Kyyhkyjen heimo

Kyyhkylintujen (Columbiformes) lahkossa on kaksi heimoa, kyyhkyt (Columbidae) ja dodot (Raphidae).

Kyyhkyjen heimoon kuuluu 351 lajia 49 suvussa. Kyyhkyt ovat keskisuuria lintuja, joilla on pieni pää ja lyhyt, litteähkö nokka, joka on osittain vahanahan peittämä. Niillä on teräväkärkiset siivet ja tavallisesti pitkä pyrstö. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Kyyhkyillä on voimakas, lihaksikas kupu ja pitkä, ahdas suoli. Juomatavoiltaan ne poikkeavat useimmista muista linnuista. Ne upottavat nokkansa veteen ja imevät nesteen, kun taas linnut yleensä ottavat vettä nokkaansa ja kulauttavat sen kurkkuunsa, nostamalla päätään. Kyyhkyjen tavoin juovat ainoastaan hietakanat ja lyhytjalkakanat.

Maassa kyyhkyt liikkuvat sipsuttavin askelin ja nyökyttävät päätään askelten tahdissa. Niiden lento on nopeaa ja suoraviivaista. Pesimäaikaa lukuun ottamatta kyyhkyt ovat parvilintuja. Kyyhkyillä on erikoinen tapa ruokkia poikasiaan kuvusta erittyvällä maitomaisella aineella, ns. kyyhkynmaidolla. Poikaset juovat tätä ravinteikasta nestettä, pistämällä nokkansa emonsa suuhun, johon "maito" nousee emon kuvusta.

Meillä pesiviä kyyhkyjä ovat sepelkyyhky, turkinkyyhky, turturikyyhky, uuttukyyhky ja pulu.

Kalliokyyhky (Columba livia)

"Kalliokyyhky on kesykyyhkyn (Columba livia domestica) villi eli luonnonvarainen, eteläeurooppalainen kantamuoto. Toisin sanoen - kalliokyyhky ja kesykyyhky ovat sama lintulaji, mutta kesykyyhky on kalliokyyhkyn alalaji. Niiden eroina ovat mm. sopeutumiset erilaisiin elinympäristöihin."

Kalliokyyhkyllä on pituutta 30 – 35 cm ja siipiväliä 62 – 68 cm.

Kalliokyyhkyn yleisväri on vaalean siniharmaa ja kaula on punertavan sekä vihertävän metallinhohtoinen. Siipisulat ovat mustahkot ja pyrstössä on musta kärkivyö. Yläperä on valkoinen ja kyynärsiivessä on kaksi selvää, mustaa pitkittäisjuovaa. Ne yhdessä tanakamman olemuksen kanssa erottavat lajin uuttukyyhkystä. Jalat ovat vaaleanpunaiset.

Kalliokyyhkyn kaukaisia jälkeläisiä ovat monet koristeelliset kesyt kyyhkyt, joiden väritys ja kuviointi vaihtelevat tavattomasti. Erilaisia kyyhkysrotuja, joita ihminen on tuhansien vuosien aikana tarhannut ja jalostanut, on yli 1 000. Näitä ihmisen kasvattamia kesykyyhkyjä on palannut ja karannut takaisin luontoon, ne ovat risteytyneet keskenään ja villien kalliokyyhkyjen kanssa, ja näin on syntynyt laaja ja kirjava joukko taajamissa asustavia kyyhkyjä, joita nimitämme kotoisasti puluiksi.

Kalliokyyhkyllä on 12 luonnossa villinä elävää alalajia eri puolilla maailmaa.

Kalliokyyhkyn urbanisoituneen alalajin eli pulujen määräksi Suomessa arvioidaan 20 000 – 40 000 paria. Koko maailmassa kallio- ja kesykyyhkyjä, on yhteensä kaiken kaikkiaan 260 - 400 miljoonaa.

Kalliokyyhkyt elävät tavallisimmin pareina tai pieninä ryhminä, mutta muodostavat parvia, jos niitä on paljon. Kalliokyyhkyn villikannat sekoittuvat usein pulukantoihin.

Kalliokyyhkystä näkyy lennossa sen tunnusmerkillinen, valkea yläperä. Lento on nopeaa ja suoraa. Kalliokyyhkyn vaarallinen vihollinen ja uhka on muuttohaukka.

Vaimeaa kujertelua

Kalliokyyhkyn yleisin ääni on kuin pulun ääni, vaimeaa, matalaa ja pulppuilevaa kujertelua, kurr-krrurr-kuu. Joskus kuuluu myös uuttukyyhkymäinen, kaksiosainen kujerrus.

Ravinto

Kalliokyyhkyn ravintona ovat rikkaruohojen ja muidenkin kasvien siemenet, maanviljelysalueilla viljan jyvät, perunat ja herneet. Maasta nokkimansa kasviravinnon lisäksi ne etsivät maasta myös kastematoja, kotiloita ja etanoita.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Kalliokyyhkyä tavataan Välimeren ja Mustanmeren ympäristössä, koko Iberian niemimaalla, Irlannissa, Skotlannin Ylämailla sekä Shetlanninsaarilla ja Färsaarilla. Suomea lähinnä kalliokyyhky pesii Britteinsaarilla ja Färsaarilla.

Kalliokyyhky asustaa avoimessa maastossa. Se elää ja pesii merenrannikon luolissa ja kalliojyrkänteillä, luodoilla sekä myös vuoristoissa. Alunperin se saattaa olla lähtöisin puoliaavikolta, koska se pesii hyvin harvoin puissa.

Lisääntyminen

Kalliokyyhkyjen vuodesta toiseen kestävä pariside on tehnyt niistä rakkauden ja hedelmällisyyden vertauskuvia.

Kalliokyyhkyn soidinmenot ovat samanlaiset kuin sepelkyyhkyllä. Koiras kiertelee naaraan ympärillä kaulahöyhenet pörhöllään ja pyrstö levitettynä, sekä kujertaa yksitoikkoisesti. Se myös kerää pesän rakennusaineksen ja naaras puolestaan rakentaa pesän.

Risuista, ruohonkorsista, juurista, höyhenistä tai jopa merilevistä laadittu pesä sijaitsee useimmiten rantakallion kielekkeellä tai vuorenrinteellä.

Pesyeessä on 2, harvoin 3 munaa. Molemmat emot hautovat yhteensä 16 - 19 vrk. Poikasiaan emot ruokkivat aluksi kyyhkynmaidolla, myöhemmin myös kiinteällä ravinnolla.

Poikaset ovat lentokykyisiä 30 - 35 vrk:n iässä. Kalliokyyhkyllä on useampia pesyeitä vuodessa. Joskus toinen pesye saattaa alkaa kehittyä jo ennen kuin edelliset poikaset ovat lähteneet pesästä, jolloin vanhemmat voivat joutua parin viikon ajan hoivaamaan sekä munia että poikasia.

Muutto

Sekä kallio- että kesykyyhky ovat pääasiassa paikkalintuja. Vain pienimuotoista vaeltelua ja kiertelyä on todettu. Ne eivät muuta, mutta voivat siirtyä uusille alueille.

Lähteet
*Cool Green Science: Where Did Pigeons Come From?
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös