Västäräkkien heimo

Lahkossa varpuslinnut (Passeriformes) on heimo västäräkit (Motacillidae). Västäräkkien heimossa on 7 sukua ja 68 lajia. Heimoon kuuluvat sekä västäräkkien (Motacilla) että kirvisten (Anthus) suvut.

Västäräkit ja kirviset ovat pieniä, maassa eläviä lintuja, joilla on lyhyt kaula, hoikka ruumis ja pitkä pyrstö. Kapea ja teräväkärkinen nokka on sopeutunut hyönteispyyntiin. Koivet ovat pitkät ja kapeat. Joillakin lajeilla on kiurumaisen pitkä takavarpaan kynsi. Heimon linnut liikkuvat maassa juosten tai sipsuttavin askelin kiurujen lailla.

Kirvisten sukuun kuuluu 44 lajia. Kirviset ovat yleisväriltään ruskeita, sekä vaihtelevassa määrin tummajuovaisia, varsinkin rinnasta. Kirvisten pyrstö on lyhyempi, kuin västäräkeillä ja reunasulat ovat valkeahkot. Sukupuolet ovat samannäköiset. Kullakin lajilla on oma, tyypillinen laululentonsa. Kirviset pesivät ja yöpyvät kiurujen tavoin aina maassa. Suomessa pesii säännöllisesti neljä kirvislajia: niittykirvinen, metsäkirvinen, lapinkirvinen ja luotokirvinen.

Niittykirvinen (Anthus pratensis)

"Niittykirvinen on linnustomme harmaata joukkoa. Se jää hiljaisten elintapojensa vuoksi helposti yleensä huomaamatta, vaikka onkin läsnä lähes kaikkialla. Se on väreiltään ja ääniltäänkin hyvin vaatimaton. Tarkkaavaisuudella sekä kärsivällisyydellä linnun löytää sopivasta elinympäristöstä kuitenkin melko helposti."

Niittykirvinen muistuttaa suorastaan hämäävän paljon metsäkirvistä, mutta on hieman sitä hoikempi. Yläpuoli on oliivinvihertävämpi ja vaaleamman rinnan viirut ovat kapeampia ja tiheämmässä, kuin metsäkirvisellä. Kupeiden viirut ovat leveämpiä ja vahvempia, kuin metsäkirvisellä. Niittykirvisellä on pituutta 14 – 16 cm ja painoa 16 – 20 g.

Pyrstön reunasulat ovat valkeat. Koivet ovat vaaleanruskeat, joskus hivenen vihertävät tai punertavat. Takavarpaan kynsi on pitkä ja vain loivasti kaareva.

Niittykirvinen liikkuu enimmäkseen maassa, eikä nouse puuhun yhtä usein, kuin metsäkirvinen. Molemmat ovat kuitenkin käytökseltään samanlaisia, nopeasti ja hermostuneesti liikkuvia. Molemmilla on pitkä pyrstö ja rinta mustien pitkittäisjuovien kirjoma. Pieni ero löytyy siitä, että niittykirvisen valkea silmärengas on selkeämpi. Vain kokenut lintuharrastaja pystyy näkemään lajien väliset, pienet höyhenpeitteen eroavaisuudet. Parhaiten lajit erottaa toisistaan äänten ja erilaisten pesimäympäristöjen perusteella.

Laulua lennossa

Niittykirvinen laulaa useimmiten ilmassa, tyypillisessä kirvismäisessä laululennossa, hentoa ja loppua kohti kiihtyvää säesarjaa. Koiras nousee laululennossaan lepattavin siivin noin 10 - 20 metrin korkeuteen ja leijailee siivet V-asentoon levitettynä ja pyrstö koholla sieltä takaisin alas, laskeutuen tavallisesti maahan. Juuri ennen laskeutumistaan se laskee jalkansa näkyviin.

Säkeet koostuvat pitkistä, terävistä äänisarjoista. Niittykirvisen varoitusääni eroaa metsäkirvisen dsit varoituksesta kaksitavuisen rakenteensa perusteella dsit-itt.

Lintuharrastajat kutsuvat niittykirvistä istiksi, sen yleisimmin kuultavan äänen mukaan.

Ravinto

Niittykirvisen ravintona kesäaikaan ovat hyönteiset, hyönteisten toukat, madot ja hämähäkit, muuttoaikoina ja talvella myös siemenet.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa niittykirvinen pesii koko maassa, ja pesimäkantamme suuruus on noin 1 miljoonaa paria. Niittykirvinen on Suomen 11. runsain pesimälintulaji.

Vaatimattoman harmaanruskea niittykirvinen elelee lyhytruohoisilla aukeilla. Kanta on vahvin Lapin tunturipaljakoilla, soilla ja rämeillä. Niittykirvinen on tunturinummien tyyppilintu. Paikoittain se on tunturimaan valtalaji. Etelä- ja Keski-Suomessa esiintyminen on laikukkaista.

Muualla maassa niittykirvistä tapaa soiden lisäksi laidunmailla, ulkosaariston luodoilla ja saarilla ja rantaniityillä.

Lisääntyminen

Niittykirvisen pesä on maassa, hyvin kätkettynä usein kaartuvan kasvillisuuden suojassa, mättään reunassa, heinikossa tai varvikossa. Rakennusaineena on kuiva heinä, sammal ja jäkälä ja vuorauksena pienet korret.

Munia pesään ilmestyy tavallisesti 5 - 6 ja haudonta, jonka suorittaa naaras, kestää 13 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia. Poikaset jättävät pesän, kun niillä on ikää 12 - 13 päivää. Ne eivät silloin vielä osaa ihan täysin lentää ja emot jatkavat niiden ruokkimista.

Niittykirvisen kolkkona kohtalona on olla usein loisivan käenpoikasen isäntälaji.

Muutto

Keväällä ensimmäiset niittykirviset saapuvat maahamme jo maaliskuussa, mutta päämuutto tapahtuu huhti-toukokuussa. Niittykirvisen muutto on helposti havainnoitavissa. Useimmista muista varpuslinnuista poiketen niittykirvinen muuttaa mielellään myös keskipäivän tunteina, yksittäin tai pikkuparvina.

Syysmuuton aikaan, mikä tapahtuu huomattavasti metsäkirvistä myöhemmin, niittykirvisiä näkee parvissa, muuttolennossa tai levähtämässä.

Syysmuuton aika on syys-lokakuussa ja se vie niittykirviset kohti Keski- ja Länsi-Eurooppaa sekä Afrikan luoteisosia ja Välimeren rantaseutuja. Jotkut niistä jäävät Tanskaan, jossa niittykirvinen on säännöllinen talvehtija. Viivyttelijöitä tavataan runsaasti vielä marraskuun lopulla ja usein joulukuun alussakin. Talvehtimisyrityksiäkin meillä on todettu. Jos pakkaset käyvät ankariksi, tänne jääneet uskalikot yleensä menehtyvät ravinnon puutteeseen.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Wikipedia
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös