Tunturisuden sivut
Kuva Copyright © Fondazione Enpam - Creative Commons.

Västäräkkien heimo ja suku

Västäräkin heimo on västäräkit (Motacillidae), joka puolestaan kuuluu varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon. Myös kirviset kuuluvat västäräkkien heimoon. Västäräkkien heimossa on 7 sukua ja 68 lajia.

Västäräkkien (Motacilla) suvussa lajeja on kaksitoista. Tästä suvusta Suomessa tavattavia västäräkkejä on neljä. Ne ovat västäräkki ja keltavästäräkki, jotka pesivät täällä runsaslukuisina. Harvinaisena pesijänä maassamme on ollut virtavästäräkki, jota pesii 15 – 30 paria Pohjois-Suomen itäosissa. Sitruunavästäräkki on maahamme satunnaisesti eksyvä itäinen vierailija, joka pesiikin täällä harvinaisena.

Näille pienille linnuille on tunnusomaista pitkä, lähes ruumiin mittainen pyrstö, jota ne jatkuvasti keikuttelevat. Nokka on ohut ja terävä, niin kuin yleensäkin hyönteissyöjillä. Jalat ovat hyvin kehittyneet ja varpaat pitkät.

Västäräkki (Motacilla alba)

Västäräkki on odotetuimpia kevätlintujamme. Jo vuonna 1859 kirjoitti Magnus von Wright seuraavasti:

"Västäräkki on niitä kevätlintuja, joiden tuloa odotetaan kärsimättömästi. Sen tultua pidetään näet melko varmana, että niin sanottu takatalvi ei pääse ainakaan vakavampana yllättämään." - Sen ilmaisee myös rahvaan sanaparsi Kuopion seuduilta, joka kertoo kesän tuloon jäljellä olevista ajoista: peipposesta puoli kuukautta, kivenvihasta viikonpäästä, västäräkistä ei vähääkään. Meille nykyajan ihmisille oudompi sana kivenviha tarkoittaa kiurua. Hieman toisessa muodossahan ilmaisemmekin saman asian: kuu kiurusta kesään. Siis kuitenkin kuu, ei viikko. Tämä hokema on säilynyt meidän aikoihimme asti, tosin loppuun on lisätty pääskysestä ei päivääkään.

Västäräkillä on pituutta 16,5 – 19 senttimetriä ja painoa 18 – 23 grammaa. Lintujen lailla västäräkinkin ulkonäkö vaihtelee vuodenajan, sukupuolen ja iän mukaan. Västäräkillä on kapea ja hyvin pitkä pyrstö, joka tasapainottaa lintua väistöissä ja äkkipysäyksissä. Linnulla on pitkät, mustat koivet. Keväällä koiraan päälaki, niska ja etumus ovat pikimustat. Otsa, päälaen etupuoli ja pään sivut ovat valkeat. Selkäpuoli on harmaa, siivet ruskean ja valkean sekaiset. Musta pyrstö on valkeareunainen.

Naaras muistuttaa koirasta, mutta pään valkeat osat ovat likaisemmat, musta väri valkeansekaista ja päälaki on mustan ja harmaan kirjava. Nuori lintu on hailakan värinen. Syksyisin västäräkkien sukupuolten erottaminen maastossa ei ole useinkaan mahdollista.

Maassa ja ilmassa

Västäräkissä on jotakin erityisen sympaattista. Latvialaiset ovat valinneet sen peräti kansallislinnukseen. Pyrstöään näkyvällä paikalla somasti keikutteleva västäräkki on tutuimpia lintujamme. Reippaan ja pirteän oloinen lintu on kaikkien suosikki ja onhan sillä miellyttävä käytöskin.

Välillä västäräkki lähtee tovin sipsuteltuaan vilistämään pitkin maata, tehden pian lentopyrähdyksiä hyönteisten perään. Sen käytös on siten hyvin vilkasta ja suorastaan hermostuneen tuntuista. Yhtäkkiä se saattaa kipaista hyönteisen perään, pysähtyäkseen sitten taas yhtä-äkkisesti, pyrstö vinhasti keikkuen. Hitaasti kävellessään västäräkki nyökyttää päätään ja keikuttaa pyrstöään samassa tahdissa.

Västäräkki lentää poukkoillen, sillä se vuoroin räpyttää siipiään, vuoroin liukuu pitkiä matkoja.

Västäräkki

Laulava västäräkki. - Kuva Copyright © Corine Bliek - Creative Commons.

Äänet

Västäräkin laulu on lyhyesti ilmaistuna hyvin vaatimatonta. Kutsu- ja lentoääni on helähtävä "tsilit" tai "tsilyii", varoitus "psilip". Västäräkin laulu koostuu toistetuista kutsuäänistä ja liverryksestä, jotka yhdistyvät kiihkeäksi viserrykseksi.

Laulun rytmiikka on sellainen, että västäräkki visertää ensin lyhyesti, pitää jonkin aikaa taukoa, visertää taas muutaman säkeen ja vaipuu taas äänettömyyteen. Tätä voi toistua pidempäänkin eikä ääntelyä ihminen aina heti edes tajua lauluksi. Tärkeintähän on kuitenkin, että muut västäräkit kuulevat laulun ja ymmärtävät sen välittämän sanoman.

Västäräkki

Västäräkki. - Kuva Copyright © David Denicolò - Creative Commons.

Ravinto

Pikkuhyönteiset, etenkin kärpäset ja monet maanpinnalla elävät hyönteiset muodostavat pääosan västäräkkien ravinnosta. Vesien lähettyvillä elävät västäräkit syövät vesirajasta vesihyönteisiä, kuten pieniä sudenkorentoja ja sukeltajakuoriaisia, pieniä etanoita ja jopa mutuja.

Västäräkki pyydystää ravintonsa lähinnä maasta ja aivan maanrajasta, mutta se voi nousta korkeallekin ilmaan saalistamaan sieppomaisesti.

Västäräkki

Levinneisyys ja elinympäristöt

Västäräkki on hyvin yleinen lintu koko Suomessa. Pesiviä pareja maassamme on 400 000 - 600 000.

Västäräkki pesii hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ja se sopeutuu hyvin erilaisiin uusiin ihmistoiminnan myötä syntyviin ympäristöihin. Lajin löytää usein ihmisen läheisyydestä erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, mutta yhtä hyvin myös saarilta, rannoilta, tienvarsilta, hakkuuaukeilta, pelloilta, niityiltä, jopa valoisista ja aukeista männiköistä.

Västäräkki

Lisääntyminen

Västäräkki vaatii pesimäympäristöltään ainakin kolmea seikkaa: valoisaa aukiota, jatkuvasti kasvittomina pysyviä alueita sekä sopivaa pesäpaikkaa. Pesintäkauden alussa kukin västäräkkikoiras valitsee itselleen reviirin ja puolustaa sitä naapureitaan vastaan, jotka yrittävät vallata sen. Omistaja ilmoittaa muille reviirinsä rajan laulamalla. Silloin tällöin syntyy taisteluja, jolloin koiraat nokkivat tai kynsivät toisiaan. Kun reviiririidat on selvitelty ja västäräkit ovat paritelleet, naaras rakentaa pesän.

Västäräkit pesivät erilaisiin onkaloihin ja syvennyksiin, muureihin, rakennuksiin, kivenkoloihin ja juurakoihin. Ne pesivät myös tiheissä risukoissa, laitureissa ja jopa isojen petolintujen, kuten kalasääsken tai merikotkan risupesissä. Joskus pesä voi olla kesämökin kuistilla, puuvajassa, käymälässä tai muussa ihmisen rakennuksessa - se voi olla myös kattotiilen alla tai pihan lautakasassa. Joskus västäräkki voi herättää huomiota erikoisilla pesäpaikan valinnoillaan. Pesä voi silloin sijaita laivassa, junassa tai vaikkapa käytössä olevan auton konepellin alla, kasvavine poikasineen!

Pesä on rakennettu heinistä, jouhista, juurikuiduista ja sammalesta. Västäräkki munii 5 - 6 harmaanvalkeaa, tummapilkkuista munaa toukokuun puolivälissä, pohjoisessa usein vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Usein sillä on toinen pesye kesäkuun lopulla. Haudonta kestää 12 vrk ja siihen osallistuvat molemmat emot, jotka yhdessä myös ruokkivat poikasiaan. Pesäpoikasaika on 14 vrk.

Västäräkki

Muutto

Varhain keväällä maahamme saapuvat västäräkit hakeutuvat alkuvaiheissaan ihmisten pihoille ja seuraan. Västäräkit saapuvat maahamme huhti-toukokuussa ja palaavat takaisin etelään, Lähi-Itään ja Koillis-Afrikkaan elo-lokakuussa. Västäräkin muuttoparvessa voi olla yli kymmenenkin lintua. Västäräkki lentää syvästi aaltoillen. Se äännähtää laskeutuessaan maahan tai noustessaan ilmaan pari kertaa terävästi "tsi-liit".

Päinvastoin, kuin monet muut hyönteissyöjälinnut, västäräkki on muuttoaikoinakin hyvin näkyvä lintu. Muuttavat västäräkkien pikkuparvet lentävät melko matalalla ja äänekkäästi visertäen. Kun tällainen muuttoparvi laskeutuu yöpymään jonkin pikkusaaren pajukkoon, kaikaa tyynessä syyskesän illassa eloisa tirskuttelu, ikään kuin linnut kinastelisivat keskenään parhaista yöpymispaikoista.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös

Västäräkki vääräsääri

"Västäräkki vääräsääri,
laihanläntä riukuhäntä
pikitiellä yksin hääri.

Tiellä kärpästä ei toukkaa,
autoja vain ohi koukkaa,
surku tulee pientä houkkaa.

Laiha västäräkki pysyy,
iloisesti pyrstö keikkuu,
lujaa uskoa se kysyy.

Kivisellä peltomaalla.
kaukana on elonleikkuu
luomakunnan toiveikkaalla."
Västäräkki

Västäräkki. - Kuva Copyright © Imran Shah - Creative Commons.