Tähtitiede

Tähtitieteen jättiläiset - Antiikki

Tähtitieteen suuret jättiläiset ja uranuurtajat syntymävuotensa mukaisessa järjestyksessä antiikin aikaan:

Antiikki Antiikki, osa I - 624 - 300 eaa.: Thales, Pythagoras, Cleostratus, Anaksagoras, Filolaos, Hippokrates Khioslainen, Arkhytas, Platon, Eudoksos, Hicetas, Euctemon, Herakleides, Aristoteles, Kallippos, Autolykos Pitanialainen, Eukleides Aleksandrialainen, Timokharis Aleksandrialainen, Aristarkhos Samoslainen, Kidinnu, Filippos Opuslainen.

Antiikki Antiikki, osa II - 300 eaa. - 200 jaa.: Arkhimedes, Konon Samoslainen, Eratosthenes, Hipparkhos, Theodosius Bithynialainen, Apollonios Pergalainen, Aristyllus, Poseidonios, Geminos Rhodoslainen, Aglaonike, Thrasyllos, Menelaus Aleksandrialainen, Klaudios Ptolemaios, Kleomedes ja Sosigenes Peripateetikko.

Arkhimedes

Arkhimedes.

Arkhimedes (n. 287 – 212 eaa.)

Arkhimedes oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Arkhimedes kirjoitti kirjan tähtitieteellisistä kojeista, mutta kirja on kadonnut. Hänen kojeistaan tiedetään mekaaninen, tähtitieteellinen laite, joka on mallintanut Auringon, Kuun ja viiden planeetan liikkeitä ja joka on esittänyt auringon- ja kuunpimennykset.

Konon Samoslainen (n. 280 – 220 eaa.)

Konon Samoslainen oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Konon antoi nimen Bereniken hiusten tähdistölle Ptolemaioksen vaimon Berenike II:n mukaan. Bereniken hiukset (lat. Coma Berenices) on Otavan alla oleva pohjoisen taivaan himmeätähtinen tähdistö.

Eratosthenes

Eratosthenes oppilaansa seurassa.

Eratosthenes (n. 276 – 194 eaa.)

Eratosthenes oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.

Eratosthenes kokosi 675 tähteä käsittäneen tähtiluettelon. Hän laski noin vuonna 240 eaa. maapallon ympärysmitan, eli määritti ensimmäisenä maapallon koon täsmällisesti.

Apollonios Pergalainen (200-luku eaa.)

Apollonios Pergalainen oli antiikin kreikkalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Apollonios tunnetaan erityisesti suurena geometrikkona, jonka teos käsittelee geometrian peruskäsitteitä. Hän teki oletuksia planeettojen radoista, ja niihin uskottiin keskiajalle saakka. Hänen kunniakseen Kuuhun on nimetty Apolloniuksen kraatteri.

Aristyllus (200-luku eaa.)

Aristyllus oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä.

Aristyllus oli ensimmäisiä meridiaania tähtien paikantamisessa hyödyntäneitä tähtitieteilijöitä. Aristyllus ja Timocharis laativat yhdessä ensimmäisen luettelon kiintotähdistä. Kuussa on Aristylluksen kunniaksi nimetty kraatteri, Aristillus.

Hipparkhos

Hipparkhos, Griffith Observatory LA USA, yksi obeliskeista, jotka kuvaavat kuutta historian suurinta astronomia. - Kuva Copyright © cobalt123 - Creative Commons.

Hipparkhos (n. 190 – 127 eaa.)

Hipparkhos oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Hipparkhos oli yksi antiikin taitavimpia tähtien tutkijoita. Hän keksi presession eli kiintotähtien hitaan kiertymisen tasauspisteiden suhteen.

Hipparkhos laati ensimmäisen tähtiluettelon, joka sisälsi noin 850 tähteä. Tähän luetteloon perustuu Ptolemaioksen "Almagestissa" esittämä tähtiluettelo. Hipparkhos jakoi tähdet kirkkauden mukaan kuuteen suuruusluokkaan; kirkkaimmat tulivat ensimmäiseen luokkaan ja juuri ja juuri paljain silmin näkyvät kuudenteen. Tämä luokitus on nykyistenkin magnitudien pohjana.

Theodosius Bithynialainen (169 - 100 eaa.)

Theodosius Bithynialainen oli kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Theodosius kirjoitti selvityksiä tähtitieteellisistä tutkimuksistaan. Teoksessaan "Sphaerics" hän selvitteli pallotähtitieteeseen liittyvää matematiikkaa. Teos käännettiin arabiaksi 900-luvulla ja latinaksi varhaisella 1500-luvulla. Nämä käännökset olivat virheellisiä ja korjatut käännökset teki Francesco Maurolico 1500-luvun lopulla. - Kahdessa muussa teoksessaan Theodosius selvitteli taivaan ilmiöitä eri säätiloissa ja eri vuodenaikoina - sekä Auringon liikkeitä.

Poseidonios (n. 135 – 51 eaa.)

Poseidonios oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, poliitikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä, historioitsija, opettaja - ja yleisnero.

Poseidonios kannatti teoriaa, jonka mukaan Aurinko säteili elävää voimaa, joka levisi koko maailmaan. Hän pyrki laskemaan Auringon koon ja etäisyyden. Auringon koon arvioinnissa hän päätyi kuitenkin lukuun, joka oli suurempi ja lähempänä oikeaa kuin muiden kreikkalaisten tähtitieteilijöiden ja Aristarkhoksen lukemat. Poseidonios laski myös Kuun koon ja etäisyyden. Hän rakensi mekaanisen laitteen, joka esitti Auringon, Kuun ja viiden tunnetun planeetan päivittäiset liikkeet. Canopus-tähden korkeuden avulla Poseidonios mittasi maapallon koon vähän samaan tapaan kuin Eratosthenes.

Geminos Rhodoslainen (130–60 eaa. tai 10 eaa. – 60 jaa.)

Geminos Rhodoslainen oli kreikkalainen tähtitieteilijä, matemaatikko ja stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Geminos kirjoitti uransa aikana johdantoteoksia matematiikkaan ja tähtitieteeseen. Hänet tunnetaan laajasta tähtitieteen käsikirjastaan "Elementa astronomiae". Geminos esitti ajatuksen, että tähdet voivat olla eri etäisyyksillä. Hän teki havainnon siitä, että päivän pituus on erilainen eri puolilla maailmaa. Kuussa oleva kraatteri Geminus on nimetty hänen mukaansa.

Aglaonike

Aglaonike näytti ehkä kuvan esittämältä kaunottarelta.

Aglaonike (2. tai 1. vuosisata eaa.)

Aglaonike oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä.

Aglaonike edusti antiikin tieteenharjoittajien joukossa naisia. Häntä pidettiin noitana, koska hän kykeni häivyttämään Kuun taivaalta. Sekä Plutarkhos että nykyajan tähtitieteilijät ovat olettaneet tämän tarkoittaneen, että hän osasi määrittää kuunpimennyksen ajan ja paikan. Hän ennusti pimennyksiä ns. Saros-syklin avulla. Se on jo kaldealaisten tuntema noin 18 vuoden pituinen jakso, jonka kuluessa kuun- ja auringonpimennykset toistuvat lähes samassa järjestyksessä kuin edellisenkin jakson aikana.

Thrasyllos Mendesläinen (k. 36 jaa.)

Thrasyllos, koko nimeltään Tiberius Claudius Thrasyllus oli egyptiläinen astrologi, tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Thrasyllos tunnettiin tähtitieteellisten laskelmiensa paikkansapitävyydestä.

Menelaus Aleksandrialainen (70 – 140 jaa.)

Menelaus Aleksandrialainen oli antiikin kreikkalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Menelaus hyödynsi ensimmäisenä geodeesia tutkimuksissaan. Geodeesi eli geodeettinen viiva on "suoran viivan" käsitteen yleistys "kaareviin avaruuksiin", esimerkiksi pallopinnalle tai yleisessä suhteellisuusteoriassa kaarevaan aika-avaruuteen.

Ptolemaios

Klaudios Ptolemaios.

Klaudios Ptolemaios (n. 85 - 165 jaa.)

Klaudios Ptolemaios oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.

Ptolemaioksen teoksiin perustuvat, tähtitieteelliset teoriat olivat voimassa keskiajan lopulle saakka. Tähtitiedettä käsittelevässä teoksessaan "Almagest" Ptolemaios kuvaa seikkaperäisesti mm. Auringon ja Kuun liikettä, niiden etäisyyksiä, Auringon ja Kuun pimennyksiä - sekä planeettojen keskinäisiä asentoja, konjunktioita ja oppositioita. Teoksessa on myös paljon muuta, yleistä pallotähtitiedettä ja Hipparkhoksen havaintoihin perustuva tähtiluettelo.

"Almagest" menestyi tieteilijöiden parissa niin hyvin, että se teki vanhemmasta, planetaarisesta kirjallisuudesta tarpeetonta ja niiden lukeminen ja kopiointi loppui. Ptolemaioksessa kreikkalainen, geometrinen planetaariteoria saavutti ensimmäistä kertaa todellisen numeerisen tarkkuuden. Ptolemaioksen teoria itse asiassa ennusti planeettojen käyttäytymisen, ja se hallitsi tähtitieteen käytäntöä 1400 vuoden ajan.

Ptolemaioksen mukaan planeetat muodostivat yhtenäisen järjestelmän, jossa kukin planeetta liikkui kiinteiden pallonkuorien liikuttamana. Hänen geosentrisessä maailmankuvassaan Maa oli maailmankaikkeuden liikkumaton ja pyörimätön keskipiste - ja planeetat kiersivät sitä ympyränmuotoisia ratoja, episyklejä pitkin. Vaikka Maa olikin vielä kaiken keskipiste, niin siltikin Ptolemaioksen esityksissä piili jo aurinkokeskisen mallin siemen.

Ptolemaios laati tähtiluettelon, jossa oli mukana 1 022 tähteä.

Kleomedes (ehkä 100-luvulla jaa.)

Kleomedes oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja filosofi.

Kleomedes kirjoitti tähtitieteellisistä tutkimuksistaan teoksen "Taivaankappaleiden kiertoliikkeistä" (lat. De motu circulari corporum caelestium libri duo). Kleomedeen mukaan on nimetty kraatteri Kuussa.

Sosigenes Peripateetikko (100-luvun loppu jaa.)

Sosigenes Peripateetikko oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Sosigenes arvosteli sekä Aristotelesta että Eudoksos Knidoslaista, ja erityisesti näiden teoriaa taivaankehistä ja episykleistä, koska katsoi teorian olevan epäyhteensopiva Aristoteleen tekemien filosofisten oletusten kanssa. Hän huomautti myös, että planeettojen kirkkaus vaihtelee huomattavasti ja että auringonpimennykset ovat joskus täydellisiä ja joskus rengasmaisia, mikä viittaisi siihen, että Auringon, Kuun ja Maan väliset etäisyydet eivät ole aina samat.

Lähteet
Hannu Karttunen: Tähdet ja maailmankaikkeus - Otava
The Mitchell Beazley: Kuka teki mitä
Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
Spectrum Tietokeskus - WSOY
Wikipedia
Tähtitieteen perusteet - Ursa