Kuvassa yllä Finnairin Airbus A319-112, lähestymässä Heathrow'n lentoasemaa Lontoossa, syyskuussa vuonna 2020.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © kitmasterbloke

Suomen ilmailun historiaa - Aero ja Finnair

Suomessa lentoliikenne alkoi vuonna 1923, jolloin perustettiin Aero Oy, josta tuli sittemmin Finnair Oy. Aero vastaanotti ensimmäisen lentokoneensa, Saksassa valmistetun vesilentokoneen, Junkers F 13:n vuonna 1924. Ensimmäisen vuoden aikana Aero kuljetti yhteensä 269 matkustajaa.



Kuvassa yllä Junkers G.24W –matkustajakone. Kone, lempinimeltään "Suomi" hankittiin Ruotsista, ja sillä lennettiin yhtiön varhaisimpia lentoreittejä Helsingistä (Katajanokan vesilentosatamasta) Tallinnaan ja Tukholmaan. Kone poistui käytöstä 1930-luvun puolivälissä, jolloin Helsinki-Malmille ja Turkuun rakennettiin Suomen ensimmäiset kansainväliset maalentoasemat, ja Aeron vesilentoliikenteen aika oli ohitse joulukuussa vuonna 1936. Sen jälkeen kaikki lennot liikennöitiin maakentiltä. Kuva Espoon kaupunginmuseo.




Kuvissa Douglas C-53C-DO Skytrooper, joka aloitti lentonsa Yhdysvalloissa. Aero osti koneen käytettynä itselleen vuonna 1948.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Alan Wilson

Sodan jälkeen Aeron osake-enemmistö siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1946. Aiemmin yhtiö oli ollut kokonaan yksityisomistuksessa. Aero alkoi käyttää koneissaan nimeä Finnish Air Lines vuonna 1947. Aero palkkasi ensimmäiset lentoemäntänsä samana vuonna. He olivat aluksi mukana vain kotimaanlennoilla Helsingistä Kemiin ja Kuopioon.



Lentomatkustajia menossa Aero Oy:n Convair CV-340 -liikennekoneeseen OH-LRB vuonna 1953. Kuva Suomen ilmailumuseo.

Helsingin olympialaiset vuonna 1952 lisäsivät Aeron vuotuisen matkustajamäärän yli sataantuhanteen. Saman vuoden kesäkuussa avattiin myös Helsingin lentoasema. Jo vuonna 1953 Aero alkoi mainostuksessaan käyttää nimeä Finnair. 1950-luvun merkittäviä tapauksia oli se, että Aero avasi vuonna 1956 reitin Moskovaan ensimmäisenä länsimaisena lentoyhtiönä sotien jälkeen.

Lentoemäntä palvelee asiakasta Aero Oy:n Caravelle-koneessa 1960-luvulla. Kuva, Finnair Oyj:n kokoelmat / Suomen Ilmailumuseo. Aerosta tuli ensimmäinen pienehkö lentoyhtiö, joka siirtyi suihkuaikaan, kun se vuonna 1960 hankki käyttöönsä uudet Caravelle-suihkukoneet.



Super Caravelle, jollaisia tuli Aeron käyttoon useita 1960-luvulla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © kitmasterbloke



Lentokapteeni Aero Oy:n Super Caravelle -koneen ohjaamossa vuonna 1967. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.



Lentokapteeni Börje Hielm ja lentoemäntä Harriet Juden (myöh. Clement) lähdössä Aero Oy:n kotimaan lentovuorolle 1.6.1966. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.

Vuonna 1968 Finnairin nimi muuttui virallisesti Finnair Oy:ksi. Samana vuonna yhtiö kuljetti ensimmäistä kertaa miljoona matkustajaa. Suorat lennot Bangkokiin alkoivat vuonna 1976 ja siitä alkoi yhtiön Aasian valloitus. Välilaskuttomat lennot Tokioon alkoivat vuonna 1983.



Finnairin lentokone lensi ensimmäistä kertaa joulupukkimaalauksissa vuonna 1984. Neljä vuotta myöhemmin Finnairista tuli joulupukin virallinen lentoyhtiö.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John Taggart

Ensimmäiset Airbus-lentokoneensa Finnair vastaanotti vuonna 1986. Suorat lennot Helsingistä Pekingiin alkoivat vuonna 1988. Finnairin Internet-sivut aloittivat lokakuussa 1995. Tupakointi Finnairin koneissa loppui vuonna 1997, kun kaikki sen lennot muuttuivatr savuttomiksi.

Finnairin DC-9-51 Zürichin kansainvälisellä lentoasemalla, elokuussa vuonna 1998. Ensimmäinen Airbus A320 -sarjan lentokone tuli Finnairin käyttöön vuotta myöhemmin, vuonna 1999.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Aero Icarus



Aero Oy:n aikataulu talvikaudelle 1960-1961. Sisältää koti- ja ulkomaan reittien aikataulut, reittikartat, hinnastot, Aeron toimipaikkojen yhteystietoja, yleistä tietoa matkustajille sekä mainoksia. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.



Aero Oy:n aikataulu talvikaudelle 1961-1962. Sisältää koti- ja ulkomaan reittien aikataulut, reittikartat, hinnastot, Aeron toimipaikkojen yhteystietoja, yleistä tietoa matkustajille sekä mainoksia. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.



Vuonna 2013 valmistunut Finnairin Airbus A321-231 lähestymässä lentokenttää Teneriffalla vuonna 2016.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alan Wilson



KarAir Airbus A300 Palma de Mallorcan lentokentällä toukokuussa vuonna 1992.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Dean Morley

Karair

Karair oli Karhumäen veljesten vuonna 1947 perustama lentoyhtiö. Se sulautui Finnairiin vuonna 1996.

Lähteet
*Suomen Ilmavoimamuseo
*Finnair

Aero Oy:n Convair 340/440 -matkustajakoneen ohjaamo 1960-luvun alkupuolella. Vasemmalla kapteeni Erkki Ehanti, oikealla perämies Juhani Kaikkonen. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.

Finnairin Douglas DC-8 -liikennekoneen ohjaamomiehistö 1970-luvun taitteessa. Vasemmalla kapteeni Erkki Ehanti, oikealla kapteeni Jarl Arnkil. Molemmat lentäjät olivat aktiivisesti mukana konetyypin hankinnassa Aero Oy:lle 1960-luvun lopulla ja Inertia-suunnistusjärjestelmän käyttöönotossa. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.

Höyry-Caravellen ohjaamo vuonna 1963 eli Aero Oy:n Sud Caravelle -liikennelentokoneen ohjaamo. Kuva julkaistu Katso-lehdessä (36/1963). Alkuperäinen kuvateksti: "Caravellen ohjaamossa vallitsee mittareiden, merkkivalojen ja vipujen kaaos. Kapteeni ja perämies tuntevat kuitenkin koneensa tarkkaan ja erehtymättä he pystyvät seuraamaan kaikkia mittareiden lukemia. Kuva Suomen Ilmavoimamuseo.

Finnairin Douglas DC-9-51 kesällä vuonna 1981. Kone oli Finnairin käytössä vuosina 1981 - 2003, jonka jälkeen se siirtyi toisille omistajille.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Aero Icarus

Finnairin Airbus A319-112 heinäkuussa vuonna 2007.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Aero Icarus

Kuvassa kaksipaikkainen harjoitushävittäjä Valmet Vihuri Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Koneita oli Suomen Ilmavoimilla käytössä 51 kappaletta 1950-luvulla.

Kuva
*Kuva Copyright © Juha Hartikainen
*Kuva käytetty luvalla.

Suomalainen lentokoneteollisuus

Suomen ilmavoimille lentokoneita on valmistanut vuodesta 1921 alkaen Ilmailuvoimien Lentokonetehdas. Sen nimi muuttui Valtion lentokonetehtaaksi vuonna 1928. Valtion lentokonetehdas jatkoi toimintaansa 1950-luvulle saakka ja sitten lentokoneiden valmistuksesta otti vastuun Valmetin lentokonetehdas. Suomen valtion omistama Valmetin Lentokoneteollisuus valmisti sotilaslentokneita vuosina 1952 - 1966. Tuon ajan jälkeen lentokoneiden parissa on Suomessa toiminut Patria.



Suomalaista lentokonetuotantoa edusti Valtion lentokonetehtaan Ilmavoimille jatkosotaan valmistama, hävittäjälentokone VL Myrsky. Kuvassa VL Myrsky II MY-5 vuonna 1944. Kone poistettiin käytöstä vuonna 1948.



Valmet Vihurin prototyyppi VH-1 Tampereella 6.2.1951. Luutnantti Esko Halme suoritti koneen ensilennon. Kuva Valtion Lentokonetehtaan kokoelma / Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.

Valtion lentokonetehtaan toiminnot siirtyivät 1950-luvun alkupuolella Valmetin Lentokonetehtaalle. Sen tuotantoa edusti harjoitushävittäjä Valmet Vihuri, joka oli Suomen ilmavoimien käytössä vuosina 1953 - 1959. Lukuisien, vakavien onnettomuuksien jälkeen puolustusministeri ilmoitti vuonna 1959, että kone poistetaan käytöstä.

VL Viima II VI-2 -alkeiskoulukone Tampereella kesäkuussa 1938. VI-2 oli II-tyyppiä ja rakennettiin uudessa Valtion Lentokonetehtaan Tampereen tehtaassa syksyllä 1937. Ensilennon suoritti Jorma Visapää 12.10.1937. Kuva Valtion Lentokonetehtaan kokoelma / Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.



VL Pyry, Valtion lentokonetehtaalla suunniteltu ilmavoimien harjoitushävittäjä. Prototyypin PY-1 ensilennon suoritti Jorma Visapää Pyhäjärven jäällä 29.3.1939. Kuva Valtion Lentokonetehtaan kokoelma / Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.

Gloster Gladiator lähdössä lennolle Joensuussa heinäkuussa 1941. Gloster Gladiator oli kaksitasoinen brittien hävittäjälentokone, joita Suomi osti talvisodan aikana 20 kappaletta.

Finnairin Airbus A340 Maltalla vuonna 2016. Finnair teki tilauksen yhdeksästä Airbus A350 -lentokoneesta vuonna 2005. Kymmenen vuotta myöhemmin yhtiö sai käyttöönsä ensimmäisen A350 XWB -koneensa ensimmäisenä Euroopassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © kitmasterbloke