Tunturisuden sivut

Korallit ja korallieläimet

Korallit Koralli = meressä elävien, pienten polyyppien eli korallieläinten kalkkinen rakennelma eli tukiranka.
Korallit Korallieläin = korallin varassa elävä eläinlaji.
Korallit Koralliriutta = meressä koralleista ja korallieläimistä muodostuva, riuttamainen rakenne.


Koralli

Lumoavat ja satumaisen värikkäät, mielikuvituksellisen monimuotoiset korallit ja niiden muodostamat koralliriutat ovat trooppisten sademetsien ohella maailman runsaslajisimpia ekosysteemejä. Ne ovat korallipolyyppien ja levien tasapainoisen yhteistoiminnan tulosta.

Korallieläimet (Anthozoa) muodostavat oman luokkansa polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksossa. Korallieläinten luokkaan kuuluu noin kaksitoista lahkoa ja useita alalahkoja ja niihin kuuluu noin 6 500 lajia.

Ensimmäiset korallieläimet ilmestyivät noin 550 miljoonaa vuotta sitten. Hyvin pitkän ajanjakson kuluessa tämä eläinryhmä ei ole juuri lainkaan kehittynyt. Kuten tuolloin, niin nykyisinkin korallieläimet elävät suurina runkokuntina, jotka syntyvät yksittäisten polyyppien lisääntyessä jakautumalla suvuttomasti.

Symbioosilla tarkoitetaan yhteiseloa, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Korallieläimet elävät symbioosissa, eräiden yksisoluisten levien kanssa, jotka saavat niistä hiilidioksidia ja epäorgaanisia suoloja. Korallieläimet saavat puolestaan levistä happea ja mahdollisesti kasvuainetta. Lisäksi levät poistavat kuona-aineita korallieläimistä, joilla ei ole erityselimiä. Tämän ansiosta runkokunnat kasvavat nopeammin, kun aallot ja muut tekijät niitä hajottavat.

Koralli

Koralliriuttojen kalarunsaus

Koralliriutoilla elää myös runsas kalalajisto. Niistä useimmat ovat pieniä, väreiltään hyvin kirkkaita ja kuvioisia. Kalojen värit ovat osa niiden lajitunnuksia, mutta ne toimivat myös suojaväreinä ja auttavat kaloja kätkeytymään kirjavien korallien sekaan.

Koralliriuttojen kalaheimoja ovat ahvenmaisiin kaloihin kuuluvat röhkijäkalat eli gruntit, snapperit, perhokalat, enkelikalat, koralliahvenet, huulikalat, papukaijakalat, merikonnat, välskärikalat ja päitsikalat. Kalojen joukossa on myös runsaasti jäykkäleukakaloihin kuuluvia säppikaloja, viilakaloja ja losserokaloja. Vain harvat riutan kaloista syövät korallieläimiä. Petokaloja koralliriutoilla ovat mm. mureenat, barrakudat ja hait.

Koralli

Korallieläinten ravinto

Useimpien polttiaiseläinten tavoin korallieläimetkin syövät pikkueliöitä, joita ne saalistavat lonkeroidensa monimutkaisilla pyyntilaitteilla. Ravintoa hankitaan kuitenkin monin erilaisin tavoin. Jotkut korallieläimet nousevat öisin pintakerroksiinkin, missä ne syövät eläinplanktonia, siis pienikokoisia, vedessä kelluvia äyriäisiä ja muita eläimiä.

Sienikoralleilla ravinto ajautuu värekarvojen synnyttämän virtailun mukana suuaukkoon - kuin liukuhihnaa pitkin. Muodoltaan säkkimäisten korallieläinten ruumiin yläpäässä on suuaukko, jota ympäröi joukko polttiaissoluilla varustettuja pyyntilonkeroita.

Koralli

Koralliriutta

Koralliriuttoja voi muodostua trooppisilla leveysasteilla, joilla valtameren lämpötila on enimmäkseen 25 - 29 astetta ja veden syvyys vain noin 45 metriä. Tämä johtuu siitä, että yksisoluiset levät, joiden kanssa riuttakorallit elävät symbioosissa, tarvitsevat aineenvaihduntansa ylläpitämiseen tietyn määrän valoa. - Niiden lisäksi on olemassa huonommin tunnettuja kylmänveden tai syvänmeren koralleja, jotka eivät koreile väriloistollaan, mutta toimivat myös perustana äärimmäisen rikkaille ja monimuotoisille ekosysteemeille.

Koralliriutat ovat lämpimissä merissä olevia kalsiumkarbonaattimuodostumia, ja niiden ytimenä ovat tukirangot, joita korallieläimet erittävät merenpohjasta lähtien. Riuttoja muodostavat korallieläimet elävät runkokuntina tukirankojensa pinnalla.

Koralli

Koralliriutta on muodostunut lukemattomista yksittäisistä eläimistä, polyypeistä, sekä niiden yhteisesti erittämästä kalkkitukirangasta. Tämä ulkoinen tukiranka on muodostunut eläimen ulkopinnalle ja ihan tarkkaan ottaen sen tyviosaan, jalkalevyyn. Se muodostuu lukuisista, pystysuorista väliseinistä, jotka ulottuvat säteittäisesti eläimen keskiosaan saakka. Polyyppi kykenee vetäytymään lähes kokonaan näiden väliseinien suojaan.

Koralli

Koralliriutta on korallieläinten erittämä rakennelma. Riutan ytimenä ovat kuolleiden korallieläinten muodostamat tukirangot, mutta laidoilla on eläviä, riuttaa jatkuvasti rakentavia korallieläinrunkokuntia.

Koralliriuttojen kehitykseen vaikuttavia koralli- eli kalkkileviä on kaikkialla riuttojen alueella. Suotuisissa oloissa ne kasvavat sitkeiksi ja koviksi möhkäleiksi, jotka täyttävät koralliriutan jokaisen halkeaman. Näin ne sananmukaisesti sementoivat tuottamallaan kalkilla riutan ainekset yhteen.

Koralli

Koralliriuttojen lajikirjoa

Koralliriutat ovat merten monilajisimpia biotooppeja. Niiden eri osissa vallitsevien olosuhteiden erilaisuus mahdollistaa pitkälle menevän erikoistumisen. Tärkeimpiä eläimiä ovat kuitenkin korallieläimet, etenkin kivikorallit, joita esimerkiksi Isolla valliriutalla on yli 350 lajia. Kivikorallien ohella koralliryhmiä ovat maljakorallit, meanderikorallit, tähtikorallit ja pensaskorallit.

Riuttojen korallieläimiin lukeutuvat myös merisulat, sarveiskorallit ja lukuisat muut korallieläimet sekä sienieläinten, polyyppieläinten, sammaleläinten ja meriluppien runkokunnat. Yksittäisistä korallieläimistä tärkeimpiä ovat merivuokot, jotka toisten korallieläinten lailla ovat tavallisesti hyvin kirkasvärisiä.

Eräät korallieläimet muodostavat lukuisista polyypeista riuttakoralleja, toiset korallieläimet elävät puolestaan yksittäin. Riutoilla elää myös monenkirjava joukko muita eläinlajeja, kuten kilpikonnia ja käärmeitä. Oman ryhmänsä muodostavat selkärangattomat kotilot, joita ovat keilakotilot, kaurikotilot, merietanat ja simpukat. Niinikään lajistoon kuuluvat mm. monet meritähdet ja merisiilit sekä äyriäiset ja monisukasmadot.

Koralli

Palleriutat eli rantariutat, valliriutat, ulappariutat - rengasriutat eli atollit - laguunit

Sijainnin ja muodon mukaan koralliriutoissa erotetaan toisistaan palleriutat eli rantariutat, valliriutat ja ulappariutat, jotka useimmiten ovat kehämäisiä rengasriuttoja eli atolleja.

Palleriutta eli rantariutta liittyy välittömästi rantaan. Valliriutta on rannasta jonkin matkan päässä, joten väliin jää matala, joskus hyvinkin leveä laguuni. Ulappariutta syntyy avomerelle, yksinäisen karin tai saaren yhteyteen. Useimmiten ulappariutat ovat kehäriuttoja eli atolleja, joissa laguuni on rengasmaisen riutan sisällä.

Koralli

Turisteja kuljettava vene Isolla valliriutalla.

Iso valliriutta

Maailman suurin koralliriutta on Iso valliriutta. Se sijaitsee Korallimeressä Queenslandin rannikolla Koillis-Australiassa. Sillä on pituutta 2 300 kilometriä ja se peittää alleen 344 400 neliökilometrin suuruisen alueen. Riuttaan kuuluu yli 800 saarta.

Ison valliriutan eläinlajistoon kuuluu 2 000 kalalajia, 350 korallilajia, 4 000 nilviäislajia, 30 merinisäkäslajia ja 400 sienilajia. Delfiineistä Isolla valliriutalla viihtyvät pullokuonodelfiinit, kiinanvalkodelfiinit, iravadindelfiinit ja spinnerdelfiinit. Valaista näillä vesillä uiskentelevat miekkavalaat, lahtivalaat ja ryhävalaat.

Koralli

Koralliriuttojen uhat

Koralliriuttojen selviytymistä uhkaavat monet erilaiset tekijät. Esimerkiksi 1960-luvulla pääsi ekologinen tasapaino monilla koralliriutoilla, kuten myös Isolla valliriutalla, pahasti järkkymään. Silloin korallieläimiä syövä korallimeritähti alkoi lisääntyä poikkeuksellisen runsaasti ja tuhosi laajoilta alueilta korallieläimet ihan tyystin. Tämän seurauksena monet riutat murenivat ja haurastuivat aaltojen kulutuksessa ja kaikki muukin eläimistö katosi.

Syynä koralliriuttojen poikkeuksellisiin tapahtumiin ja tuhoihin ovat ihmisen erilaiset toimet, ja niiden vaikutukset meriin ja myös koralliriuttoihin. Pahimmat uhat koralleille ovat ilmaston lämpeneminen ja merten saastuminen.

Kun koralliriutta alkaa kuolla, se haalistuu ja vaalenee. Tällöin koralleissa elävät levät joko lähtevät tai menettävät pigmenttinsä. Korallien haalistuminen ja lopulta kuolema johtuvat meriveden lämpötilan noususta. Ilmastonmuutos on nopeuttanut merilämpötilojen muutoksia. Jo muutaman asteen meriveden lämpeneminen saa korallit haalistumaan, ja 3 - 4 asteen lämpeneminen voi saada koko riutan tuhoutumaan.

Vuonna 2018 uutisoitiin, että iso osa Isoa valliriuttaa oli haalistunut luurangoiksi vailla mahdollisuuksia uudistua. Tämä haalistuminen ei kuitenkaan välttämättä heti ole lopullista. Vakava haalistuminen iskee koralliriutalle noin 27 vuoden välein. 1980-luvulta saakka kierto on kuitenkin nopeutunut joka kuuteen vuoteen. Koralliriutta voi uudistua kymmenessä vuodessa, mutta näin käy vain, jos olot uudistumiselle ovat täydelliset.
Koralli

Kuva Copyright © YVC Biology Department - Creative Commons.

Lähteet
Korallit Meret, Valitut Palat
Korallit Spectrum tietosanakirja, WSOY
Korallit Yle: National Geographic: Puolet Ison valliriutan koralleista kuollut
Korallit KorkeasaariZoo: Korallieläimet
Korallit Tieteen termipankki
Eläimet
Linnut
Ihmisen seurassa
Ihminen