Lapinsirkku. - Kuva yllä Copyright © Tom Wilberding - Creative Commons.

Pulmusten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pulmuset (Calcariidae). Heimoon kuuluu 3 sukua ja 6 lajia. Suomessa pesiviä pulmusia ovat lapinsirkku (Calcarius lapponicus) ja pulmunen.

Lapinsirkku (Calcarius lapponicus)

"Lapinsirkku on Pohjoista Jäämerta kiertävän, sirkumpolaarisen tundravyöhykkeen menestyksekkäimpiä lintuja. Se on yleinen niin Venäjän kuin Pohjois-Amerikankin pohjoisosissa. Suomessa lapinsirkku on Tunturi-Lapin vaivaiskoivua kasvavien palsasoiden, sekä mättäikköisten ja pajukkoisten, yleensä märkien tunturirinteiden runsaslukuisimpia pesimälintuja."

Lapinsirkku on tukevarakenteinen ja suhteellisen lyhytpyrstöinen. Kesäpukuinen koiras on kauniin kirjava. Sen päälaki, kurkku ja rinnan yläosa ovat pikimustat. Silmän takaa lähtee valkea juova, joka jatkuu pään sivua pitkin rinnalle. Tunnusomainen piirre on punaruskea niska. Selkäpuoli on ruskean ja mustan kirjava ja vatsa valkea. Nokka on keltainen ja mustakärkinen, koivet mustat ja takavarpaan kynsi pitkä, pidempi kuin itse varvas.



Lapinsirkku, nuori yksilö. - Kuva Copyright © Larry Hubble - Creative Commons.

Nuori lapinsirkku muistuttaa naarasta. Naaras on pesimäaikaan hailakampi, kuin koiras ja sen päässä on vain hyvin vähän mustaa.

Maassa lapinsirkku liikkuu nopeasti vuoroaskelilla juosten ihan kuin myyrä, matalana puikkelehtien ja välillä alustaansa painautuen - nousten välillä äkillisesti heittelehtivään, nopeaan lentoon. - Vaarankin lähestyessä lapinsirkku painautuu tiiviisti maata vasten ja piipertää sitten pakoon juosten.



Lapinsirkku. - Kuva Copyright © Mick Thompson - Creative Commons.

Syksyllä ja talvella lapinsirkku on ruskeankirjava ja koiraallakin on vain vähän mustaa. Se muistuttaa naarasta, mutta on kuitenkin kookkaampi ja punaruskeaniskainen.

Kaunista ja kilisevää

Lapinsirkun kutsuääni on pehmeä ja heleä tjy tai djiyp. Sitä seuraa usein kuiva drt-drt tai trr r tr tr trt.

Lapinsirkun laulu on omaperäinen, kaunis ja kilisevä säe kretele krlii trr kritle kretle try. Se muistuttaa kiurun tai hempon liverrystä ja on erittäin kirkasta ja sointuvaa. Laulu tapahtuu joko kivellä istuen tai lennossa, jolloin se voi lekutella paikallaan, pyrstö levitettynä.

Ravinto

Pesimäpaikoilla lapinsirkun ravintona ova sekä hyönteiset, että kasvien siemenet. Poikasiaan lapinsirkku ruokkii, useimpien siemensyöjien tavoin hyönteisillä. Talvella lapinsirkku syö erilaisia siemeniä.

Lapinsirkku. - Kuva Copyright © Tom Wilberding - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa lapinsirkku pesii vain pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa. Pesimätiheydet voivat paikoitellen olla hyvin suuria. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan 50 000 – 150 000 paria. Lajia nähdään muuttoaikoina myös Etelä-Suomen pelloilla. Lapinsirkku on rauhoitettu ja se arvioidaan kannaltaan elinvoimaiseksi.

Lapissa lapinsirkku esiintyy enimmäkseen kosteilla tunturinummilla, aina tuntureiden huipulle asti. Se oleskelee mielellään soistuneilla alueilla, missä on vaivaiskoivu- ja pajutiheiköitä. Aapasuot, aapasoiden varvikkoiset rinteet, tuntureiden rinnevarvikot ja rinnesuot ovat lapinsirkun elinmaisemaa.



Lapinsirkku. - Kuva Copyright © Mick Thompson - Creative Commons.

Lisääntyminen

Suotuisilla paikoilla pesintä on hyvinkin tiheää, niin että linnut muodostavat löyhiä yhdyskuntia. Yhteiselosta on hyötyä. Kun yksi lapinsirkku huomaa ketun, piekanan, ihmisen tai muun pedon, sen varoitteluun yhtyy kohta puolenkymmentä naapuriakin. Pesimäpaikalla näkee koiraan usein istumassa kivellä tähystelemässä. Vasta myöhemmin tarkkailija huomaa hyvin maastoon sulautuvan naaraan.

Naaras rakentaa yksinkertaisen, maljamaisen pesän maahan, tavallisesti mättäälle tai pajupensaan tyvelle. Pesä on suhteellisen helposti löydettävissä. Rakennusaineina ovat kuivat korret ja sammalet, vuorauksena on höyheniä, usein riekon höyheniä.

Kesäkuussa naaras munii 5 - 6 munaa, joita molemmat emot hautovat 13 - 14 vrk. Poikasten kuoriuduttua, myös koiras auttaa niiden lämmittämisessä. Poikaset jättävät pesän 8 - 10 päivän ikäisinä, jolloin ne eivät vielä osaa lentää. Emot ruokkivat poikasia vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeen.



Lapinsirkku. - Kuva Copyright © Jay Friend - Creative Commons.

Muutto

Lapinsirkku muuttaa Suomeen maaliskuun lopulta alkaen, pääjoukkojen saapuessa huhti-toukokuussa. Se on etupäässä päivämuuttaja. Parvet voivat olla, etenkin levähdyspaikoilla erittäin suuria, sadoin, jopa tuhansin yksilöin.

Syysmuutto tapahtuu elokuun lopun ja lokakuun alun välillä. Pääosa kannasta muuttaa Etelä-Venäjän suuntaan. Osa jää Pohjanmeren rannoille. Viivyttelijöitä tavataan vielä loka-marraskuussa ja jokunen yksilö talvehtiikin meillä silloin tällöin.

Lähteet
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Lars Jonsson: Talvilintujen elämää - Minerva
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat

Lapinsirkku. - Kuva Copyright © Mick Thompson - Creative Commons.

Lapinsirkku, nuori yksilö. - Kuva Copyright © Larry Hubble - Creative Commons.