Tunturisuden sivut
Vihertikka, koiras. - Kuva Copyright © Andy Morffew - Creative Commons.

Tikkojen heimo

Lahkossa tikkalinnut (Piciformes) on luokittelusta riippuen 3 – 6 heimoa. Yksi näistä heimoista on tikat (Picidae). Suomessa on tavattu yhdeksän tikkalintulajia, ja ne kaikki kuuluvat tähän tikkojen heimoon. Satunnaisia tikkavierailijoita meillä ovat tammitikka ja vihertikka. Vakituisia pesijöitä ovat käpytikka, pikkutikka, valkoselkätikka, palokärki, käenpiika, pohjantikka ja harmaapäätikka.

Tikoille, erityisesti käenpiialle ja vihertikalle, on luonteenomaista erittäin pitkä kieli, jonka ne voivat ulottaa kauas nokan ulkopuolelle. Sillä ne saalistavat toukkia puun kätköistä. Tikkojen nokka on pitkä ja voimakas. Sopeutumisesta kapuilemiseen puiden rungoilla kertovat lyhyiden, mutta vahvojen koipien kaksi eteenpäin ja kaksi taaksepäin suuntautunutta varvasta. Hyvänä tukena on lyhyehkö, jäykkä pyrstö. Siivet ovat lyhyet ja pyöreäpäiset.

Tikkojen voimakkaan aaltomaisessa lennossa vuorottelevat nopeat siiveniskut ja lyhyet liidot siivet supussa. Tikat kovertavat yleensä itse pesäkolonsa. Sukupuolet voidaan helposti erottaa toisistaan. Lajit ovat lähinnä paikkalintuja.

Vihertikka (Picus viridis)

Täysikasvuisen vihertikan pituus on 30 – 35 senttimetriä, siipien kärkiväli 45 – 51 senttiä ja paino noin 200 grammaa. Nimensä mukaisesti vihertikka on varsin vihreä. Vihreästä selästä erottuu takaselän ja yläpään keltainen väri. Alta lintu on vihertävän harmaa. Yleensä alavatsassa ja pyrstön alapeitinhöyhenissä on epäselvää, ruskehtavaa poikkijuovitusta. Kummallakin sukupuolella on punainen päälaki.

Mustat ohjakset kiertävät silmän taakse naamarin tavoin. Koiraalla on punainen, mustan rajaama viiksijuova, naaraalla yksivärisen musta.

Vihertikka

Nuori vihertikka. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Nuori lintu on päältä himmeämmän vihreä, alta harmaanvalkea, tihein tummanruskein täplin, jotka ulottuvat poskiin saakka. Sen päälaki ei ole puhtaan punainen. Aikuispuvun nuori yksilö saa syksyn kuluessa, mutta silmän värikalvo on vielä talvella vaaleanharmaa, kun se aikuisella on sinivalkoinen.

Vihertikka

Vihertikka, koiras. - Kuva Copyright © Andy Morffew - Creative Commons.

Äänet

Vihertikan kauaskantava soidinhuuto on korkea, naurava "kiyh-kiyh-kiyh". Se muistuttaa hieman palokärjen keväthuutoa. Usein kuulee myös erilaisia haukahtelevia ääniä. Rummuttaa harvoin, mutta tunnusomaisen kalisevasti.

Vihertikka

Vihertikka, koiras. Vihertikka ruokailee paljon maassa ja liikkuu tällöin raskaasti hypähdellen. Kuvassa se on etsimässä muurahaisia. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Ravinto

Vihertikan ravintoa ovat ennen kaikkea muurahaiset ja niiden munat, sekä toukat, joita lintu talvisinkin kaivaa esille lumen alta. Myös muut hyönteiset kelpaavat, kuten myös pihlajanmarjat. Hyvänä työkaluna ravinnon hankinnassa vihertikalla on kieli, joka ulottuu yli 5 senttimetrin päähän nokan kärjestä. Oiva väline, kun haluaa kietaista muurahaisen nokkaansa. Kielen päässä on vielä väkäsiä ja tahmeaa sylkeä, joihin pieni saalis jää kiinni.

Vihertikka

Vihertikka, naaras. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Vihertikka

Vihertikka, koiras. - Kuva Copyright © Andrew Wordsworth LRPS - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Vihertikka on Suomessa erittäin harvinainen harhailija, ja se on tavattu maassamme vain kahdeksan kertaa. Lähialueillamme vihertikka pesii sekä Ruotsissa että Virossa.

Vihertikka viihtyy ja pesii valoisissa lehti- ja sekametsissä, mielellään kulttuuriympäristössä.

Vihertikka

Vihertikka, naaras ja poikanen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Lisääntyminen

Pesäkolo on 3 - 6 metrin korkeudessa, yleensä haavassa ja vain poikkeuksellisesti havupuussa. Hohtavanvalkoisia munia vihertikka pyöräyttää pesäkoloonsa toukokuussa 6 - 7. Emot hautovat niitä yhdessä vuorotellen 15 - 18 vrk. Poikasiaankin ne hoivaavat yhdessä. Pesäpoikasaika on 18 - 21 vrk. Yksi pesye vuodessa.

Vihertikka

Vihertikka, koiras. - Kuva Copyright © Andrew Wordsworth LRPS - Creative Commons.

Muutto

Vihertikka on paikkalintu.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Vihertikka

Vihertikka, naaras ja poikanen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.
Linnut