Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Mark Regan

Tornipöllöjen heimo

Pöllölintujen (Strigiformes) lahkossa on heimo tornipöllöt (Tytonidae). Pitkänomaiseksi venähtänyt naama ja pitkät, varpaisiin saakka höyhenpeitteiset koivet erottavat tornipöllöt muista pöllöistä.

Kaksi varvasta osoittaa eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Keskivarpaan kynnessä on kampamainen uloke, jota lintu käyttää höyhenpuvun puhdistuksessa. Myös eräät muut anatomiset yksityiskohdat erottavat tornipöllöt omaksi heimokseen.

Tornipöllö (Tyto alba)

Suomessa tornipöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 2021, joten se on hyvin harvinainen lentelijä meidän alueillamme. Tornipöllöissä on 20 - 30 alalajia, joiden koot ja värit vaihtelevat.

Euroopassa tornipöllöissä tavataan kahta erilaista muunnosta, jotka poikkeavat väritykseltään toisistaan.

Tuntomerkkejä

Tornipöllön pituus on 33 - 39 cm ja sen siipiväli on 80 - 95 cm. Se on hieman lehtopöllöä pienempi, hoikka ja pitkäkoipinen. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea, ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat.

Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä.

Levinneisyys ja muutto

Tornipöllöjä elää lähes kaikkialla maailmassa, laji on levinnyt Etelänapamannerta lukuunottamatta kaikkialle ja sitä tavataan Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Lähimpänä Suomea lajia tavataan pesivänä Itämeren eteläosissa. Pohjoismaissa tornipöllö pesii sekä Tanskassa, että suppealla alueella Ruotsin etelärannikolla.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Zweer de Bruin



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Virginia State Parks

Saalistus

Tornipöllöt ovat aktiivisia pääasiassa yöaikaan. Päivät ne viettävät pystysuorassa asennossa jossakin hämärässä paikassa, kuten ladossa - ja miksei jossakin autiossa tornissakin, jos sellainen osuu kohdalle.

Ravintona ovat miltei yksinomaan pikkujyrsijät, harvemmin pikkulinnut, lähinnä varpuset. Ravintoon kuuluvat myös sammakot ja kovakuoriaiset.

Pesintä

Tornipöllö pesii rakennusten koloissa, sekä myös isoissa pöntöissä ja puunkoloissa. Pesä on pelkkä kuoppa ullakon täytteissä, rakennuksen onkalossa, puunkolossa tai pöntössä. Naaras munii maaliskuun lopussa 4 - 9 munaa. Koiras tuo ravintoa naaraalle, joka hautoo 30 - 31 vrk. ja munien kuoriutumisen jälkeen huolehtii poikasista.

Kuten muutkin pöllöt, tornipöllökin aloittaa hautomisen heti ensimmäisen munan pyöräytettyään, ja näin poikasetkin kuoriutuvat eri aikoina. Untuvikkoina poikaset ovat valkoisia ja ne varttuvat lentokykyisiksi 50 - 55 päivän kuluessa.

Tornipöllöt muodostavat koko elinikänsä kestävän parisuhteen, jossa puolisoilla on kontakti ympäri vuoden.

Kulttuurilintu

Tornipöllö on kulttuurialueiden pöllölaji. Se pesii kaupungeissa, kylissä - ja tietenkin vanhojen linnojen ja kartanoiden pihapiireissä ja hoidetuissa puistoissa. Tyypillisiä pesäpaikkoja ovatkin vanhojen linnojen tornit ja ullakot, kirkontornit ja muidenkin vanhojen rakennusten ullakot, riihet ja kyyhkyslakat. Laji voi pesiä sopivilla paikoilla pienissä yhdyskunnissa, joissa on toistakymmentäkin paria hyvin suppealla alueella.

Tornipöllöt viettävät piilottelevaa elämää, ja kun ne liikkuvatkin öisin, ei niitä ole kovinkaan helppoa päästä näkemään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Peter G Trimming

Kesytettynä

Tornipöllöjä pidetään eri syistä ihmisenkin seurassa, kuten kuvassa - siinä ollaan eläintarhassa, British Wildlife Centre. Lemmikeiksi pöllöt eivät ole hyviä ja helppoja. Ne vaativat paljon asiantuntevaa hoivaa ja isot häkit. Ne voivat olla myös äänekkäitä, tuhoisiakin ja petolintuina niiden terävät nokat ja kynnet voivat aina olla vaarallisia, etenkin lapsille. Jopa on tapauksia, joissa näiden lintujen kanssa pitkään ammattimaisesti touhunnut ihminen on yllättävästä iskusta menettänyt silmänsä. Useimmissa maissa ei minkään pöllön lemmikiksi ottaminen ole lainkaan mukaan mahdollista.

Kummitus lentää yössä

Kun tornipöllö yön pimeyden alkaessa tihetä lähtee lentämään saalistusmatkalleen jostakin linnan- taikka kirkontornista, se tekee hieman pelottavan ja kummitusmaisen vaikutelman.

Vaikutelma syntyy tornipöllön alapintojen valkoisista väreistä. Ne hohtelevat kalvakkaina yössä, kun lintu kaartaa ääneti ja yllättäen, hitain siiveniskuin ja silloin tällöin lekutellen, iltakävelylle autiolle nummelle lähteneen uskalikon ylle. Eipä varmasti ole kaukana kirkaisukaan tällaisella hetkellä.

Monet kansan tornipöllöstä käyttämät nimet viittaavat sen kummitusmaisiin piirteisiin. Tornipöllö on paholaispöllö, kuolemanpöllö ja kummituspöllö. (Engl. "Demon Owl", "Death Owl" ja "Ghost Owl").



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/KCBirdFan

Äänet

Tornipöllö on pesimäpaikoillaan hyvin äänekäs, vaikkakin sen äänivalikoima on melko suppea. Tornipöllöllä on käheän kirkuvia ja kuorsaavia ääniä, sekä lehtopöllömäinen "kijak". Poikaset viheltelevät hiljaisesti ja pesästä lähdettyään nuoret yksilöt sähisevät.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Peter G Trimming



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tornipöllöstä yllä, Copyright © Flickr/Bill Bouton

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat