Kurmitsojen heimo

Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo kurmitsat (Charadriidae).

Kurmitsojen suuri heimo on asuttanut lähes koko maapallon, Antarktiksen aluetta lukuun ottamatta. Kurmitsat ovat pieniä tai keskikokoisia, paksukaulaisia ja typäköitä kahlaajia, joilla on lyhyt, yleensä suora ja paksuhko nokka ja kesäpuvussa luonteenomaiset pää- ja kaulakuvioinnit. Ensimmäinen varvas puuttuu, pää on iso ja silmät ovat suuret. Koivet ovat melko lyhyet.

Ruokaillessaan kurmitsat piipertävät nopeasti eteenpäin ja pysähtyvät aina välillä äkisti kaula ojossa ikään kuin kuulostelemaan. Usein ne myös nykivät hermostuneesti päätään. Sukupuolet voivat olla erilaisia. Useimmat lajit ovat ainakin juhlapuvussaan värikkään kirkkaita.

Äänet ovat usein huilumaisia tai viheltäviä. Kurmitsat viihtyvät hiekkaisilla tai kivikkoisilla rannoilla, niityillä, nummilla ja soilla sekä tuntureilla ja tundralla. Pesä on aina maassa. Kaikki kurmitsat muistuttavat toisiaan tavoiltaan. Pohjoisilla alueilla pesivät kurmitsat ovat muuttolintuja, jotka lentävät jopa 20 000 kilometriä vuodessa talvehtimisalueiden ja pesimäpaikkojen väliä.

Kurmitsojen heimossa on 67 lajia. Suomalaisille tutuimpia kurmitsoja ovat kapustarinta, tundrakurmitsa, töyhtöhyyppä, tylli ja pikkutylli - sekä keräkurmitsa.

Keräkurmitsa (Eudromias morinellus)

"Keräkurmitsa on vesipääskyn ohella linnuistamme ainoa laji, jonka naaras on koirasta koreampi ja soitimellakin aktiivisempi. Keräkurmitsa elää kesäisin Suomen korkeimmilla tuntureilla Pohjois-Lapissa, seuranaan vain kiirunat, kapustarinnat, niittykirviset, kivitaskut ja pulmuset."

Pienen rastaan kokoisella keräkurmitsalla on pituutta 20 – 26 senttimetriä, sen siipien kärkiväli on 45 – 65 senttimetriä ja paino 85 – 140 grammaa. Kaikissa kevätkurmitsan puvuissa hyviä tuntomerkkejä ovat päälakea kiertävä valkoinen juova, valkoinen rintajuova ja keltaiset koivet.

Kesäpuvussaan keräkurmitsalla on mustahko päälaki, harmaa ja suomuinen selkä sekä kellanruskeat reunukset siipien peitinhöyhenissä. Vatsa on tumman oranssinpunainen eli ruosteenpunainen ja musta, pyrstön alapeitinhöyhenet ovat valkoiset. Naaras on usein kirkkaamman värinen kuin koiras, ja koiraalla on enemmän mustaa vatsassa.

Talvipuku on vaatimattoman värinen, pääasiassa harmaan kellanruskea. Päälaki, korvanseutu ja selkä ovat tummemmat osat. Nuorella linnulla selkäpuolen höyhenreunukset ovat laajalti valkeat.

Lennossa keräkurmitsa näyttää typäkältä ja lyhytpyrstöiseltä.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa pesii tuntureilla noin 2 000 paria keräkurmitsoja. Keräkurmitsa on tunturilakien kuivien, puuttomien nummien lintu.

Joitakin harvoja pesijöitä on Tunturi-Lapin ohella myös Metsä-Lapissa. Sielläkin keräkurmitsa sietää reviirillään vain yksittäisiä, matalia puuryhmiä.

Äänet

Keräkurmitsan kutsuääni lennossa on suosirrimäinen kyrr, maassa puolestaan tippuva plyt plyt. Naaras ääntelee soidinlennossa rytmisesti pi-ti-vy pi-ti-vy.

Ravinto

Keräkurmitsan ravintona ovat pääasiassa hyönteiset, kovakuoriaiset, vaaksiaiset, hämähäkit, nilviäiset, kastemadot ja erilaiset kasvinosat. Myös variksenmarjat.

Lisääntyminen

Keräkurmitsojen pesimätavat ovat hyvin erikoiset ja lintumaailmassa hyvin harvinaiset. Ei koiras, vaan naaras yrittää soidintaan esittäen valloittaa itselleen puolison. Kosinta on eräänlaista piiloleikkiä; koiras lymyilee tunturipaljakan kivien välissä ja naaras etsii sitä. Kun se löytää koiraan, se tarttuu nokallaan tämän kaulahöyheniin.

Muninnan jälkeen naaras jättää sekä hautomisen että poikasista huolehtimisen koiraan vastuulle. Sama naaras saattaa munia pesyeen vielä toisellekin koiraalle ja tämän toisen pesyeen hoitopuuhiin se osallistuukin, koirasta autellen.

Pesällään keräkurmitsa on peloton lintu. Se pysyy hautoessaan pesässään, vaikka ihminen kävelee ihan vierestä. Se antaa jopa rauhallisesti käyttäytyvän ihmisen koskettaa itseään. Kokiessaan pesällään olonsa liian uhatuksi se heittäytyy siipirikoksi ja lähtee repalehtamaan pois pesältä.

Tyypillinen keräkurmitsan pesimäpaikka on tunturilaen tasainen alue tai loiva tunturin rinne. Niukkana kasvillisuutena tallaisella paikalla ovat jäkälät, sammalet ja lyhyet heinät.

Pesä on pieni, vain muutaman senttimetrin syvyinen syvennys maassa. Se on ohuesti pehmustettu varvuilla, korsilla ja jäkälillä. Siihen naaras pyöräyttää kesäkuussa 3 munaa. Haudonnan suorittaa yleensä koiras yksin tai joskus molemmat emot yhdessä. Poikaset kuoriutuvat 22 - 25 vrk haudonnan jälkeen ja niistä huolehtii pääasiassa koiras. Isäkurmitsa ohjailee jälkikasvunsa tunturipaljakan kosteille painanteille, syötävien hyönteisten äärelle. Poikaset ovat lentotaitoisia 25 - 30 vrk ikäisinä.

Muutto

Keräkurmitsan kevätmuutto tapahtuu toukokuussa ja syysmuutto elokuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Välimeren maissa ja Lähi-Idässä, Arabian niemimaalla, Punaisenmeren ja Persianlahden rannoilla talvehtiva keräkurmitsa on yömuuttaja.

Muuttoaikoina keräkurmitsoja voi nähdä silloin tällöin Etelä-Suomen pelloilla - toukokuussa vanhoja lintuja ja elo-syyskuussa talvipukuisia lintuja.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat

Kurmitsat