Kerttusten heimo

Lahkossa varpuslinnut (Passeriformes) on heimo kerttuset (Acrocephalidae). Heimossa on 6 sukua ja niissä yhteensä 59 lajia.

Kerttuset ovat yleisväriltään ruskeita ja niillä on ohut nokka. Kerttuset ovat hämärä- ja yölintuja, jotka tosin liikkuvat päivisinkin.

Suomessa pesiviä kerttusia ovat ruokokerttunen ja rytikerttunen, erinomaiset laulajat kultarinta, luhtakerttunen ja viitakerttunen sekä suurikokoinen rastaskerttunen. Myös muutamia pikkukultarintapareja pesii maassamme. Vaaleakultarinta on tavattu Suomessa kahdesti, sarakerttunen kuudesti ja kenttäkerttunen kymmeniä kertoja. Aavikkokultarinta ja paksunokkakerttunen on tavattu maassamme kerran.

Yksi tämän heimon suvuista on ruokokerttuset (Acrocephalus). Yksi suvun lajeista on rastaskerttunen, ja se on Euroopan suurin kerttunen.

"Rastaskerttunen kuuluu parhaiden kosteikkojemme linnuston aatelistoon. Suuresta koostaan huolimatta rastaskerttunen kiipeilee korsilla yhtä taitavasti, kuin pienemmätkin sukulaisensa, ylempi jalka koukussa, ja alempi tukijalka suorana. Rastaskerttunen on viita-, luhta- ja rytikerttusen tavoin 1900-luvun alkupuolen uudistulokas. Se on silti edelleenkin harvinaisuus linnustossamme."

Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus)

Rastaskerttunen on roteva, lähes kottaraisen kokoinen, eli nimensä mukaisesti rastaan kokoinen, pitkänokkainen kerttunen. Se muistuttaa väritykseltään jättiläiskokoista rytikerttusta. Se on kerttusten raskassarjalainen - Euroopan suurin kerttunen. Rastaskerttusella on pituutta 19 – 20 cm, painoa 25 – 30 g ja siipien kärkiväliä 25 – 29 cm. Sen selkä on oliivinruskea, alapuoli vaalean kellanruskea ja kurkku sekä vatsan keskiosat valkeat. Pyrstö on ruskea ja suhteellisen pitkä, kärkeenpäin kapeneva.

Kuluneessa puvussa alapuoli on likaisen valkea. Selvä silmäkulmanjuova on vaalea. Rastaskerttusen selvä tuntomerkki on sen laulu. Koiras ja naaras ovat keskenään samannäköiset.



Rastaskerttunen ei ole yhtä piilotteleva, kuin muut kerttuset.

Kauas kantavaa karkeaa laulunraksutusta

Koiras laulaa yöllä, mutta alkukesästä myös keskellä päivää. Rastaskerttusen karkeaa, kauas kantavaa laulunraksutusta voi kuulla öisin ja aamuisin muutamalla kymmenellä järvellä ja merenlahdella, joilla syvässä vedessä kasvaa 3-4-metristä vankkaa järviruovikkoa.

Muiden kerttusten lailla, rastaskerttunenkin tulee yleensä havaituksi laulustaan, joka kuuluu kauas. Se aloittaa uuden laulamisen alhaalla järviruokojen seassa, kiiveten laulaen ylös korren latvaan. Korren latvassa se istuu avoimesti, laulaen kurkkuhöyhenet pörhöllään ja oranssi kita avoimena. Se saattaa laulaa myös pensaan latvassa.

Rastaskerttusen laulu on muiden kerttusten laulua huomattavasti voimakkaampaa. Se on myös matalampaa, karkeampaa ja katkonaista ja laulun viimeistelee repivä sointi. Laulu on soinniltaan samaa sarjaa räkättirastaan laulun kanssa. Säkeet ovat lyhyitä, kestoltaan 3 - 5 sekuntia.

Laulun aiheet vaihtelevat melko paljon, mutta säe päättyy lähes poikkeuksetta aiheeseen karra-karra-kri. Varoitus on karkea karr.

Ravinto

Rastaskerttusen tärkeää ravintoa ovat pääosin vesihyönteiset ja niiden toukat, sudenkorennot, sekä vesihämähäkit, pienet sammakot, kärpäset, perhosten toukat yms. Syksyllä ravintoon kuuluvat myös marjat.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Rastaskerttunen havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1930, Helsingin silloisessa lintuparatiisissa, Viikissä. Seuraava havainto on vuodelta 1936. Laji kotiutui nopeasti etelärannikollemme, sillä jo 1940-luvun alusta lähtien se on tavattu säännöllisesti Helsingin-Porvoon seudun parhailla lintulahdilla. Mielenkiintoinen uusi vaihe rastaskerttusen leviämishistoriassa tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin lajia alettiin säännöllisesti havaita paitsi lounaisrannikolla, myös sisämaassa, lähinnä Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

Nykyisin rastaskerttunen on yleistyvä laji pääosin Etelä-Suomen laajoissa ruovikoissa. Suomessa pesinee 50 – 100 paria. Mahdollisesti suurin osa laulavista koiraistamme jää parittomiksi.

Rastaskerttusen elinympäristöä ovat korkeat ruovikot, joissa on avovesialueita. Se viihtyy vahvaa ja vankkaa ruokoa ja osmankäämiä kasvavilla merenlahdilla ja järvillä ja vaatii vielä tiheämpää ja korkeampaa ruovikkoa, kuin rytikerttunen.

Rastaskerttusen levittäytymistä Suomessa rajoittaa riittävän tukevien ruovikoiden niukkuus. Koska laji suosii todella reheviä ja vahvarakenteisia ruovikkoja, se ei voine tulla maassamme yleiseksi. Sopivia, asumattomia pesimäpaikkoja kuitenkin vielä löytyy, joten paikoitellen rastaskerttusten määrä jopa lisääntyy, vesistöjen rehevöitymisen johdosta.

Lisääntyminen

Usein muutama pari asettuu toistensa läheisyyteen.

Rastaskerttunen rakentaa samanlaisen, korsista riippuvan pesän kuin rytikerttunen. Pesä on ruovikonlehdistä ja sananvarsista punottu, heinillä ja höyhenillä vuorattu kori. Se on kiinnitetty ruokoihin vajaan metrin korkeudelle vedenpinnasta. Pesän rakentaa naaras, joka munii pesään toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa 4 - 6 munaa. Molemmat puolisot hautovat yhteensä 14 - 15 vrk.

Sekä koiras että naaras ruokkivat poikasia. Poikaset viipyvät pesässä 12 päivää, mutta lentävät vasta nelisen päivää myöhemmin. Koiraat ovat moniavioisia ja niillä voi olla 2 - 3 naarasta.

Muutto

Keväällä rastaskerttunen palaa Suomeen toukokuun puolivälin jälkeen tai kesäkuun alussa.

Rastaskerttunen poistuu maastamme elokuussa ja syyskuun alussa. Sen talvehtimisalueet sijaitsevat trooppisessa Afrikassa.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös