Tunturisuden sivut
Kuovi. - Kuva Copyright © Dirk-Jan van Roest - Creative Commons.

Kurppien heimo

Rantalintujen eli kahlaajalintujen (Charadriiformes) lahkossa on kolme alalahkoa: kahlaajat (Charadrii), lokit (Laroidea) ja ruokit (Alcae). Kahlaajien alalahkossa on heimo kurpat (Scolopacidae). Yksi kurppien suvuista on kuovit (Numenius). Siinä on kahdeksan lajia, yksi niistä on kuovi.

Kuovien nokka on pitkä ja alaspäin taipunut. Ne ovat väriltään ruskeankirjavia ja sukupuolet ovat toistensa kaltaisia. Pikkukuovilla ja kuovilla naaras on urosta kookkaampi ja hieman pitkänokkaisempikin. Kuovit pesivät kuivilla ja märillä avomailla ja oleskelevat talvisin matalilla rannoilla.

Kuovi (Numenius arquata)

Kuovi on kookas, pitkäsiipinen ja pitkäkaulainen kahlaaja. Se on Suomen suurin ja samalla koko Euroopankin suurin kahlaaja. Kuovin nimi vaihtelee, sitä kutsuttiin aiemmin isokuoviksi ja saattavat jotkut kutsua edelleenkin. Kuovin pituus on 48 – 57 cm ja siipiväli 89 – 106 cm. Sillä on erittäin pitkä, noin 9 – 15 cm ja alaspäin kaareutuva, viikatemainen nokka. Nuoren linnun nokka on lyhyempi kuin vanhan.

Puku on kauttaaltaan kellanruskean kirjava. Yläperä on valkea ja siitä ulottuu selkään kiilakuvio. Pitkät koivet ovat väriltään siniharmaat. Naaras on kooltaan huomattavasti koirasta suurempi.

Kuovi lentää voimakkain, tasaisin siiveniskuin. Soidinlennossa koiras vuoroin nousee jyrkästi nopein siiveniskuin vuoroin liitelee maata kohden liikkumattomin, ylöskohotetuin siivin.

Kuovi

Kuovi. - Kuva Copyright © Tareq Uddin Ahmed - Creative Commons.

Äänet

Kuovi huutaa nimensä mukaisesti "kuoooi". Kuovin kutsuääni on soinnikas "tlyi" tai painokas "kuoooi". Lentoääni on voimakas "kuu-i-kuu i-kuu" tai pelkkä "kuu i". Varoitus on terävä, hätäinen "ky-vy ky-vyvy". Soidinlaulu alkaa hitailla, kutsuääntä muistuttavilla vihellyksillä, se kiihtyy vähitellen väräjäväksi liverrykseksi ja päättyy pariin hitaaseen, surumieliseen, pois hiipuvaan tavuun.

Kuovi

Kuovi. - Kuva Copyright © Åsa Berndtsson - Creative Commons.

Ravinto

Kuovin ravintoa ovat hyönteiset ja niiden toukat, kastemadot, hämähäkit, etanat sekä simpukat, kasvinosat, siemenet ja marjat. Joskus myös pikkukalat, sammakot, sisiliskot sekä pikkujyrsijätkin.

Kuovi

Kuovi. - Kuva Copyright © Marko Forsten - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Kuovien parimäärä Suomessa on 35 000 - 50 000 paria.

Kuovit ovat aukeiden hakamaiden, rantaniittyjen, sekä vesijättömaiden, peltoaukeiden ja soiden tyyppilintuja.

Kuovi

Kuovi. - Kuva Credit: © Natural England/Allan Drewitt Copyright © Natural England - Creative Commons.

Lisääntyminen

Koiraan tehtävänä on esitellä mahdollisia pesäpaikkoja, joista naaras sitten kelpuuttaa sopivan yleensä vapun jälkeisellä viikolla.

Pesäkseen kuovi laatii kuivalla heinällä vuoratun syvennyksen. Siihen kuovi pyöräyttää 4 päärynänmuotoista, oliivinvihreää tai -ruskeaa munaansa. Molemmat emot osallistuvat hautomiseen, vaikkakin naaras tekee siitä suurimman osan ja haudonta kestää 27 - 29 vrk. Myös poikasten huolehtimiseen osallistuvat molemmat emot, kunnes poikaset ovat 4 - 6 viikon ikäisinä lentokykyisiä.

Joskus naaras yllättää ja jättää jo samana päivänä, kun poikaset kuoriutuvat, koiraan yksinään huolehtimaan poikasista ja häipyy samantien muuttomatkalle etelään. Usein se on kuitenkin poikasia lämmittämässä ja muuten paapomassa viikon tai kaksi. Yksi pesye vuodessa.

Kuovi

Kuovit muuttavat. - Kuva Copyright © Gertjan van Noord - Creative Commons.

Muutto

Ensimmäiset kuovit saapuvat Suomeen huhtikuun alussa. Muutto huipentuu kuun lopulla ja päättyy pari viikkoa pyöhemmin. Syysmuutto alkaa jo varhain kesäkuun alussa, suurin osa tällöin muualle muuttavista on naaraita. Loput kuovit poistuvat heinä-elokuussa. Viimeiset mattimyöhäiset poistuvat vasta lokakuussa.

Kuovit muuttavat sekä päivin että öin. Usein ne lentävät kurkien tapaan auramaisissa muodoissa tai jonoissa. Talvensa kuovit viettävä Länsi-Euroopassa, lähinnä Englannissa.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat