Hiiripöllö. - Kuva yllä Copyright
© Armandas Naudzius - Creative Commons.
Pöllöjen heimo
Pöllöt (Strigidae) on lintuheimo, joka kuuluu pöllölintujen (Strigiformes) lahkoon.
Elintavoiltaan pöllöt muistuttavat jossain määrin petolintuja, sillä molemmat syövät lihaa
ja pyydystävät ravinnokseen eläviä lintuja sekä pikkunisäkkäitä. Pöllöt eivät kuitenkaan
ole sukua petolinnuille, vaan niiden lähimmät sukulaiset ovat kehrääjälinnuissa (Caprimulgiformes).
Suomessa pesiviä pöllölajeja ovat helmipöllö, varpuspöllö, huuhkaja, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö,
lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö ja joinakin vuosina tunturipöllö. Harhailijoina meillä
on tavattu kyläpöllönen ja minervanpöllö.
Hiiripöllö (Surnia ulula)
Lehtopöllön kokoinen hiiripöllö näyttää varpushaukkamaiselta. Sillä on keltaiset silmät, mustavalkean juovittama
vatsapuoli, pitkä poikkijuovainen pyrstö ja suhteellisen lyhyet, teräväkärkiset siivet.
Päiväpetolinnun vaikutelmaa vielä korostaa hiiripöllön tapa päivisin tähystellä ympäristöään,
hieman eteenpäin nojautuneena, korkeasta puunlatvasta tai vaikkapa sähköjohdolta. Hiiripöllö on liikkeellä
hämärän tunteina mutta myös keskipäivällä.
Hiiripöllön tummanruskeassa
päälaessa on tiheässä pieniä, valkoisia täpliä ja niskassa yksi suurempi. Myös selkäpuoli
on tummanruskea ja suurehkot täplät muodostavat hartioille valkean kuvion.
Hiiripöllö. - Kuva Copyright
© Claudine Lamothe - Creative Commons.
Tummat silmäkulmat ja naamanreunukset antavat hiiripöllölle hyvin kulmikkaan ja tuikean ilmeen.
Hiiripöllö lentää nopein siiveniskuin tikkamaisen aaltoilevasti tai suoraviivaisemmin, tuoden mieleen naakan.
Äänet
Tavallisin ääni on pesällä kuultava varpushaukkamainen varoitus, käheä kimitys "kvkivikvi", naaraalla korkeampi kuin koiraalla.
Pesimäaikainen yhteysääni, jota myös poikaset käyttävät, on käheä "psss-ih", paino lopussa. Koiraan soidinääni, naaraskäen
ääntelyä muistuttava pulputus vaihtelee kestoltaan 5 - 14 sekuntiin. Sitä voi kuulla lähinnä öisin.
Ravinto
Ravintona ovat pääasiassa pikkujyrsijät, mutta niiden ollessa vähissä hiiripöllö käyttää ilmeisesti lintuja ravintonaan runsaastikin,
aina rastaan kokoisiin asti. Tähystyspaikaltaan hiiripöllö tekee syöksyjä havaitsemiensa myyrien kimppuun ja joskus se
saalistaessaan voi lekutellakin tuulihaukan tavoin.
Hiiripöllö. - Kuva Copyright
© Terry Kearney - Creative Commons.
Levinneisyys ja elinympäristöt
Hiiripöllö pesii harvalukuisena, mutta joinain myyrä- ja sopulivuosina hyvinkin runsaana Pohjois-Suomessa.
Eteläisimmät pesimähavainnot ovat Kainuusta, Suomenselältä ja Pohjois-Savosta. Pohjoisimmat hiiripöllöt
pesivät tunturikoivikoissa.
Hiiripöllön elinympäristönä ovat aukkoiset havu- ja sekametsät sekä kuloalueet ja raiskiot, joissa on tarjolla
pystyynkuolleita keloja.
Lisääntyminen
Hiiripöllö puolustaa pesäpaikkaansa kiivaasti ja sen terävien kynsien läheltä kannattaa pesän läheisyydessä pysyä hyvin kaukana.
Hiiripöllön pesä voi olla katkenneen pökkelön nokassa, vanhassa palokärjen kolossa, vanhassa variksenpesässä tai telkänuutussa.
Naaras pyöräyttää pesäänsä huhti-toukokuussa 5-6, hyvinä myyrävuosina jopa 13 valkoista munaa, joita se hautoo
25 -30 vrk. Poikaset jättävät pesän keskimäärin 25 vuorokauden ikäisinä, ennen kuin oppivat lentämään.
Pesyeitä on yksi vuodessa, mutta huonoina ravintovuosina hiiripöllö ei pesi lainkaan.
Muutto
Hiiripöllö on paikkalintu, joka kuitenkin joinakin syksyinä vaeltaa suurin joukoin etelään.
Vaellus alkaa elokuun lopulla ja huipentuu lokakuussa. Vaellusta seuraavan talven aikana hiiripöllöjä
voi nähdä yleisesti Etelä-Suomen pelloilla, istuskelemassa sähkölangoilla ja puiden latvoissa.
Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat