Jalohaukkojen heimo

Jalohaukkalintujen (Falconiformes) lahkossa on heimo jalohaukat (Falconidae). Maailmanlaajuisesti jalohaukkoja tunnetaan noin 60 lajia 10:stä eri suvusta. Suomessa säännöllisesti tai satunnaisesti pesivät jalohaukat ovat ampuhaukka, muuttohaukka, nuolihaukka, tuulihaukka, tunturihaukka ja punajalkahaukka. Viimeksi mainittu punajalkahaukka on harvalukuinen satunnainen yksittäispesijä, kannan suuruudeksi arvioidaan 0 – 5 paria. Meillä harvoin tavattuja jalohaukkoja ovat aavikkohaukka, tavattu Suomessa neljästi - pikkutuulihaukka, tavattu Suomessa kerran - ja välimerenhaukka, tavattu Suomessa kerran.

Jalohaukoille ovat ominaista pitkät, teräväkärkiset siivet ja tavallisesti melko pitkä pyrstö. Ylänokan hammasmainen pykälä erottaa ne muista petolinnuista. Jalohaukat lentävät hyvin nopeasti voimakkain siiveniskuin tai liitävät välillä. Ne etsivät saaliinsa lennosta tai etsivät sen maasta lekuttelemalla.

Sukupuolet eroavat toisistaan ja naaraat ovat koiraita kookkaampia. Äänet ovat tavallisesti kimeitä huutosarjoja. Jalohaukat liikkuvat yleensä avoimessa maastossa. Ne pesivät usein toisten lintujen hylkäämiin pesiin tai munivat suoraan kalliojyrkänteen syvennykseen tai maahan.

Muuttohaukka (Falco peregrinus)

"Muuttohaukka on korostuneesti voiman ja nopeuden vertauskuva."

Muuttohaukasta voidaan erottaa useita alalajeja, joista nimialalaji peregrinus pesii Suomessa. Noin variksen kokoisen, tukevarakenteisen muuttohaukan suurin pituus on 51 cm. Naaraat ovat koiraita jopa 30 % kookkaampia. Siipien kärkiväli on 80 - 119 cm. Painoa on koiraalla 550 - 700 grammaa ja naaraalla 900 - 1 200 grammaa.

Muuttohaukan siivet ovat pitkät, tyveltä leveät ja teräväkärkiset. Pyrstö on keskipitkä. Vanhoilla muuttohaukoilla on musta pää, selkä liuskeenharmaa ja pyrstön tyvessä on vaaleampi, sinertävä alue. Aikuinen on alta vaalea ja poikkiraitainen, nuori lintu pitkittäisviiruinen. Poski on vaalea, viiksijuova leveä ja musta.

Muuttohaukka on maailman nopein lintu ja ylipäänsä maailman nopein eläin, joka voi syöksyessään saavuttaa nopeuden hieman alle 400 km/h. Tarkka ilmoitettu luku on 389 km/h = 108 m/s.

Lentämällä (ei syöksyssä) nopein lintu on piikkipyrstökiitäjä (Hirundapus caudacutus).

Äänet

Muuttohaukka on yleensä varsin hiljainen lintu. Varoitusäänet pesällä ovat erilaisia raikuvia, karheita huutoja, kuten "kra-kra-kra", "kja-jak" tai "kjä-kjä-kjä".

Ravinto

Muuttohaukan ravintoa ovat linnut, joihin se iskee ilmassa salamannopeasti yläviistosta, jolloin saalis menettää tajuntansa tai kuolee heti. Tavallisesti saaliina ovat keskikoiset linnut, kuten kyyhkyset, sorsat, varikset ja lokit sekä kahlaajat.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Muuttohaukka pesii sääksen tavoin kaikissa muissa maanosissa, paitsi Etelämantereella. Suomen Lapissa ja Perä-Pohjolassa pesii nykyisin 250 - 290 paria ja kanta on nousussa. Levinneisyysalue on hitaasti laajenemassa Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan.

1940-luvulla muuttohaukka oli olennainen osa luontoamme siellä, missä vain oli lajille pesimäpaikaksi sopivia, mahtavia kalliopahtoja tai runsaslintuisia rimpinevoja. Tällöin muuttohaukka oli vielä rauhoittamaton, vaikka sen parimäärästä ei ollutkaan kovin tarkkaa kuvaa. Sitten pesintäpaikat kallioilla alkoivat autioitua nopeaa tahtia. Vuosina 1958 - 1963 suoritettu pesäinvestointi paljasti karun totuuden, joka oli kuin tikarinpisto haukkamiehen sydänjuureen. Pesimäpareja oli jäljellä enää puolisen sataa! Levinneisyys-aluekin oli pienentynyt noin 75%.

Seurasi tutkimusten ja syyttelyjen aika, jolloin etsittiin syitä muuttohaukkojen katoon. Todettiin ympäristömyrkkyjen vaikutus, soiden kuivattamisen kohtalokkaat seuraukset, riistamiesten petovihan suuri järjettömyys ja jopa pesävalokuvauksen vahingollisuus. Vaikka tilanne olikin huono, niin pientä lohtua toi se, että muuttohaukka rauhoitettiin vuonna 1959.

Vasta 1970-luvulla jatkettiin selvityksiä muuttohaukan tilasta maassamme. Tilanne oli edelleen huonontunut, sillä jäljellä oli enää parikymmentä paria. Sitten alkaneet aktiiviset pelastustoimet johtivat siihen, että 1980-luvulla tilanne oli hieman valoisampi. Pesimäpareja oli tuolloin silti vain kolmekymmentä. Noista päivistä kanta on hiljalleen elpynyt, ja tällä hetkellä Suomessa arvioidaan pesivän 250 – 290 paria.

Lisääntyminen

Muuttohaukka on erämaalaji, joka meillä pesii harvinaisena lähinnä vain Pohjois-Suomen aukeilla soilla. Muuttohaukka voi pesiä myös tuntureiden ja jokilaaksojen kalliojyrkänteillä ja kuruissa. Vuosittain muutama pari pesii myös puissa, kalasääsken ja merikotkan rakentamissa pesissä. Muuttohaukan pesimisistä meillä tapahtuu noin 90 % soilla ja loput 10 % kallioilla.

Muuttohaukka ei rakenna varsinaista pesää, vaan kaapii jaloillaan pesäkuopan. Niinpä muuttohaukan pesä suolla onkin vain vaatimaton kuoppa suomättäässä.

Muuttohaukka pyöräyttää huhtikuun puolivälissä tai toukokuun alussa pesäänsä 3 - 4 kellanvalkeaa, tiheästi ruskeapilkkuista munaa. Haudonta kestää 29 - 35 vrk ja siihen osallistuvat molemmat emot, vaikkakin enimmäkseen hautomisen suorittaa naaras.

Aluksi vain koiras, myöhemmin molemmat emot saalistavat ravintoa poikasille, jotka ovat lentokykyisiä 35 - 42 vrk:n ikäisinä. Poikaset pysyttelevät pitkään emojensa lähettyvillä. Muuttohaukalla on yksi pesye vuodessa.

Muutto

Suomessa kevätmuutto tapahtuu huhti-toukokuulla, syysmuutto elokuun alusta marraskuun puoliväliin. Muuttohaukka talvehtii Keski- ja Lounais-Euroopassa.

Vaikka lajin suomenkielinen nimi viittaakin muuttamiseen, ovat useimmat maailman muuttohaukat paikkalintuja, ja vain pohjoiset populaatiot muuttavat talveksi etelään.

Lähteet
*Metsähallitus: Muuttohaukka - uhan alta hyvään vauhtiin
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat