Turkinkyyhky
Turkinkyyhky. - Kuva yllä Copyright © Grigory Heaton - Creative Commons.

Turturikyyhky Kyyhkyjen heimo

Kyyhkylintujen (Columbiformes) lahkossa on kaksi heimoa, kyyhkyt (Columbidae) ja dodot (Raphidae).

Kyyhkyjen heimoon kuuluu 351 lajia 49 suvussa. Kyyhkyt ovat keskisuuria lintuja, joilla on pieni pää ja lyhyt, litteähkö nokka, joka on osittain vahanahan peittämä. Niillä on teräväkärkiset siivet ja tavallisesti pitkä pyrstö. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Kyyhkyillä on voimakas, lihaksikas kupu ja pitkä, ahdas suoli. Juomatavoiltaan ne poikkeavat useimmista muista linnuista. Ne upottavat nokkansa veteen ja imevät nesteen, kun taas linnut yleensä ottavat vettä nokkaansa ja kulauttavat sen kurkkuunsa, nostamalla päätään. Kyyhkyjen tavoin juovat ainoastaan hietakanat ja lyhytjalkakanat.

Maassa kyyhkyt liikkuvat sipsuttavin askelin ja nyökyttävät päätään askelten tahdissa. Niiden lento on nopeaa ja suoraviivaista. Pesimäaikaa lukuun ottamatta kyyhkyt ovat parvilintuja. Kyyhkyillä on erikoinen tapa ruokkia poikasiaan kuvusta erittyvällä maitomaisella aineella, ns. kyyhkynmaidolla. Poikaset juovat tätä ravinteikasta nestettä, pistämällä nokkansa emonsa suuhun, johon "maito" nousee emon kuvusta.

Meillä pesiviä kyyhkyjä ovat sepelkyyhky, turkinkyyhky, turturikyyhky, uuttukyyhky ja pulu.

Turkinkyyhky

Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto)

"Selviytyäkseen Suomen talvesta, kuumasta Intiasta tänne Pohjolan perille saapunut turkinkyyhky tarvitsee ihmisen apua. Ellei se löydä jostakin viljaa ravinnokseen, se ei selviä talven yli seuraavaan kevääseen."

Yleisväriltään hyvin vaalea, vaaleanrusehtavan harmaa turkinkyyhky on pienikokoinen ja pitkäpyrstöinen kyyhky. Turkinkyyhkyllä on pituutta 28 – 33 cm, siipien kärkiväliä 60 cm ja painoa 200 grammaa. Sen niskassa ja kaulan sivuilla kiertää valkoisen reunustama, puolikuun muotoinen, kapea ja musta juova eli sepel. Selkä on vaalean hiekanrusehtava, siipien peitinhöyhenet ovat hiekanruskeat ja käsisulat mustahkot.

Turkinkyyhkyn pyrstö on hyvin pitkä, päältä ruskea ja kärjen kulmat valkoiset. Alapuolelta pyrstö on tyvestä musta ja kärjestä leveälti valkoinen. Silmät ovat punertavat.

Nopeassa lennossaan turkinkyyhky muistuttaa jonkin verran pieniä jalohaukkoja. Siipien viuhuna kuuluu selvästi.

Turkinkyyhkyjä voidaan joskus nähdä pulujen seurassa. Turkinkyyhky on huomattavasti pienempi, solakampi ja pitkäpyrstöisempi, kuin pulu.

Turkinkyyhky

Turkinkyyhky. - Kuva Copyright © Luiz Lapa - Creative Commons.

Äänet

Turkinkyyhkyn soidinääni on väsymätön, kolmitavuinen du duu-du. Pesäpaikalla innostunut turkinkyyhky ääntää kehräävästi ja käheästi hrrää.

Ravinto

Turkinkyyhkyn ravintona ovat jätevilja, rikkakasvien siemenet, marjat ja jätteet.

Turkinkyyhky

Levinneisyys ja elinympäristöt

Turkinkyyhkyn alkuperäiset elinseudut sijaitsevat Intiassa. Se on levinnyt sieltä miltei räjähdyksenomaisesti luoteeseen Euroopan läpi, 1930-luvulta lähtien. Linnun levittäytyminen yli Euroopan oli aikanaan sensaatio. Oli mahdotonta uskoa, että tämä alun perin kuuman etelän asukas, "turkkilainen", asuttaisi jopa Skandinavian. Yllättävintä on, että laji on kyennyt talvehtimaankin Suomessa. Vaellustaipumus ja tehokas lisääntyminen ovat olleet aikoinaan turkinkyyhkyn nopean Euroopan valloituksen edellytyksinä.

Suomessa ensimmäinen turkinkyyhky nähtiin vuonna 1953 ja ensimmäinen pesintä varmistettiin Vaasassa vuonna 1966. Laji vakiintui meillä pesiväksi 1970-luvulla. Nykyään turkinkyyhky on meillä paikoittainen yhdyskuntamaisesti esiintyvä laji, muun muassa Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Oulussa ja Ahvenanmaalla. Suomessa pesii noin 100 paria. Turkinkyyhkyn selviytymistä Suomessa vaikeuttavat ankarat talvet, pesiä verottavat harakat ja aikuisia nappaavat varpushaukat.

Turkinkyyhky on vahvasti taajamiin sitoutunut, peloton kulttuurilaji, joka suosii puistomaisia ja metsäisiä kaupunkialueita. Mieluisia sille ovat seudut, joissa on vanhoja huviloita ja reheviä puutarhoja, puistokatuja tai puistoja. Tästä johtuen lajin esiintyminen Suomessa on laikukkaista.

Turkinkyyhky

Lisääntyminen

Koiras nousee soitimella korkealta paikalta nopein siiveniskuin noin 10 metriin ja liitää alas kaarroksen, siivet ja pyrstö levällään.

Turkinkyyhkyn pesä on yksinkertainen, laakea risulevy männyn, kuusen, koristetuijan tai muun puun oksanhaarukassa, pensaassa tai joskus rakennuksessa. Valkoisia munia on kaksi ja molemmat emot osallistuvat haudontaan. Haudonta-aika on 14 - 16 vrk ja molemmat emot ruokkivat poikasia. Lentokyvyn poikaset saavuttavat 18 - 20 vrk:n ikäisinä.

Turkinkyyhky

Muutto

Turkinkyyhky on pääosin paikkalintu, mutta vaeltelee epäsäännöllisesti kautta vuoden. Kierteleviä turkinkyyhkyjä voidaan nähdä keväisin ja syksyisin lähes koko maassa. Nuoret voivat lähteä liikkeelle, koska ne eivät ole uskollisia synnyinpaikalleen.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös
Kyyhkyt