Tunturisuden sivut
Vihervarpunen, naaras, kuva yllä. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Peippojen heimo

Peipot (Fringillidae) on monilukuinen lintuheimo varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa. Suomessa tavataan parikymmentä peippolajia, jotka kuuluvat kahteentoista sukuun. Peipoille tunnusomaisia piirteitä ovat tukevan paksu, yleensä teräväkärkinen nokka, joka on siemenravintoon sopeutunut, aaltoileva lentorata sekä parvien muodostus pesimäajan ulkopuolella. Kooltaan peipot ovat melko pieniä. Sukupuolet ovat useissa tapauksissa erivärisiä ja aina niin, että koiras on pesimispuvussaan kirkasvärisempi kuin naaras. Yksi heimon lajeista on vihervarpunen.

Vihervarpunen (Spinus spinus)

"Vilkkaita ja seurallisia vihervarpusia pääsee harvemmin näkemään läheltä ja rauhassa yksityiskohtaisesti, mutta sitäkin useammin näkee eloisia parvia. Palleromaiset pikkulinnut roikkuvat lepissä ja koivuissa vaimeasti kitisten. Siinä samassa nämä pikkupallerot jo lehahtavat tiiviinä parvena seuraavaan puuhun tai kauemmaksikin ja siellä sama meno ja kitinä jatkuu."

Vihervarpunen on hyvin pieni peippo, sen pituus on 11 – 12,5 senttimetriä. Se on soma lintu, joka on monille varsin vieras tuttavuus, sillä laji on melko syrjäänvetäytyvä. Sillä on suhteellisen pitkä, melko terävä nokka ja lyhyt, lovipäinen pyrstö.

Koiras on kauttaaltaan kellanvihreä, sen otsa ja kurkkulaikku ovat mustat, silmäkulmajuova keltainen ja muuten tummilla siivillä on kaksi selvää, keltaista siipijuovaa. Myös pyrstön reunat ovat keltaiset, kun taas alapuoli on vaalean kellanvihreä ja kupeet viiruiset.

Vihervarpusen höyhenpuvussa on aina kellanvihreää väriä, varsinkin siivissä ja pyrstösulkien tyviosissa. Kellanvihreä väri erottaa sen kaikista muista samankokoisista ja -muotoisista, sekä tavoiltaan vihervarpusen kaltaisista linnuista.

Naaras on väreiltään selvästi himmeämpi ja voimakkaasti pitkittäisviiruinen, sen perusvärin ollessa harmaanvihreä. Alta naaras on vaalea, kupeiltaan tummaviiruinen. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on voimakkaammin viiruinen.

Vihervarpusen voi sekoittaa ainakin nimensä puolesta helposti viherpeippoon, joka kuitenkin näyttää varsin erilaiselta. Viherpeippo on lähes viiruton, kookkaampi ja tukevampinokkainen piharuokintojen ja ruusupensaiden hyödyntäjä. Viherpeipoilla on myös toisenlainen kutsuääni.

Vihervarpunen

Vihervarpunen, koiras. - Kuva Copyright © stuart anthony - Creative Commons.

Vihervarpunen laulaa hiljaa, visertelee ja livertelee

Monien muiden lintujen lailla, vihervarpusenkin havaitsee luonnosta parhaiten, kuullessaan sen ääniä.

Kun oppii tunnistamaan vihervarpusen ääniä, huomaa, että se on varsin vilkasliikkeinen ja melko tavallinen lintu metsissämme. Tuon tuostakin kantautuu lajin tunnusomainen kutsuääni, yksilöiden siirtyillessä latvojen yläpuolella paikasta toiseen.

Vihervarpusen kutsuääni on venytetty, surumielinen ja kahdella sävelkorkeudella toistuva. Niistä nouseva on "dlyi dliyh" ja laskeva on puolestaan "tslii".

Vihervarpusia seuraavan on oltava nopea liikkeissään. Samassa parvi voi laskeutua lähioksille, mutta ennen kuin on ehtinyt saada kiikarin silmilleen, levottomasti liikehtivät linnut ovat jo jatkaneet matkaa. Heti kohta saattavat kutsuäänet alkaa uudelleen hieman toisesta suunnasta. Linnut toistelevat sekaisin molempia ääniään, jotka soivat kirkkaina. Kutsuäänien lomissa kuuluu kuin rupattelua.

Vihervarpusen laulua pääsee kuulemaan melko harvoin. Laulu on nopea, visertävä ja livertävä säe, joka päättyy leveästi kirahtaen "kvii". Laulun lomassa kantautuu aina joskus tunnusomainen, käheä ja nenäsointinen säe. Vihervarpusen laulu muistuttaa tiklin ja viherpeipon laulua. Joskus vihervarpunen voi matkia myös muita lintuja. Sen laulu on usein laululentoa - se laulaa, lentäessään korkealla puiden väleissä. Tällöin sen siiveniskut ovat hitaita ja lento perhosmaista.

Vihervarpunen

Vihervarpunen, koiras. - Kuva Copyright © Imran Shah - Creative Commons.

Ravinto

Suomessa on miljardeja kuusia ja koivuja, jotka tuottavat vuosittain valtavat määrät siemeniä. Tästä siemensadosta riittää ravintoa myös monelle linnulle. Erityisen tärkeitä siemenet ovat vihervarpuselle, jonka kantakin vaihtelee ennen kaikkea kuusen siementuotannon mukaan.

Erityisesti vihervarpuselle maistuvat kuusen, männyn, koivun ja mesiangervon siemenet. Vihervarpunen kykenee kaivamaan siemeniä suoraan kävystä.

Kesäkaudella myös pienet selkärangattomat ovat merkittävä osa ruokavaliota. Loppukesällä vihervarpuset tulevat myös pihoihin ja puutarhoihin poimimaan voikukista kypsyviä pähkylöitä.

Talvikaudella pääravintona ovat terva- ja harmaalepän siemenet. Talvella vihervarpuset vierailevat myös ruokintalaudoilla, joilta ne syövät mieluiten murskattuja maapähkinöitä.

Vihervarpunen

Vihervarpunen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa vihervarpunen pesii Tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Parimäärä on noin 2 miljoonaa. Kannanmuutokset ovat voimakkaita ja parimäärät siksi vaihtelevia.

Vihervarpunen elää korkeapuustoisissa, havusekametsissä, eritoten vanhoissa kuusikoissa, joissa kasvaa siellä täällä koivua ja leppää. Talviaikaan vihervarpuset näyttäytyvät parvittain rantametsien lepissä, joskus sekaparvissa urpiaisten kanssa. Vihervarpuset lentävät syväaaltoisesti tiheissä parvissa ja roikkuvat lepänoksien kärjissä.

Vihervarpusen elämässä kaikki - pesimisaikainen käyttäytyminen, pesimäpaikan valinta, muuttotavat ja talvehtimisalueet - ovat seurausta sopeutumisesta eri tavoin siementäviin kasveihin.

Vihervarpunen

Vihervarpunen, koiras. - Kuva Copyright © Imran Shah - Creative Commons.

Lisääntyminen

Vihervarpusen pesä on yleensä varsin korkealla, tiheällä kuusenoksalla, melko etäällä rungosta. Naaras rakentaa sen yksin, koiraan samaan aikaan laulaessa lähistöllä. Pesän ulkopuoli rakentuu kuivista, ohuista kuusenoksista, jotka on kiinnitetty yhteen hämähäkin seitillä. Sisävuorauksena pesässä ovat jäkälät, karvat ja yksittäiset höyhenet.

Huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa vihervarpunen pyöräyttää pesäänsä 4 - 6 munaa. Hyvinä siemenvuosina muninta voi tapahtua jo hieman aikaisemminkin. Naaras hautoo yksin 11 - 14 vrk ja sinä aikana koiras ruokkii sitä kuvussaan sulaneilla siemenillä. Poikaset viettävät pesässään pari viikkoa ja sinä aikana molemmat emot ruokkivat niitä. Vihervarpusilla on säännöllisesti kaksi pesintää kesässä.

Vihervarpunen

Vihervarpunen, koiras. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Muutto

Suomessa vihervarpunen on paikka-, vaellus- ja pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Keski-Euroopassa, sekä Välimeren maissa. Osa vihervarpusista vaeltaa ravintotilanteen, erityisesti leppien ja koivujen siemensadon mukaan. Siksi vihervarpusten määrät vaihtelevat tavattomasti vuodenaikojen ja vuosienkin välillä. Muuttoparvet ovat yleensä pieniä, mutta vaellusparvissa voi olla yli satakin yksilöä.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Vihervarpunen

Vihervarpunen, naaras. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.
Linnut