Isokäpylintu
Isokäpylintu. - Kuva yllä Copyright © Craig Bell - All Rights Reserved.

Peippojen heimo

Peipot (Fringillidae) on monilukuinen lintuheimo varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa. Suomessa tavataan parikymmentä peippolajia, jotka kuuluvat kahteentoista sukuun. Peipoille tunnusomaisia piirteitä ovat tukevan paksu, yleensä teräväkärkinen nokka, joka on siemenravintoon sopeutunut, aaltoileva lentorata sekä parvien muodostus pesimäajan ulkopuolella. Kooltaan peipot ovat melko pieniä. Sukupuolet ovat useissa tapauksissa erivärisiä ja aina niin, että koiras on pesimispuvussaan kirkasvärisempi kuin naaras. Yksi heimon lajeista on isokäpylintu.

Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras ja kaksi naarasta.

Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus)

Lintuharrastajille isokäpylintu on "isokäppäri". Isokäpylinnun höyhenpuku on aivan samanlainen, kuin pikkukäpylinnulla. Lajit määritetään nokan perusteella, joka isokäpylinnulla on jykevämpi ja kärjestä jyrkemmin kupera. Käpylinnut ovat monissa tilanteissa mahdottomat erottaa toisistaan, mutta kokenut tarkkailija selviytyy siitä nokkien kokoja vertailemalla.

Rotevalla, pullealla ja rintavalla isokäpylinnulla on pituutta 18 – 20 cm ja painoa 50 - 60 grammaa. Siipien kärkiväli on noin 30 cm ja nokan korkeus 1,2 – 1,5 cm. Nokka on yhtä pitkä kuin korkeakin. Pyrstö on tumma ja lyhyehkö. Siivet ovat tummat ja pitkät. Jalat ovat punertavanharmaat, silmät mustat ja hieman siipiä vaaleammat hartiat ruskeat.

Koiras on päältä ja alta oranssinvärinen tai punavoittoinen, osa koiraista on lähes karmiininpunaisia. Naaras on puolestaan harmaanvihertävä, sillä etenkin yläselkä on epäselvästi tummaviiruinen. Nuori isokäpylintu on päältä ja alta ruskea, tummaviiruinen.

Kaikille käpylinnuille tunnusomainen piirre on vahva, tukevan papukaijamainen ristinokka, jossa ylä- ja alanokan kärjet ovat ristikkäin. Vino on kuitenkin vain alanokka, ja se voi olla taipunut joko vasemmalle tai oikealle ylänokkaan nähden.

Isokäpylinnun kekomainen nokka on muotoutunut verrattomaksi työkaluksi siementen irrottamiseksi kypsymättömistä kävyistä. Isokäpylintu vipuaa käpysuomun toisensa jälkeen auki ristikkäisnokallaan ja joka suomun alta se poimii lihaisella kielellään siemenen.

Käpylinnut elävät ympäri vuoden pienissä parvissa. Ne lentävät yleensä korkealla metsän yläpuolella, kuuluvasti äännellen.


Isokäpylintu

Vanha naarasisokäpylintu. Magnus von Wright huhtikuussa 1830, akvarelli. - Kuva Copyright © Rawpixel Ltd - Creative Commons.

Isokäpylinnun höyhenpuvut

"Käpylinnuilla on yksinkertainen sulkasato (vanhoilla linnuilla elokuusta marraskuuhun) ja nuoruuspuku, joka eroaa aikuisten puvusta kaikkialla ruumiissa esiintyvien tummien pitkittäistäplien takia, jää pian pois. Sen jälkeen koiraat saavat enemmän tai vähemmän puhtaan oranssinkeltaisen puvun, ja vasta sitä seuraavassa sulkasadossa aikuiselle linnulle tunnusomaisen punaisen pukunsa.

Höyhenet, jotka kaikissa puvuissa ovat tyvestä harmaat, ovat kärjestä ja sivuilta vihreänharmaita, harmaanvihreitä, kellanvihreitä, vihreänkeltaisia, kirkkaankeltaisia, kaikkia vivahteita kellanpunaiseen, mönjänpunaiseen tai siitä vielä eri sävyjä kirkkaanpunaiseen asti. Mutta naaraan väritys on verraten harmaa, yläperän ollessa kellanvihreä."
- (Magnus von Wright)

Äänet

Isokäpylinnun äänet ovat hyvin samanlaisia, kuin pikkukäpylinnun äänetkin. Isokäpylinnun äänet ovat hieman voimakkaampia ja syvempiä, kuin pikkukäpylinnun äänet.

Isokäpylinnun kutsuääni on kip-kip-kip tai kyp-kyp-kyp tai tsjök-tsjök. Laulu sisältää toistuvasti lajille tyypillisiä tjylö-tjylö -ääniä. Rauhallisesti esitettyä, trilleistä koostuvaa, melko yksinkertaista laulua kuulee jo helmikuusta lähtien, jolloin linnut aloittavat pesimäpuuhat. Ruokaillessa toistuu mustarastasmainen tsuk.

Lintuja paljon harrastavat poimivat ylilentävän käpylinnun useimmin sen kutsuäänestä.

Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras. - Kuva Copyright © ian - All Rights Reserved.

Ravinto

Käpylinnut ovat täysin riippuvaisia havumetsistä ja ne ovat pitkälle erikoistuneet hyödyntämään havupuiden siemeniä. Ne kiipeilevät taitavasti ja myös käyttävät nokkaansa puna papukaijojen tavoin. Ruokaillessaan käpylinnut ovat hyvin hiljaisia.

Käpylintuja elää Suomessa kolme lajia: isokäpylintu on erikoistunut männyn, pikkukäpylintu kuusen ja meillä harvinainen, mutta Siperian taigalla yleinen kirjosiipikäpylintu lehtikuusen siemeniin.

Ehdotonta tämä erikoistuminen ei suinkaan ole, vaan sekä isokäpylintu että pikkukäpylintu syövät kyllä molempien päähavupuidemme siemeniä, mutta toinen on selvästi etusijalla. Erityisesti männyn huonoina siemenvuosina isokäpylintu ruokailee myös kuusissa.

Isokäpylinnun ravintoa ovat puiden siementen ja silmujen ohella marjat, sekä kesäisin hyönteiset, kuten kirvat, hämähäkit ja kovakuoriaiset.

Isokäpylintu on varsin peloton ja antaa usein tarkkailla ateriointiaan aivan läheltä.

Isokäpylintu

Isokäpylintu, naaras. - Kuva Copyright © Søren Nysteen - All Rights Reserved.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Isokäpylinnun levinneisyysaluetta ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia sekä Länsi-Venäjä Uralille asti ja pohjoisessa havupuurajalle. Suomessa laji pesii koko maassa lukuun ottamatta Tunturi-Lapin havupuutonta vyöhykettä. Suomessa pesii keskimäärin 36 000 paria, vuosittaisen vaihtelun ollessa 10 000 – 100 000 paria.

Alkukesästä käpylinnut vaeltelevat kaikkialla havumetsävyöhykkeessä. Tämän normaalin vaeltelun lisäksi käpylinnut toisinaan esiintyvät poikkeuksellisen suurina joukkoina, jolloin niitä voi näkyä kaukana havumetsävyöhykkeen ulkopuolellakin.

Isokäpylinnun elämää

"Se on kaikkialla maassamme havumetsissä esiintyvä lintu, kuten pikkukäpylintukin. Erityisen taitavasti nämä linnut leikkaavat männyn- tai kuusenkäpyjen kannat hienojen oksien kärjestä, tarttuvat käpyihin yhdellä jalallaan (pysytellen toisen varassa oksalla) ja syövät siemenet, rikkomatta kuitenkaan koko parvessa vallitsevaa hiljaisuutta. Vain jo poimittujen käpyjen putoileminen silloin tällöin ison puun latvuksesta antaa toisinaan vihjeen käpylintujen läsnäolosta. Sitä enemmän ne antavat kuulua itsestään, kun ne kehottelevat toisiaan lähtemään jostakin puunlatvasta, jossa ne ovat voineet istua tuntikausia." - (Finlands Foglar, Magnus von Wright)


Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras. - Kuva Copyright © Nis Lundmark Jensen - All Rights Reserved.


Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras. Wilhelm von Wright, akvarelli. - Kuva Copyright © Rawpixel Ltd - Creative Commons.

Tositarina

"Tämä on tositarina linnusta, joka laatii pesänsä, munii munansa ja ruokkii poikasensa, kun paksu lumivaippa peittää metsät ja pakkanen paukkuu rakennusten nurkissa." - Näin aloittaa suomalainen lintutieteilijä ja kieltenopettaja, filosofian tohtori Ivar Hortling (1876 - 1946) erään kertomuksensa käpylinnuista.

Lisääntyminen

Isokäpylinnun pakkasten puolella olevan pesinnän aikainen ajankohta määräytyy käpyjen siementen valmistumisen perusteella. Pesinnän aikaan voi olla useita kymmeniäkin asteita pakkasta. Munat ja sittemmin poikaset pitää emon lämmön ohella lämpimänä pesän hyvän eristys.

Isokäpylintu pesii enimmäkseen mäntymetsissä, kun taas pikkukäpylintu suosii kuusimetsiä. Myös pesimäajat ovat hieman erilaiset, isokäpylintu näet pesii keskimäärin hieman myöhemmin kuin pikkukäpylintu, sillä männynsiemenet kypsyvät hieman kuusensiemeniä myöhemmin. Pesimäajoissa on kuitenkin suurta vaihtelua ja vaikka maalis-huhtikuu on tavallisinta pesimäaikaa, käpylintujen pesiä on tavattu miltei kaikkina vuodenaikoina.

Naaras rakentaa paksuseinäisen risupesän yksin, koiraan seuraillessa sitä. Isokäpylinnun pesä on lähellä männyn latvusta. Pesätarpeina ovat hienot oksat, kuivat korret, sammal ja kaarna. Pesän sisus on vuorattu hienommilla korsilla, niinillä, naavamaisilla jäkälillä, eläinten karvoilla ja höyhenillä. Lintu munii pääasiassa maaliskuussa, harvemmin helmi-, huhti- tai toukokuussa.

Munia pesään ilmaantuu 3 - 5 ja naaras hautoo niitä 14 - 16 vrk. Sinä aikana koiras ruokkii naarasta, kuvussaan pehmenneellä ravinnolla. Emot huolehtivat yhdessä poikasista, ruokkien niitä harvoin, tavallisesti noin tunnin välein. Poikaset jättävät pesän 19 - 24 vrk:n ikäisinä. Tämän jälkeenkin emot ruokkivat poikasiaan viikkojen ajan.

Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras. - Kuva Copyright © Søren Nysteen - All Rights Reserved.

Muutto

Isokäpylintu on mäntykankaiden paikkalintu. Se ei juurikaan muuta muiden käpylintujen tavoin, vaan pysyttelee reviirinsä lähettyvillä ympäri vuoden.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Tero Linjama & Jussi Murtosaari: Lintuharrastajan lajiopas - Docendo
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras. - Kuva Copyright © Tim Melling - All Rights Reserved.
Isokäpylintu

Isokäpylintu, naaras. - Kuva Copyright © Nis Lundmark Jensen - All Rights Reserved.
Isokäpylintu

Isokäpylintu, koiras. - Kuva Copyright © Theo Locher - All Rights Reserved.
Peipot