Tunturisuden sivut
Mustakaularastas (Turdus ruficollis) kuva yllä. Laji elää Siperian taigalla ja on tavattu Suomessa noin 30 kertaa. Juhlapukuisen koiraan kaula ja rinta voivat olla joko mustia tai punaisia. - Kuva Copyright © Aaron Maizlish - Creative Commons.

Rastaiden heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo rastaat (Turdidae). Heimossa on 20 sukua ja niissä yhteensä 156 lajia. Yksi heimon suvuista on rastaat (Turdus), jossa on 80 lajia. Suomessa Turdus-suvun rastaita tavataan säännöllisesti pesivinä 6 lajia. Nämä lajit ovat sepelrastas, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas ja kulorastas. Satunnaisia Turdus-suvun vierailijoita meillä on ollut 3 lajia: harmaakurkkurastas eli taigarastas, ruosterastas ja mustakaularastas.

Näiden Turdus-suvun rastaiden lisäksi meillä on tavattu satunnaisesti kaksi muutakin rastasta: kirjorastaiden sukuun kuuluva kirjorastas (Zoothera dauma) ja amerikanrastaiden sukuun kuuluva korpirastas (Catharus ustulatus).

Rastaat ovat "rastaan kokoisia" lintuja, joilla on solakka, mutta voimakastekoinen ruumis. Niiden nokka on pitkä ja suippo, pyrstö pitkä ja poikkipäinen. Maassa ne liikkuvat pitkillä koivillaan vaivattomasti. Äänet ovat erittäin vaihtelevia ja eräät lajit luetaan parhaimpiin laululintuihimme.

Sepelrastas

Sepelrastas. - Kuva Copyright © Frank Vassen - Creative Commons.

Sepelrastas (Turdus torquatus)

Tummalla sepelrastaskoiraalla on valkoinen kaulus. Sepelrastas on harvinainen rastas meillä. Suomessa pesii 100 – 200 paria Lapin tunturijyrkänteillä, lähinnä koivuvyöhykkeessä. Mustarastaan tavoin sepelrastaskin lähtee usein vasta aivan kulkijan edestä lentoon. Lajin pääasialliset pesimäseudut ovat eteläisen Euroopan ja Kaukasuksen vuoristoissa.

Mustarastas

Mustarastas. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Mustarastas (Turdus merula)

""Eikä kukaan ole keneltäkään poissa
kun mustarastas laulaa."
- Lassi Nummi


Jos Suomen linnut asetettaisiin laulun perusteella paremmuusjärjestykseen, yksi kärkiryhmään kuuluvista linnuista olisi mustarastas. Onko kauniimpaa ilmoitusta kevään lähenemisestä, kuin mustarastaan laulu? Se alkaa soida maan eteläosien taajamissa jo helmikuussa. Monien mielestä mustarastas laulaa kauneimmin kaikista linnuistamme ja se onkin monen suomalaisen suosikkilintu.

Mustarastaan voi usein nähdä pihallaan tai puutarhassaan. Mustarastaskoiras on noenmusta, -naaras tummanruskea. Mustarastaan ja kottaraisen erottaminen ulkonäön perusteella toisistaan voi tuottaa hankaluuksia aloittelevalle lintuharrastajalle. Ero löytyy esimerkiksi askellustavasta. Mustarastas etenee maassa tasahypyin siinä missä kottarainen kiirehtii puolijuoksua vuoroaskelin paikasta toiseen.

Suomen mustarastaskannaksi arvioidaan 400 000 – 600 000 paria.

Räkättirastas

Räkättirastas. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Räkättirastas (Turdus pilaris)

"Räkättirastaan olemuksessa on jotakin äärimmäisen moukkamaista, tunkeilevaisuudessaan se muistuttaa lähinnä varislintua. Koko sen elämän sisältönä näyttää olevan ruoanhankinta." - Näin luonnehti Ivar Hording yli sata vuotta sitten tätä pihanurmikoiltakin tuttua lintua.

Pieninä yhdyskuntina elävien räkättirastaiden rähisevä konsertti aamutuimaan makuuhuoneen avoimen ikkunan takana ei herätä unenpöpperöisessä ihmisessä suurta ihastusta. Räkättiä on vaikea uskoa lauluvirtuoosi mustarastaan serkuksi. Räkättirastaan laulu on kitisevää ja visertävää ja se saa yleisarvosanan: vähäpätöistä.

Räkättirastaan näkee usein nurmikentällä, saalistamassa kastematoja. Se on menestyjä, joka löytää aina nokkaansa parhaat makupalat, niityiltä ja nurmikoilta kastemadot, marjapensaista niiden marjat ja syksyllä vielä pihlajanmarjatkin. Sananparsi Leppävirralta kertookin pihlajanmarjojen maukkaudesta, niin että syysmuuttokin meinaa myöhästyä:

""Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää."

Suomen pesimäkanta on noin 1,3 – 2 miljoonaa paria.

Laulurastas

Laulurastas. - Kuva Copyright © hedera.baltica - Creative Commons.

Laulurastas (Turdus philomelos)

Laulurastaan lajinimessä korostuvat linnun laulutaidot. Sen vaihteleva laulu on kuuluvaa, joskus kimeähköä, täynnä teräviä ja kitiseviä ääniä ja välillä pehmeämpiä, huilumaisia lurituksia. Saman teemansa se toistaa laulussaan aina pariin kertaan ja siirtyy sitten seuraavaan teemaan.

Erityisesti vanhan kansan parissa kuusen latvassa istuva ja tarinoiva laulurastas on ollut hyvin rakastettu ja tunnettu lintu ja se on ollut aiheena moniin kansansatuihin ja -hokemiin. Hiljaisessa metsässä laulurastaan laulun kuuleminen synnyttää helposti ajatuksen, että rastashan jutteleekin kulkijalle. Kansan mukaan laulurastas tarinoi näin:

"Viita-Aappo, Viita-Aappo.
Istu kivel! Istu kivel!
Paa piippuun, paa piippuun.
Pajuvars! Pajuvars!
Kopista pois! Kopista pois!"


Laiskalle halonhakkaajalle laulurastas laulaa kipakasti suurempaan ahkeruuteen kannustaen näin:

"Iso mies, iso mies,
pieni pino, pieni pino!"


Ahkera halonhakkaaja saa laulurastaalta kehotuksen pieneen piipputaukoon:

"Mikkel, Mikkel: pa piippuu, pa piippuu!"

Korven kätköissä hikipäissä uurastavalle salaviinan keittäjällekin laulurastaalta lohkeaa oma kannustava säkeensä:

"Tippuu, tippuu, tynnöristä tippuu!"

Suomessa laulurastas pesii koko maassa, Lapissa harvalukuisempana. Suomen pesimäkanta on 800 000 – 1 200 000 paria.

Punakylkirastas

Punakylkirastas. - Kuva Copyright © pete beard - Creative Commons.

Punakylkirastas (Turdus iliacus)

Punakylkirastas on tyypillinen pohjoisen havumetsävyöhykkeen asukas. Se on rastaistamme pienikokoisin ja yksi maamme runsaslukuisimmista linnuista. Nimensä se on saanut ruskehtavanpunaisten kupeittensa perusteella.

Runsaasta esiintymisestään ja kauniista höyhenpuvustaan huolimatta punakylkirastas on monille aika outo lintu, sillä pesimäaikaan se on hyvin hiljainen ja piilottelee. Ylilentävän punakylkirastaan erottaminen laulurastaasta on hankalaa ilman kutsuäänen kuulemista. Sen kutsuääni on terävä, venytetty "tsrii".

Suomessa punakylkirastas pesii koko maassa. Suomen pesimäkannan kooksi arvioitiin 1980-luvun lopussa 1,2 – 2,5 miljoonaa paria. Tunturikoivikoissa punakylkirastas on järripeipon ja pajulinnun jälkeen yleisin lintulaji.

Kulorastas

Kulorastas. - Kuva Copyright © Imran Shah - Creative Commons.

Kulorastas (Turdus viscivorus)

Kulorastas on kookkain rastaistamme. Se muistuttaa ulkonäöltään laulurastasta, ja on sen tapaan myös hyvä laulaja. Sen surumielinen laulu muistuttaa kuitenkin enemmän mustarastaan huiluttelua. Tottumaton kuulija ei erotakaan näiden kahden rastaan laulua toisistaan.

Laji laulaa mielellään silloin, kun muut ovat hiljaa. Aamuvarhain ja illanhämärissä, kun muut rastaat konsertoivat kiihkeimmillään, kulorastas puolestaan yleensä on hiljaa. Kulorastaan tavallisin ääni on kuiva, venytetty surina.

Arkaa ja varovaista kulorastasta ei ole helppo päästä näkemään. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu noin 40 000 – 70 000 paria. Suomeen jää joskus talvehtimaan vain parisenkymmentä yksilöä.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat