot (Muscicapidae). Heimossa on 58 sukua ja niissä yhteensä 306 lajia. Yksi heimon lajeista on rubiinisatakieli.Siepot ovat hyönteissyöjiä, jotka oleskelevat enimmäkseen puissa. Ne istuvat siipiään kohautellen näkyvällä paikalla ja tekevät syöksyjä ohi lentävien hyönteisten perään. Nokka on lyhyempi ja leveämpi kuin kerttulinnuilla. Koivet ovat hentorakenteisemmat kuin paljon maassa liikkuvilla rastaslinnuilla.
Rubiinisatakieli. - Kuva Copyright © Dan Persson - Creative Commons.
Rubiinisatakieli (Calliope calliope)
Rubiinisatakieli on rakenteellisesti kuin pitkä ja voimakasjalkainen punarinta, mutta sen höyhenpuku on aivan erinäköinen. Toiseen peippoon verraten: sen olemus on myös hyvin sinirintamainen: asento on pysty ja pyrstö osoittaa ajoittain viistosti ylös.Rubiinisatakielellä on pituutta 15 cm, siipien kärkiväli on 22,5 – 26 cm ja paino on 20 – 25 g. Koiraan kurkku on rubiininpunainen. Silmäkulmajuova ja viiksijuova ovat valkeat. Lyhyt pyrstö on kokonaan tumma.
Naaraan erona sinirintanaaraaseen ja nuoreen sinirintaan on kokonaan tumma pyrstö ja mustan rintavyön puuttuminen. Joillain naarailla voi olla vähän punaista kurkussa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on täplikäs.
Esiintymisessään rubiinisatakieli muistuttaa satakieltä. Se on arka ja kätkeytyy hyvin. Pyrstönsä se nostaa usein ylös, eli pumppaa pyrstöään ylös-alas.
Äänet
Rubiibisatakielen kutsuääni on kuuluva vihellys i-lu ja tjak, ihan kuin räkättirastaalla.Rubiinisatakielen laulu on voimakasta ja melodista. Laulusäe on 4 - 8 sekunnin pituinen, sen alkukolmannes on rytmikäs: tjiv-tjiv vydo-vydo viid-viid... Lintu myös juttelee rauhallisesti. Se on myös hyvä matkimaan.
Ravinto
Rubiinisatakielen ravintona ovat hyönteiset, enimmäkseen maasta. Sillä on vikkelät jalat maassa tapahtuvaan ruoan etsiskelyyn.
Levinneisyys ja elinympäristöt
Rubiinisatakieli elää Venäjällä Siperiassa ja Kaukoidässä, Kiinassa ja Japanin pohjoisimmilla saarilla. Rubiinisatakieli on hyvin harvinainen vierailija läntisessä Euroopassa. Se on satunnaisesti tavattu Suomessa kolmesti vuoden 2005 loppuun mennessä.Ensimmäisen kerran rubiinisatakieli tavattiin Suomessa, Mustasaaren Västra Norrskärin majakkasaarella 15.10.1991. Tapaus oli hyvin merkittävä, ja ajan lehdistö maalaili tuolloin tunnelmia näin: superrariteetti, jonka pelkkä nimen mainitseminen synnyttää aidon lajinmetsästäjän silmiin hirmuisen pinnakiillon. Koko Euroopassa tuolloinen havainto rubiinisatakielestä oli kahdestoista.
Rubiinisatakielen elin- ja pesimäympäristönä ovat rehevät havumetsät ja lehtevät puistot, sekä pensaikkoiset, puoliavoimet jokivarret.
Rubiinisatakieli, naaras, Thaimaassa. - Kuva Copyright © Francesco Veronesi - Creative Commons.
Lisääntyminen
Rubiinisatakieli rakentaa maahan kasvinsäikeistä, korsista ja sammalesta puolikupolimaisen pesän.Naaras munii 4 - 6 munaa ja hautoo ne yksin. Haudonta-aika on pari viikkoa ja molemmat emot osallistuvat poikasten ruokintaan.
Muutto
Siperian taigalla pesivä rubiinisatakieli talvehtii Thaimaassa, Intiassa, Indonesiassa ja Bangladeshissa. Syysmuutto ajoittuu elokuun lopusta lokakuun alkuun, pohjoisten pesimäalueiden lintujen lähtiessä syyskuun puoliväliin mennessä. Linnut palaavat taigalle toukokuussa - kesäkuun alussa.Lähteet
*Tapio Aalto, Mika Ohtonen, Jouni Riihimäki, Olli Trogen & Sami Tuomela: Rubiinisatakieli ensi kertaa Suomessa
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
