Peippojen heimo

Peipot (Fringillidae) on monilukuinen lintuheimo varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa. Suomessa tavataan parikymmentä peippolajia, jotka kuuluvat kahteentoista sukuun. Peipoille tunnusomaisia piirteitä ovat tukevan paksu, yleensä teräväkärkinen nokka, joka on siemenravintoon sopeutunut, aaltoileva lentorata sekä parvien muodostus pesimäajan ulkopuolella. Kooltaan peipot ovat melko pieniä. Sukupuolet ovat useissa tapauksissa erivärisiä ja aina niin, että koiras on pesimispuvussaan kirkasvärisempi kuin naaras. Yksi heimon lajeista on peippo.

Peippo (Fringilla coelebs)

Erityisesti koiras on keväisessä ja värikkäässä puvussaan hyvin kaunis lintu. Himmeävärisempi naaras jää sen varjoon, mutta kesällä sulkasadon aikaan koiraankin värit himmenevät jonkin verran.

Peipolla on pituutta 15 cm. Sillä on laajalti valkoiset hartiat, valkoinen siipijuova ja valkoiset pyrstön reunukset, sekä vihertävä yläperä. Koiraalla ovat päälaki, niska ja kaulan sivut siniharmaat - posket, leuka, kurkku ja rinta ruskehtavanpunertavat ja selkä punaruskea. Vatsa on valkoinen ja pyrstön alapeitinhöyhenet kellanvalkeat. Talvipukuisena koiras on hyvin hailakan värinen.

Naaras ja nuori lintu ovat selkäpuolelta oliivinruskeita ja vatsapuolelta harmahtavan kellanruskeita. Niilläkin hyvänä tuntomerkkinä ovat valkoiset hartiat.

Lennossa peipon tunnistaa helposti aaltoilevasta lentotavasta, siipien valkeista laikuista ja ulompien pyrstösulkien valkoisista reunoista.

Laulava peippo istuu oksalla ja päästää kuuluville säkeen toisensa jälkeen. Peipon laulu on huhtikuusta heinäkuun alkuun kuuluvan lintukuoron valtaääniä ja sen laulu muodostaa yhdessä pajulinnun laulun kanssa metsiemme perussoundin. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Peippo laulaa raikuvan riemukkaasti kevättä!

Peipon laulu on hyvin kuuluvaa ja kun lintu vielä laulaa hyvin ahkerasti, ei sitä voi olla kuulematta. Peipon raikuva, reipas laulusäe täyttää metsät huhtikuun lopulta alkaen. Monien muiden lintujen lauluihin verrattuna peipon laulusäe vaihtelee hyvin vähän ja säkeistö toistuu kerrasta toiseen samanlaisena.

Peipolla ja pajulinnulla on samantyylinen laulusäe, molempien laululuraus alkaa ylhäältä ja muuttuu laskevaksi kohti loppua. Näiden kahden linnun lauluja ei voi kuitenkaan millään sekoittaa toisiinsa, sillä peippo laulaa säkenöivän reippaasti ja kirkkaasti kun taas pajulinnun surumielisen vieno riimittely on herkkää ja hennompaa.

Peipon usein kuultava kutsuääni on kirkas, metallinen "tvink", joka muistuttaa aika paljon talitiaisen kutsuääntä, mutta on sitä terävämpi. Varoitusääni on peräänantamaton "huit" tai "rrry".

Ravinto

Peipon ravintoa ovat siemenet, hyönteiset, madot, kasvinosat, paikoin leivänmurusetkin ym. ruokintapaikkojen antimet. Poikasiaan peipot ruokkivat yksinomaan hyönteisillä.

Parvilintuja

Pesimäajan ulkopuolella peippo elää jopa satojen lintujen parvissa. Lentävän peippoparven tunnistaa valkoisena välähtävien siipijuovien perusteella helposti. Tällaisina parvina ne ruokailevat pelloilla tai metsissä ja yöpyvät pensaissa ja tiheissä puissa.

Koiraspeippo.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Peippoja tavataan monista maailman osista ja se on yleinen lintu Euroopassa. Suomessa se on pajulinnun jälkeen maamme toiseksi runsain pesivä lintu, pesiviä pareja on 7 - 9 miljoonaa. Peippoja on Suomessa koko maassa, ihan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten peippoja on Etelä- ja Keski-Suomessa ja laji harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä.

Peipot viihtyvät kaikenlaisissa metsissä, mieluiten kuitenkin rehevissä lehti- ja sekametsissä. Ne pesivät myös kaupunkien puistoissa ja puutarhoissa. Pohjoisempana peippoja elää lähinnä vain vesistöjen äärellä sekä tunturien ja vaarojen rehevissä rinnemetsissä.

Lisääntyminen

Laulussa kerrotaan, että "koivun oksaan korkealle, teki peippo pesän". Yhtä hyvin peipponaaras voi laatia maljamaisen, taidokkaan pesänsä muuhunkin puuhun tai pensaaseen, korkealle tai matalalle.

Pesänsä peippo rakentaa oksanhankaan tai rungon haarautumaan. Se on rakennettu huolellisesti sammalista, korsista, karvoista ja hämähäkin seiteistä. Ulkoapäin pesä on naamioitu jäkälillä ja itse pesämaljan vuorauksena on karvoja ja höyheniä.

Peippo munii toukokuussa tai kesäkuun alussa 4 - 5, harvoin 6 - 8 harmaanpunertavaa, harmaanvihreää tai sinistä, tumman punaruskea- tai mustahkotäpläistä munaa. Naaras hautoo 11 - 13 vrk. Koiras voi poikkeuksellisesti vapauttaa sen lyhyeksi aikaa. Emot ruokkivat yhdessä jälkeläisiään, jotka oppivat lentämään 13 - 14 vrk:n ikäisinä. Joskus peippo munii toisen pesyeen kesä-heinäkuussa.

Peipot eivät normaalisti muodosta elinikäisiä parisiteitä, ja muulloin kuin pesintäaikana koiras ja naaras yleensä elävät erillään.

Naaraspeippo.

Muutto

Vanhan hokeman mukaan on puoli kuuta peipposesta - peippojen saavuttua keväällä olisi enää puoli kuukautta täyteen kesään. Tämä ei nykypäivänä pidä paikkaansa, sillä ensimmäiset peipot saapuvat maahamme jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Pieni määrä peippoja myös talvehtiikin Suomessa. Talviksi peipot muuttolintujen lailla muuttavat etelän maille, eteläiseen Skandinaviaan ja läntiseen Eurooppaan.

Peipot muuttavat leveänä rintamana etenevissä hajaparvissa, joissa yksilöt taittavat taivaltaan aaltomaisesti lentäen ja toistellen harvakseltaan pehmeästi "jyp". Suomen kahden runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun muuttotavat poikkeavat täysin toisistaan. Pajulintu muuttaa yöllä, kun taas peippo valoisana aikana. Peippojen muuttoparvet lähtevät liikkeelle varhain aamulla. Syksyllä Suomesta poistuu yli 10 miljoonaa peippoa ja vielä niiden jälkikasvu.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös