Tunturisuden sivut
Hippiäinen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Hippiäisten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo hippiäiset (Regulus). Tässä heimossa on suku hippiäiset (Regulus), johon meillä tavattava hippiäinen kuuluu. Suvussa on kuusi hippiäislajia. Suomessa on tavattu 25 kertaa myös tulipäähippiäinen (Regulus ignicapilla).

Hippiäinen (Regulus regulus)

"Hippiäinen on Suomen ja samalla koko Euroopankin pienin lintu. Hippiäinen kuuluu kuusimetsiemme peruslajeihin. Sen elämä lienee aika ympäripyöreää, sillä se on muodoltaan nappisilmäinen höyhenpallero ja pesänsäkin se rakentaa pallomaiseksi. Pikkuruisesta koostaan huolimatta hippiäinen on lintujen kuningas, sen tieteellisessä nimessä regulus tulee latinan sanasta rex, joka merkitsee kuningasta.

Vanhan tarinan mukaan linnuilla oli kisa siitä, kuka niistä kykenisi lentämään korkeimmalle. Kotka kohottautui voimansa äärimmilleen pinnistäen aivan huimiin korkeuksiin ja juuri kun se luuli voittaneensa kisan, sen sulkiin piiloutunut, hyvin levännyt hippiäinen ponnahti siitä iloisesti siristen vieläkin ylemmäksi. Sen jälkeen sitä on sanottu lintujen kuninkaaksi.

Kuninkuutensa tunnuksena hippiäinen kantaa tänäkin päivänä päälaellaan kultaista kruunua."


Hippiäisen pituus on vain noin 8,5 – 9,5 senttimetriä ja paino 4,5 – 7 grammaa. Se on palleromainen, lyhytpyrstöinen sekä isopäinen kääpiö. Päältä hippiäinen on oliivinvihreä, alta vaaleanharmahtava.

Pään kuviointi on tunnusomainen: muutoin vihreässä päässä on kirkkaan keltainen päälaen juova, jota reunustavat mustat päälaensivun juovat. Päälaenjuovassa on koiraalla kirkkaan oranssia, naaraalla se on puhtaan keltainen. Joskus koiraan päälaen juova on yhtä keltainen, kuin naaraankin ja silloin sukupuolten erottaminen on hyvin vaikeaa. Nuorelta linnulta juova puuttuu usein vielä syksylläkin.

Silmien ympärillä on hieman vaaleampi alue. Silmät ovat kuin suuret, mustat napit vaaleilla poskilla. Siivillä on kaksi valkeaa poikkijuovaa. Ruskeanmusta nokka on hyvin hento ja lyhyt. Koivet ovat ohuet ja ruskeat.

Hippiäinen

Hippiäinen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.



Videolla hippiäinen etsimässä ruokaansa. Hippiäinen on nopea liikkeissään ja oikea tarmonpesä! Se on katajissa ja kuusissa niin keskittynyt puuhiinsa, että sitä voi tarkkailla usein varsin läheltä. Hippiäisen kaunis keltainen pääkoriste vain vilistelee oksien lomista.

Seurallisena lintuna hippiäinen viihtyy tiaisten sekaparvissa. Tiaisparven seassa touhuilevat hippiäiset on helppo erottaa tiaisista. Hippiäiset eivät riipu selkä alaspäin puiden oksista, vaan ne puikkelehtivat kuten videollakin näkyy, vilkkaasti oksistossa ja pörräävät usein kuin kolibrit ilmassa paikallaan oksien kärjessä.

Hippiäinen sirisee ja kitisee

Hiippiäisen ääni on niin ohut ja korkealla taajuudella, että monet vanhemmat ihmiset eivät sitä kykene kuulemaan laisinkaan. Hippiäisen kutsuääni on hennon sirisevä "sri, sri". Lajilla on myös muita korkeita ja kimittäviä ääniä, "titi, tititi" ja "tii" yms. Laulu on korkeaa, kitisevää sirinää. Säe loppuu terävään ja korkeaan loppuosaan"sississyit".

Hippiäinen

Hippiäinen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Ravinto

Hippiäisen ravintoa ovat hämähäkit ja hyönteiset sekä niiden munat ja toukat. Ruokaillessaan hippiäiset kieppuvat ja lepattelevat kuusen yläoksilla. Talvella hippiäiset syövät jonkin verran myös siemeniä. Ne löytävät siltikin talvisinkin hyönteisiä ja hämähäkkejä puunoksia peittävien jäkälien lomista ja kaarnanraoista.

Hippiäinen

Hippiäinen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa hippiäinen pesii koko maassa Keski-Lappiin saakka. Suomen pesimäkanta on 0,6 – 1,6 miljoonaa paria. Vuosittaiset vaihtelut kannan suuruudessa ovat leudompien ja ankarampien talvien myötä suuria.

Hippiäinen vaatii viihtyäkseen kuusikoita tai sekametsiä joissa on myös kuusia. Harvemmin se elelee myös männiköissä.

Hippiäinen

Hippiäinen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Hippiäinen pesällään

Hippiäinen pesällään. Hippiäisen pesää on hyvin vaikea löytää, koska se on hyvin kätketty riippuvien pikkuosien suojaan ja on kaiken lisäksi usein korkealla, kuusen latvaoksistossa. - Kuva Copyright © Mark Hope - Creative Commons.

Lisääntyminen

Hippiäinen pesii lähes aina kuusimetsissä tai kuusivaltaisissa sekametsissä. Se rakentaa pesänsä kuusen oksistoon, tavallisesti 7 - 9 metrin korkeudelle maasta. Pallomainen pesä on tehty sammalesta, naavasta sekä hämähäkinseitistä ja vuorattu höyhenillä sekä karvoilla. Sen yläosassa on pieni suuaukko.

Hippiäinen pyöräyttää hyvin pieniä munia 7 - 10 kappaletta. Ne ovat väriltään kellanvalkeita, sekä epäselvästi mutta tiheään punaruskeapilkullisia. Haudonta kestää 14 - 17 vrk. Vain naaras hautoo, mutta poikasten ruokkimiseen osallistuvat molemmat vanhemmat. Poikaset jättävät pesän 16 - 19 vrk:n ikäisinä.

Hippiäinen

Hippiäinen. - Kuva Copyright © AndyHi8 - Creative Commons.

Muutto

Hippiäinen on osittaismuuttaja. Noin puolet tai yli puolet kannasta muuttaa syyskuun ja marraskuun alun välillä Keski-Eurooppaan ja vain rippeet palaavat maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu pääasiassa yöllä, vaikka jotkin saariketjuja pitkin etenevät parvet matkaavat myös päivisin.

Kovina talvina Suomeen jääneen, paikallisen kannan kuolleisuus on suurta. Kova pakkastalvi voi nitistää jopa 90% täällä talvehtivista hippiäisistä. Erityisen tuhoisaa hippiäisille on puihin muodostuva jääkuori, joka peittää alleen ravintokohteet.

Lähteet
*Avibirds: The Goldcrest – King Of The Birds
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Hippiäinen

Hippiäinen. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.