Tunturisuden sivut
Ryhävalas. - Kuva Copyright © Paul Balfe - Creative Commons.

Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)

Ryhä = patti, paukama, kuhmu, kyhmy. - Ryhävalas on kyhmyvalas, sillä sen päässä suuta reunustavat kyhmyrivit.

Valaiden nisäkäslahkossa on heimo uurteisvalaat (Balaenopteridae) ja siinä alaheimo hetulavalaat (Mysticeti). Ryhävalas kuuluu hetulavalaisiin sukunsa ainoana edustajana. Se elää maailman kaikilla merillä, Pohjoiselta Jäämereltä Etelämantereen vesille ja viihtyy erityisesti matalilla rantavesillä. Se on yksi kaikkien aikojen suurimmista nisäkkäistä. Tämä merestä ravintonsa siivilöivä jättiläinen painaa enimmillään yhtä paljon, kuin kymmenen afrikannorsua yhteensä, eli viisikymmentä tonnia.

Ryhävalas

Ryhävalaan pyrstöllä on leveyttä 2 - 3 metriä. Siinä on kaksi vaakasuoraa, luutonta pyrstöevää. Jänteiden ja lihassäikeiden kudelma tekee pyrstöstä vahvan ja notkean. Kaloilla pystysuoraa pyrstöevää vahvistavat ja jäykistävät luiset tukiruodot. - Kuva Copyright © Gregory "Slobirdr" Smith - Creative Commons.

Valaiden esihistoriaa

Ensimmäiset, vedessä eläneet ja valaiksi tunnistetut nisäkkäiden fossiilit ovat peräisin 50 miljoonan vuoden takaa. Hetulavalaat eivät alkuaikoina olleet nykyisen kokoisia. Vuosimiljoonien myötä niiden vartalo pidentyi ja tuli virtaviivaisemmaksi. Nykyisen, jättiläismäisen kokonsa nämä valaat saavuttivat noin viisi miljoonaa vuotta sitten.

Ryhävalas

Ryhävalaalla on seurailijoita Alaskan vesillä.

Ryhävalaiden laulu

Laululla on ryhävalaille tärkeä, sosiaalinen merkitys. Ryhävalas tuottaa erityisen pitkiä ja monimutkaisia äänisarjoja, jotka kuuluvat yli yhdeksän kilometrin päähän. Äänten taajuus on 20 - 450 hertsiä. Ihminenkin kuulee ryhävalaan äänet, sillä ihmiskorvan kuulon alarajana on juuri 20 hertsiä.

Ryhävalaiden laulu koostuu melodisten sarjojen toistamisesta. Yhdellä melodiasäkeellä voi olla mittaa kymmenen minuuttia ja koko konsertti voi kestää tuntikausienkin ajan. Laulajina ovat urokset, jotka viestivät toisilleen laulamalla.

Eri merillä elävillä ryhävalailla on kullakin omat laulukielensä. Havaijin, Australian tai Karibian vesillä lauletaan ihan eri melodioita, ikäänkuin omia kieliään tai murteitaan.

Laulun merkitystä ei täysin tiedetä. Sen oletetaan kuitenkin liittyvän pariutumismenoihin ja oikean naaraan etsimiseen ja löytämiseen kullekin urokselle. Ryhävalasurosten laulu ei kuitenkaan ole aggressiivista uhoa, vaan yhden uroksen laulu saa muutkin urokset yhtymään siihen ja laulamaan kuin kuoron lailla konsanaan.

Ryhävalas

Ryhävalas. - Kuva Copyright © Paul Balfe - Creative Commons.

Ominaisuuksia

Valaat ovat nisäkkäitä ja siksipä ryhävalaankin on hengitettävä ilmaa. Kalat hengittävät kiduksillaan veteen liuennutta happea, mutta valaiden on noustava aika ajoin pintaan hengittämään. Hyvänä sukeltajana ryhävalas voi olla veden alla jopa 30 minuuttia, mutta se ei kuitenkaan sukella 250 metriä syvemmälle.

Ryhävalaalla on muutenkin kaikki nisäkkäiden alkuaan maaelämää varten kehittyneet rakennepiirteet. Karvapeitteinen iho on muuttunut sileäksi, mikä edistää virtaviivaisuutta. Ryhävalaalla on paksu, ihonalainen rasvakerros, joka toimii tehokkaana lämmöneristeenä.

Ryhävalas on yksi kaikkien aikojen suurimmista nisäkkäistä. Ryhävalaan keskimääräinen paino on 25 - 48 tonnia. Sillä on pituutta 12 - 18 metriä. Naaras on urosta suurempi. Ei ole kai mitään yllättävää siinä, että ryhävalas on hyvä uimari ja sukeltaja, mutta se on myös hyvä hyppääjä, mikä sen valtavan painon huomioon ottaen tuntuu jo ihmeeltä.

Ryhävalaan virtaviivaisessa, mutta silti hieman tynnyrimäisessä ja kömpelössä ruumiissa ei ole minkäänlaisia ulokkeita, jotka jarruttaisivat sen uimista. Uroksen noin kolmen metrin pituinen siitin on lihastupen suojassa ja kivekset ovat vatsaontelossa. Ryhävalaalla ei myöskään ole ulkokorvia. Vartalosta pistävät esiin vain sen litteät, hyvin pitkät evät, joiden ansiosta ryhävalaan huippunopeus on jopa 27 kilometriä tunnissa.

Kaikkien valaiden lailla ryhävalaskin heiluttaa uidessaan pyrstöään ylös-alas-suunnassa, toisin kuin sivusuuntaan pyrstöään heiluttavat kalat.

Ryhävalaalle tunnusomaista ovat erittäin pitkät eväraajat, jotka suhteessa ruumiin kokoon ovat pidemmät, kuin millään muulla valaalla, jopa kolmasosan ruumiin pituudesta. Ryhävalaan vatsapuoli on uurteinen. Uurteita on enimmillään 36 ja ne ovat 20 cm:n päässä toisistaan.

Ryhävalas

Ryhävalas ihailtavana valassafarilla Kalifornian rannikolla. - Kuva Copyright © Images by John 'K' - Creative Commons.

Lähitarkastelussa ei ihan merten kaunein eläjä

Kauneushan on katsojan silmässä, mutta lähitarkastelussa ryhävalaan ihossa on piirteitä, jotka kauneusluokittelussa ovat arveluttavia. Ensiksikin sen suun ympärillä on kyhmyrivistöjä. Kyhmyjä koristavat "hoitamattomat" tuntokarvat. Kuonossa ja vatsassa on myös erilaisia poimuja ja arpia. Kaiken kruunaavat ryhävalaan iholle sijoittuneet ja siinä roikkuvat erilaiset ektoparasiitit eli loiseläjät, kuten ihan pysyvästi aloilleen asettuneet merirokot tai väliaikaisemmin mukana roikkuvat nahkiaiset.

Vaellukset

Ryhävalaat vaeltavat ruokaa etsiessään ja lisääntyessään pitkiä, jopa 8 000 kilometrin matkoja. Reitit ovat varsin säännöllisiä, ja valaat pysyvät hämmästyttävän tarkasti samoilla reiteillään. Vaeltaessaan ne liikkuvat perhekunnittain. Ryhävalas ui noin 25 000 kilometriä vuodessa edestakaisin. Lisääntymis- ja ruuanetsintäseutujensa välillä se ui noin 5 000 kilometriä.

Ryhävalas

Ryhävalas. - Kuva Copyright © Paul Balfe - Creative Commons.

Ravinto

Ryhävalaalla on leuan kummassakin puoliskossa 270 - 400 mustanruskeaa hetulaa, joiden avulla se siilaa ruokansa merivedestä. Kun ryhävalas on ottanut suunsa täyteen vettä, se puristaa leuat yhteen, jolloin vesi valuu pois ja planktoneliöt jäävät hetuloiden sisäpinnan ripsiin. Irrotettuaan ravinnon kielen avulla se nielaisee sen. Ryhävalas ahmii näin tonneittain ravintoa.

Ryhävalaiden ravintoa ovat krillit ja kalaparvet sekä pieneläinplanktoni. Puolen vuoden niukkaravintoisen talvikauden jälkeen ryhävalaat lähtevät keväällä trooppisilta vesiltä runsaasti ruokaa tarjoaville napaseutujen vesille. Napaseudun kesä on kuin täynnä taikaa, kun ilma ja vedet lämpenevät ja päivät pitenevät. Silloin lisääntyvät huimaa vauhtia sekä planktonlevät, että niitä syövät planktoneliöt, kuten krilliäyriäiset ja niitä syövät kalat. Tästä merten pursuilevasta kattauksesta riittää ryhävalaille yllin kyllin syötävää.

Erään ryhävalasyksilön vatsasta löytyi kuusi merimetsoakin ja seitsemäs oli takertunut kurkkuun. Luultavasti valas oli nielaissut linnut vahingossa, niiden saalistaessa samassa krilliparvessa, kuin se itsekin.

Ryhävalas

Ryhävalas. - Kuva Copyright © Gregory "Slobirdr" Smith - Creative Commons.

Leikkisä hyppijä ja läiskyttelijä

Ryhävalas tunnetaan näyttävästä ponkaisustaan veden pinnalle. Tällä mahtailevalla hypyllä voi olla erilaisia tarkoituksia. Urosvalas voi yrittää karkottaa kilpakosijansa tai ehkä se on havainnut krilliparven ja kiirehtii ahmimaan sen valtaisaan kitaansa. Urokset voivat kosintamenoissaan hypähtää kohtisuoraan pintaan kuin kaksintaistelijat ja töniä toisiaan.

Syyksi hyppyyn on esitetty myös sitä, että ryhävalas yrittää siten karkottaa pintaansa takertuneita merirokkoja ja ankeriaita. Ryhävalaat ovat tunnetusti leikkisiä eläimiä. Hyppyjen ohella ne pyöriskelevät vedessä ja läiskyttelevät sen pintaa tai toisiaan eväraajoillaan, mikä saa aikaan voimakasta aaltoilua. Tämän läiskyttelyn sanotaan kuuluvan kilometrienkin päähän.

Ryhävalas

Ryhävalas. - Kuva Copyright © David Molloy - Creative Commons.

Lisääntyminen ja elinikä

Ryhävalaan lisääntymiskausi ajoittuu pääasiassa talveen. Se kantaa 11 - 12 kuukautta ja synnyttää sitten yhden poikasen, jolla on painoa 900 - 1300 kiloa.

Ryhävalas elää keskimäärin 30 vuotta ja enintään 48 vuotta.

Ryhävalasuros komeilee ja temppuilee kosintamenoissaan monin tavoin. Se voi hyppiä ilmaan. Se voi myös sukeltaa ja uloshengittää veden alla. Tästä syntyy valtava määrä pieniä kuplia, jotka heikentävät kilpakosijan näkyvyyttä ja saavat sen hetkeksi ymmälleen. Seuraavaksi se voi ponnahtaa pinnalle ja esitellä mahtaillen vedellä ja ilmalla valtavaksi pullistunutta kurkkuaan.
Ryhävalas

Ryhävalaalla on seurailijoita Alaskan vesillä. Turisteille järjestetään valassafareja.

Lähteet
Ryhävalas Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
Ryhävalas Kodin suuri eläinkirja, Weilin+Göös
Ryhävalas Meret, Valitut Palat
Ryhävalas Spectrum tietosanakirja, WSOY
Ryhävalas Tieteen termipankki
Ryhävalas Tiedetuubi: Ryhävalaiden kaunis laulu onkin urosten välistä örinää
Eläimet
Linnut
Ihmisen seurassa
Ihminen