Kurppien heimo

Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo kurpat (Scolopacidae).

Kurppien suureen heimoon kuuluvat niin pienikokoiset sirrit, sirot ja pitkäkoipiset viklot, pitkänokkaiset kurpat kuin suuret kuovit ja kuiritkin.

Heimon lajien nokat vaihtelevat pituudeltaan, mutta ovat yleensä kapeita ja teräviä. Siivet ovat lehtokurpalla pyöreäpäiset, muilla suipot. Tärkeitä määritysperusteita ovat siiven ja yläperän kuvioinnit sekä selväpiirteiset äänet. Sukupuolet ovat yleensä toistensa kaltaisia, mutta pesimä- ja talvipuvun kesken on joillain lajeilla suuriakin eroja. Kurppien selvimpänä yhteisenä piirteenä on lyhyt takavarvas, jonka vuoksi ne voivat istua esimerkiksi puissa.

Kurppien pesä on maassa, ainoan poikkeuksen muodostaa metsäviklo, joka usein pesii hylättyihin rastaanpesiin. Kurpista voidaan erotella ryhmät sirrit, suokukko, viklot, kuovit, karikukko, kurpat ja vesipääskyt.

Kurppien heimosta tavataan Suomessa hyvin yleisesti noin 30 lajia, kolmestatoista eri suvusta. Yksi kurppien heimon lajeista on metsäviklo.

Metsäviklo (Tringa ochropus)

"Metsäviklo on aito metsälintu - se on soistuneiden metsien, korpien ja erämaalampien tyyppilajeja. Se vieläpä pesiikin puissa. Pesimiseen liittyy sellainen erikoisuus, että se ei itse rakenna pesäänsä, vaan ottaa siihen käyttöön jonkun toisen rakentaman pesän."

Tummat siivenalustat ja tasavärisempi selkäpuoli erottavat metsäviklon suunnilleen samankokoisesta, mutta hieman pienemmästä lirosta. Metsäviklolla on pituutta 20 – 24 cm, siipien kärkiväliä 39 – 44 cm ja painoa 50 – 120 g.

Puvun värivastakohdat ovat suuret. Selkäpuoli on yhtenäisen mustanruskea ja vain heikosti täplikäs, nämä pisamatäplät ovat pienempiä, kuin lirolla. Talvipuvussa selkäpuoli on yksivärinen. Myös siiven alapinta on tumma, lähes musta. Pyrstö on puhtaan valkea ja sen kärjessä on 3 - 4 selvää, mustanruskeaa poikkijuovaa.

Kaula, rinta ja kupeet ovat pitkittäisviiruiset ja vatsa valkea. Koivet ovat siniharmaat. Nokka on jonkin verran päätä pitempi. Silmän ympärillä on valkea rengas.

Nuoren linnun selässä on selviä täpliä.

Metsäviklo lentää pääskysmäisen nopeasti, terävin ja nykivin siiveniskuin, puolelta toiselle heittelehtien. Lennossa se muistuttaa väreiltäänkin räystäspääskyä, mutta on tätä selvästi kookkaampi. Koivet ulottuvat lennossa vain hiukan pyrstön kärjen yli.

Metsäviklo on melko arka lintu. Se liikkuu yleensä yksittäin tai vain pienehköissä parvissa.

Kaunista jokeltelua

Metsäviklon huomiota herättävin piirre on ääni tlyiit-vit-vit, jonka se usein päästää paetessaan liian lähelle saapunutta kulkijaa. Juuri tällainen on ihmisen tyypillinen kohtaaminen metsäviklon kanssa metsälampareella tai suorantaisella salolammella.

Metsäviklon soidinääni on kaunis, jokelteleva ti-tlyivi ti-tlyivi. Varoitus on hakkaava kip-kip-kip...

Ravinto

Metsäviklo noukkii ravintonsa matalasta vedestä tai suoraan maasta. Ravintona ovat enimmäkseen pikkueläimet. Hyönteiset ja niiden toukat, kovakuoriaiset, korennot ja kaksisiipiset. Joskus myös kalanpoikaset.

Metsäviklot ruokailevat kaikkien viklojen tavoin varsinkin muuttoaikoina rannoilla, mutta usein myös pellonojien varsilla.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Metsäviklojen parimäärä Suomessa on 50 000 – 80 000. Metsäviklo on aito metsälintu, joka pesii metsälammilla, purojen varsilla ja soistuneissa metsissä melkein koko maassa. Pesimäkannan painopiste on pohjoisessa, missä sopivaa pesimäympäristöä on eniten tarjolla. Vain Tunturi-Lapista laji puuttuu.

Metsäviklo viihtyy kosteissa korpimaisemissa, lampien ja ojien läheisyydessä. Siellä se tarkkailee epäluuloisena kulkijaa matalan puun latvasta tai kelon nokasta.

Lisääntyminen

Keväällä voi kuulla usein metsäviklokoiraan soidinta pesimämetsikön yllä. Lintu kohoaa laulaen, värisevin siivin ylöspäin ja liitää sitten siivet levällään alemmas, kohotakseen taas.

Metsäviklon pesä on puussa, usein pienessä kuusessa. Metsäviklo pesii mielellään vanhassa rastaan, oravan tai närhen pesässä. Se munii siinen toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa 4 päärynänmuotoista munaa.

Molemmat emot osallistuvat haudontaan, joka kestää 20 - 23 vrk. Poikaset hyppäävät heti kuoriuduttuaan, tai viimeistään muutaman päivän ikäisinä pois pesästä ja seuraavat emojaan ravinnon hakuun. Muutaman päivän, tai runsaan viikon mentyä naaras lähtee jo syysmuutolleen kohti etelää. Koiras viipyy poikasten seurassa niin pitkään, kunnes ne ovat noin kuukauden ikäisiä ja lentokykyisiä. Vain yksi pesye vuodessa.

Muutto

Keväällä metsäviklot saapuvat maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien, varhaisimpina vikloinamme. Muutto huipentuu huhtikuun lopulla ja päättyy pari viikkoa myöhemmin.

Syysmuutto alkaa jo kesäkuun alkupuolella, silloin lähtevät vanhat naaraat. Se huipentuu heinäkuussa ja päättyy noin kuukautta myöhemmin. Viimeisinä elokuun lopulla poistuvat nuoret metsäviklot. Satunnaisia viivyttelijöitä voidaan tavata syyskuussa. Metsäviklo talvehtii Lounais-Euroopassa ja Välimerellä, sekä trooppisessa Afrikassa.

Metsäviklo muuttaa pienissä, muutaman yksilön parvissa ja etupäässä öisin. Osaksi se muuttaa päiväsaikaankin, etenkin keväisin.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat