Kalatiira
Kalatiira. - Kuva yllä Copyright © Alexis Lours - Creative Commons.

Tiirojen heimo

Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo tiirat (Sternidae). Uudemman jaottelun mukaan tiirat on yksi lokkien Laridae-heimon kolmesta alaheimosta (Sterninae).

Tiirat ovat läheistä sukua lokeille. Ne eroavat lokeista kuitenkin paremman lentotaitonsa, sekä erikoistuneempien pesimätapojensa ja ravintonsa perusteella. Tiirat ovat myös sirotekoisempia ja pitempi- ja suipompisiipisiä kuin lokit. Chlidonias- suvun tiiroja lukuunottamatta tiirat ovat yleisväritykseltään valkeita. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Tiirat ovat hoikkia sekä lyhyt- ja heikkojalkaisia. Varpaiden välissä on räpylä ja kynnet ovat hennot, hieman käyrät. Pitkien ja teräväkärkisten siipiensä vuoksi tiirat ovat nopeita ja taitavia lentäjjiä. Pyrstön pituudessa on eroja, mutta miltei kaikilla tiiroilla se on syvään halkoinen. Tästä johtuukin tiirojen joissakin kielissä saama nimi "meripääsky".

Maassa ollessaan tiirat näyttävät tanakoilta, sillä niillä on tapanaan vetää pää olkapäiden alle. Pienet jalat miltei peittyvät vatsan alle. Tiirat kävelevät vaivalloisesti lyhyin askelin ja pysähtelevät usein kuin jalkojaan aristellen.

Nuoret linnut ovat ruskeatäplikkäitä vain selkäpuolelta. Aikuispuvun ne saavat jo vuoden vanhoina.

Äänet ovat kaikilla tiiroilla samantapaista kirkunaa - ne ovat teräviä tai karheita. Useimmat tiirat saalistavat syöksymällä kaloja, äyriäisiä tai hyönteisiä. Tiirat uivat hyvin harvoin. Ne pesivät usein suurissa yhdyskunnissa luodoilla, merenrannoilla ja sisäjärvillä. Pesä on maassa ja munia on lokkien tavoin yleensä kolme.

Useat tiirat, kuten lapintiira, ovat pitkänmatkan muuttajia ja ne talvehtivat eteläisellä pallonpuoliskolla. Suomen tiiroja ovat kalatiira, lapintiira, tiirojen jättiläinen, harmaalokin kokoinen räyskä sekä hyvin harvinaisina pesivät pikku- ja mustatiira.

Kalatiira

Kalatiira. - Kuva Copyright © Greg Schechter - Creative Commons.

Kalatiira (Sterna hirundo)

"Kalatiira harrastaa soitimella tiirojen pesimärituaaleihin kuuluvaa ns. kalalentoa. Silloin koiras yrittää etsiä nopeasti puolisolleen mahdollisimman suuren kalan.

Koiraan tuodessa puolisolleen kalaa alkaa varsinainen meteli. Naaras kerjää saalista poikasten tavoin ja molemmat emot kitkuttavat nopein sarjoin toisilleen. Jos tätä lahjakalaa ei ala löytyä, saattaa puoliso vaihtua, vaikkakin kalatiirat ovat yleensä pariuskollisia."

Kalatiiran posket, kaula, yläperä ja vatsapuoli ovat valkeat, selkäpuoli helmenharmaa ja päälaki musta. Pyrstö on keväällä valkea, syksyllä harmaa. Kalatiira on elegantti, siro ja pitkäpyrstöinen lintu.

Kalatiira on hyvin samannäköinen ja -kokoinenkin, kuin lapintiira. Vähemmänkin lintuja harrastava oppii nopeasti erottamaan kalatiiran ja naurulokin toisistaan, mutta kalatiiran ja lapintiiran ulkonäköjen erottaminen toisistaan voi olla jo huomattavasti hankalampaa, jopa kokeneellekin lintuharrastajalle.

Helpoin tapa erottaa lajit toisistaan, rakenne- ja värituntomerkkien lisäksi, on elinpaikkojen perusteella tehty määrittely. Kalatiira elää linjan Rovaniemi - Kuusamo eteläpuolella, lapintiira puolestaan Lapissa. Merensaaristo on lajien yhteistä elinaluetta, mutta sielläkin kalatiira suosii sisä- ja lapintiira ulkosaaristoa.

Linnut erottaa lennossa siitä, että kalatiiran siivet ovat alta vaaleanharmaat, neljä sisimmäistä sulkaa muodostaa valkoisen, läpikuultavan alueen ja siiven kärjet ovat melko selvästi ja laajasti noenmustat. Lapintiiralla siivet ovat alta valkeahkot ja kaikki siipisulat muodostavat leveän, läpikuultavan reunuksen. Lapintiiran siipien kärjet ovat kapeasti tummat, eivätkä noenmustat kuten kalatiiralla.

Kalatiiran ja lapintiiran erottaminen toisistaan siipien läpikuultavuuden perusteella vaatii kuitenkin suurta kokemusta ja hyvää valaistusta.

Istuvan kalatiiran voi kuitenkin erottaa helpostikin lapintiirasta, mikäli onnistuu näkemään selvästi kolme tärkeätä tunnusmerkkiä. Kalatiiran nokka on pidempi, kuin lapintiiran, ja vain sillä on musta nokankärki - sen nilkat ovat pidemmät, kuin lapintiiran - ja pyrstöjouhet lyhyemmät, kuin lapintiiran.

Kalatiiralla on pituutta 34 – 37 cm, siipien kärkiväliä 70 – 80 cm ja painoa 100 – 145 g. Sillä on hieman lyhyempi pyrstö, kuin lapintiiralla, eikä se ulotu istuvalla linnulla siivenkärkien taakse. Kalatiiralla on hieman pidempi nokka, kuin lapintiiralla, nokka on oranssinpunainen ja mustakärkinen. Syksyllä kalatiiran nokka muuttuu melko pitkälle mustaksi, vain sen juuressa pilkottaa punaista. Koivet ovat molemmilla lajeilla punaiset, lapintiiralla ne ovat silmiinpistävän lyhyet. Kalatiiralla on myös hieman kookkaampi ruumis ja pää, kuin lapintiiralla.

Kalatiira

Kalatiira. - Kuva Copyright © Alexis Lours - Creative Commons.

Kalatiirankin koivet ovat lyhyet ja se kävelee tai juoksee aniharvoin. Sen näkee usein istuskelemassa tolpan tai jonkin karahkan nokassa, mistä se saattaa äkkiä pudottautua sukelluksiin pikkukalaa tavoittelemaan.

Kalatiira on vilkas lintu, joka saavuttuaan takaisin toukokuun alussa elävöittää järvien ja rantojen elämää. Se voi saavuttaa jopa kolmenkymmenen vuoden iän, ja siivillään se on tuosta ajasta vuosia ja taittaa elämänsä aikana matkaa miljoonia kilometrejä.

Kalatiiraa voi kuvailla myös niin, että se on suorastaan huvittava näky, tepastellessaan suhteettoman lyhyiltä näyttävillä jaloillaan ja rupatellessaan kimeällä äänellään puolisolleen tai poikasilleen. Tätä vaikutelmaa tehostaa päälakea peittävä, ikään kuin silmille vedetty kalotti. Näkymä muuttuu kuitenkin ihailtavaksi, kun tämä mestarilentäjä ponnahtaa höyhenenkepeään, pomppivaan ja välillä lekuttelevaan lentoonsa, ennen taidokkaasti hallittuja ja vauhdikkaita syöksysukelluksiaan. Tiiran lentoa voi katsella vain ihailun sekaisesti, niin taitavaa ja kevyttä se on.

Äänet

Kalatiiralla on laaja äänivalikoima. Sen kimakat huudot kuuluvat erottamattomasti kesän tunnelmaan niin järvien rannoilla kuin saaristossakin.

Saalistava lintu huudahtaa pienin väliajoin terävästi kitt. Kohdatessaan toisen yksilön tai kinastellessan kalatiirat rääkyvät, huutaen kireästi krriie krriie krriie tai kyrr kyrr kyrr. Tuntiessaan itsensä tai jälkeläisensä uhatuiksi, esimerkiksi ihmisen noustessa pesimäluodolle, kalatiira rääkäisee riidanhaluisesti, kaksitavuisen tiir-rää -huudon - eli se suunnilleen huutaa omaa tiira-nimeään.

Kokenut lintuharrastaja erottaa kala- ja lapintiiran helposti niiden äänten perusteella.

Kalatiira

Kalatiira. - Kuva Copyright © Alexis Lours - Creative Commons.

Ravinto

Hyvä lentotaito on olennainen osa kalatiiran saalistusta, mikä merkitsee syöksysukeltamista 3 - 15 metrin korkeudesta päistikkää kalan perään veteen.

Ravinnon haun yhteydessä kalatiirat lentävät rantoja pitkin, tehden sukelluksia pikkukalojen perään. Välillä kalatiira voi asettua paikoilleen hetkeksi lekuttelemaan, sitten se siirtyy toiseen paikkaan, lekuttelee taas ja syöksähtää loiskahtaen veteen, nousten pieni kala nokassaan saman tien ylös.

Kalatiirojen ravintona ovat pääosin pienikokoiset piikkikalat, ahven, tuulenkalat jne. Ravintona ovat myös kalanperkeet ja lennossa hyönteiset.

Kalatiira

Kalatiira. - Kuva Copyright © Alexis Lours - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa kalatiira on laajimmalle levinnyt tiira ja se pesii koko maassa. Suomen pesimäkanta on noin 50 000 paria.

Kalatiiraa tavataan merellä ja harvalukuisempana sisämaassa, kaikenlaisissa vesistöissä Kuusamon ja Rovaniemen, eteläisen Lapin eli Peräpohjolan korkeudelle saakka.

Kalatiira
Kalatiira

Kalatiiran poikaset.

Lisääntyminen

Tavallisesti kalatiira pesii pienissä yhdyskunnissa tai myös usein yhdessä naurulokkien, kalalokkien tai lapintiirojen kanssa. Kalatiirapareja on yhdyskunnissa vain harvoin yli 20. Monet vesilinnut hakeutuvat pesimään tiirayhdyskuntiin, koska tiirat puolustavat yhteisvoimin pesiään variksia ja muita pesärosvoja vastaan.

Emot rakentavat kasvinosista yhdessä yksinkertaisen pesän, usein pienelle luodolle. Pesä voi sijaita pienin ruohovuorauksin paljaalla kalliolla tai olla vain syvennys hiekassa. Toisaalta, se voidaan rakentaa varsin huolellisesti korsista ja muista vastaavista tarpeistakin. Pesimäpaikoiksi kelpaavat erilaiset hietikko-, sora- ja mukulakivirannat, karut luodot sekä rantaniityt ja sisäjärvien ruohostorannat.

Muninta tuottaa tavallisesti 3, mutta joskus 2 munaa. Hautomisaika on 21 - 22 vrk, molemmat emot hautovat ja poikaset jättävät pesän 2 - 3 vrk:n kuluttua kuoriutumisesta. Emot ruokkivat niitä vielä senkin jälkeen. Poikaset saavuttavat lentokyvyn vajaan neljän viikon ikäisinä. Emojensa seurassa ne pysyttelevät 2 - 3 kuukautta. Kalatiira on usein pariuskollinen.

Kalatiira

Kalatiira. - Kuva Copyright © Alexis Lours - Creative Commons.

Muutto

Nuoret kalatiirat viettävät ensimmäiset vuotensa Afrikassa.

Kevätmuutto ja paluu Suomeen tapahtuu huhtikuun lopulta toukokuun alkupuolelle, päämuuton ollessa toukokuussa.

Jo keskikesällä tiirat valtaa muuttolevottomuus, ne kerääntyvät löyhiksi parviksi ja suuntaavat pian kohti etelää. Syysmuutto käynnistyy heinäkuun lopulla ja jatkuu syyskuun alkuun saakka. Joitakin havaintoja on vielä lokakuultakin. Kalatiira on pitkänmatkanmuuttaja, joka talvehtii pääosin Afrikan etelä- ja länsirannikoilla. Lapintiira voi muuttaa jopa Etelänapamantereen hyisille vesille asti, ahtojäävyöhykkeen reunaan. Sillä on lintumaailman pisin muuttomatka.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Wikipedia
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Kalatiira

Kalatiira. - Kuva Copyright © Ryan Mandelbaum - Creative Commons.
Lokit
Tiirat