Pulmusten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pulmuset (Calcariidae). Heimoon kuuluu 3 sukua ja 6 lajia. Suomessa pesiviä pulmusia ovat lapinsirkku (Calcarius lapponicus) ja pulmunen.

Pulmunen (Plectrophenax nivalis)

"Pulmunen on Lapin laji ja arktisen alueen lintu, joka pesii vain korkeimmilla, karuilla ja louhikkoisilla tunturialueilla. Puuton tunturinlaki on pulmusen kotiseutua. Siellä pulmuskoiras istuu rakkakivikon lohkareella ja laulaa heleää liverrystään, naarasta houkutellen ja muille koiraille reviirinsä rajoja kuuluttaen."

Pulmunen. - Kuva Copyright © Mark Hope - Creative Commons.

Kiurun kokoisella pulmusella on pituutta 16–19 cm, painoa 30 - 40 g. Kesäpukuisen koiraan yleisväri on puhtaan valkea. Vain nokka, sekä keskimmäiset pyrstösulat, käsisulat ja siiven taive ovat mustat.

Naaraalla on kellanruskeaa päässä ja rinnassa, ja sen selkä ja yläperä ovat ruskeanmustat. Talvella ja syksyllä sukupuolet muistuttavat toisiaan, joskin koiras on vaaleampi; sen siivillä on enemmän valkeaa ja käsisulkien peitinhöyhenet ovat puhtaanvalkeat.

Nuoren linnun käsisulkien peitinhöyhenet ovat tummemmat kuin vanhalla.

Pulmunen on seurallinen laji ja liikkuu usein suurissa parvissa. Se oleilee maassa, jossa se liikkuu vikkelästi juosten. Keväisin pulmuset liikkuvat maassa yhdessä kiurujen ja peippojen kanssa.

Pulmuset lentävät tiheinä joukkomuodostelmina, nopeasti ja aaltoilevasti. Pulmusen lento on voimakasta, siinä vaihtelevat nopeat siiveniskut ja lyhyet liidot. Sen lennossa erottuvat selvästi valkoinen vatsa ja mustavalkoisina välkehtivät siivet.

Lennosta maahan, pälvelle laskeutuessaan, pulmunen katoaa nopeasti näkyvistä, sillä juostessaan multakokkareiden tai sänkirivien suojassa se sulautuu maastoon erinomaisesti.

Kirkasta, viehkeää ja helkkyvää

Pulmusen kutsuääni on pehmeä, viehkeä ja kirkas tiy, lennossa myös kilisevä tililili.

Pulmunen laulaa kivellä istuen tai laululennossa. Sen laulu on kirkasta ja helkkyvää, melodista liverrystä tri tiljuli triti trililili. Lennossa laulaessaan pulmunen voi kohota ensiksi kiurun tavoin ylös ja pudottautua sitten alas, siivet yläviistoon ojennettuina.

Ravinto

Pulmusen mieluisia paikkoja ravinnon haussa ovat kesäisin tunturien rinteet siellä, missä lumi viivyttelee, ja talvisin meren rantojen kasvustot ja rikkaruohokentät.

Pulmunen syö erilaisten tunturikasvien siemeniä, joita löytyy sen pesimäympäristöstä. Poikasiaan emot kuitenkin ruokkivat hyönteisillä, kärpäsillä ja hyttysillä. Ne syövät niitä tiettyinä aikoina itsekin, esimerkiksi keväällä, jolloin on tarjolla vaaksiaisen toukkia.

Pulmusen talviravintoon kuuluu pelloille jäänyt vilja. Lintulaudalla pulmunen on harvinainen vierailija.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomen tuntureilla pesii noin 4 000 pulmusparia.

Pulmunen on sopeutunut elämään arktisissa oloissa. Se on tunturipaljakoiden lintu, joka pesii ainoastaan puurajan yläpuolella, karuimmilla avotuntureilla, tuntureiden lakiosien kivikoissa.

Lisääntyminen

Kuten monet arktiset linnut ei pulmunenkaan ole erityisen arka, vaan laskee varovaisen tarkkailijan melko lähelle myös pesimäaikaan.

Pesimäreviirille saapuvat ensiksi koiraat. Ne puolustavat reviiriään muilta koirailta, laulaen ja hyökäten.

Pesä sijaitsee tavallisesti hyvin piilossa, louhikossa tai suurten kivenlohkareitten alla. Se on yleensä ylhäällä louhikkomaastossa, mistä pulmuset käyvät ruokailemassa alempana varvikkokankailla, purojen uomissa ja siellä, missä lumi viipyilee.

Naaras rakentaa pesän, mutta koiraskin tuo pesälle materiaalia. Pesä koostuu korsista ja sammalesta, sekä jäkälästä ja turpeesta, ja se on runsaasti vuorattu riekon höyhenillä. Pesä on yleensä ihmisen vaikeasti tavoitettavissa, sillä pesäkoloon johtaa ahdas väylä, jonka perällä on itse iso ja laakea pesä.

Vaikka pulmunen saapuu Lappiin varhain, muninta alkaa vasta kesäkuussa. Silloin pesään ilmestyy 5 - 6 munaa naaraan toimesta, ja se yksin hautoo niitä 14 - 15 vuorokautta. Sinä aikana koiras ruokkii sitä. Poikaset jättävät pesän 8 - 10 päivän ikäisinä. Ne eivät silloin vielä ole lentokykyisiä, mutta juoksevat hyvin kivikossa ja saattavat tarpeen vaatiessa vielä palata pesäänkin. Emot ruokkivat niitä vielä 8 - 10 päivää.

Muutto

Pulmunen saapuu maahamme keväällä jo maaliskuun alussa, joten se on ensimmäisiä muuttolintujamme. Tuolloin pulmusen voi kohdata Etelä-Suomessa kirkkaana maaliskuun päivänä, jolloin pulmuset lentävät välkehtivin siivin ja iloisesti helisten keväthankien päällä, ensimmäisiä pälvipaikkoja etsimässä. Päämuutto tapahtuu huhtikuun alkupuolella.

Syysmuutto alkaa syyskuussa, huipentuu lokakuun lopulla ja päättyy vähitellen marras-joulukuussa. Syysmuutto tapahtuu hyvin huomaamattomasti, pääasiassa öisin. Lepäileviä lintuja saattaa kuitenkin joskus nähdä järvien ja meren saarien kivikkorannoilla.

Pulmunen talvehtii säännöllisesti meillä, jopa Pohjois-Suomessa. Se siirtyy kuitenkin ravintotilanteen heikentyessä etelämmäksi helmi-maaliskuussa. Pääosa kannasta muuttaa Itä-Eurooppaan.

Muuttoaikoina pulmusia nähdään koko maassa, mutta varsinkin kevätmuutolla vain lyhyenä aikana. Pulmusparvi saattaa tuolloin olla hyvin iso, Pohjanmaalla jopa tuhansia yksilöitä. Tällöin samoin kuin talvella, ne ruokailevat avomailla ja teitten varsilla, sekä alavilla merenrannoilla.

Lähteet
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Lars Jonsson: Talvilintujen elämää - Minerva
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat