Opetustaulut: linnun osien nimitykset

Juovia pään alueella: Ohjas eli ohjasjuova, silmäjuova, silmäntausjuova, silmäkulmanjuova, ohimojuova, päälaenjuova, viiksijuova, esiviiksijuova, leukajuova. - Silmän takana olevaa juovaa nimitetään monissa lintukirjoissa silmäjuovaksi, mutta sitä nimitetään myös silmäntausjuovaksi, jolloin silmäjuova onkin: ohjasjuova + silmäntausjuova.

Muita nimityksiä pään ja kaulan alueella: pää, päälaki, "hattu", otsa, otsalappu, poski, poskilaikku, niska, kurkku, kurkkulappu, kaula, kaulan etuosa, kaulan sivu, kaulalappu, kaulalaikku, korva, korvan peitinhöyhenet, korvatäplä, korvatöyhtö, naamakiehkura, silmä, silmätäplä, silmärengas, silmäreunus, silmän värikalvo eli iiris, silmäterä eli pupilli, silmäharju, nokka, ylänokka, nokanharja, alanokka, nokan kärkirengas, nokan tyvitäplä, nokanviiste, nokan leikkauspinnat, sierain, vahanahka, kita, viistekulma, viistetäplä.

Linnunpää

Punakylkirastas. - Kuva Copyright © Corine Bliek - Creative Commons.

1) Alanokka - 2) Ylänokka - 3) Otsa - 4) Ohjas eli ohjasjuova - 5) Silmärengas - 6) Ohimojuova - 7) Silmäjuova - 8) Poski - 9) Silmäkulmanjuova - 10) Korvan peitinhöyhenet - 11) Viiksijuova - 12) Esiviiksijuova - 13) Leukajuova.

Viiksitimali

Viiksitimali on varsinainen viiksivallu.

1) Ohjas eli ohjasjuova - 2) Viiksijuova.

Viiksitimalilla on mustat, irralliset, alaspäin riippuvat "viikset", jotka muodostuvat ohjaksen ja viiksijuovan alueen pidentyneistä höyhenistä.

Pikkutylli

Pikkutylli.

1) Rintavyö - pikkutyllillä musta rintavyö kiertää kaveten niskaan - 2) Kurkku ja kaula - 3) Otsalaikku - 4) Tyllikuvio - tyllikuviossa pikkutyllillä yhtyvät mustat otsan yläreuna ja päälaen etuosa, poski, ohjas, silmäjuova ja silmäkulmajuova - 5) Silmärengas - pikkutyllillä on selkeä keltainen silmärengas, "keltasankaiset silmälasit" - 6) Niskan kiertävä vyö - pikkutyllillä tämä valkea vyö yhtyy kaulan ja kurkun valkeaan.

Linnunpää

Vihertikka. - Kuva Copyright © Andrew 3457 - Creative Commons.

1) Viiksijuova - 2) Silmäterä eli pupilli - 3) Päälaki - 4) Silmän värikalvo eli iiris - 5) Poski, korvan peitinhöyhenet.


Sarvipöllö

Sarvipöllö.

1) Silmän värikalvo eli iiris - 2) Silmäterä eli pupilli - 3) Korvatöyhtö - 4) Naamakiehkura.

Pöllöjen suuret silmät katsovat kumpikin suoraan eteenpäin. Pöllöillä on usein suppilon mallinen naamakiehkura, joka kerää ääniä korva-aukkoon, siten tehostaen sen kuuloa.

Koko lintu

Räkättirastas. - Kuva Copyright © Bob Hall - Creative Commons.

1) Pyrstö, pyrstösulat, keskimmäiset pyrstösulat - 2) Pyrstön reunasulat - 3) Yläperä - 4) Takaselkä - 5) Selkä - 6) Etuselkä - 7) Niska - 8) Poski - 9) Päälaki - 10) - Nokka 11) Leuka - 12) Kurkku - 13) Rinta - 14) Isot peitinhöyhenet - 15) Kyynärsulat - 16) Kupeet eli kyljet - 17) Käsisulkien peitinhöyhenet - 18) Käsisulat - 19) Vatsa - 20) Alaperä.

Linnunpää

Petolintu. 1) Takavarvas - 2) Ulompi etuvarvas - 3) Keskivarvas - 4) Sisempi etuvarvas - 5) Kynsi. 6) Nilkka. - Kuva Copyright © Freepik - Creative Commons.

Linnun jalat

Linnun takaraajojen rakenne on pääpiirteittäin samanlainen kuin nisäkkäillä. Reisiluuhun niveltyvät sääri- ja pohjeluu. Niitä seuraavat nilkka-, jalkapöydän- sekä varvasluut, jotka ovat osittain kasvaneet yhteen. Puissa elävillä lajeilla on tavallisesti kolme varvasta eteen ja yksi taakse. Strutsilla on vain kaksi varvasta. Millään lintulajilla ei ole viidettä varvasta.

Eri lintulajeilla jalat ovat sopeutuneet erilaisten elintapojen vuoksi erilaisiin suorituksiin. Pöllöillä ja päiväpetolinnuilla on pitkät varpaat ja niissä pitkät koukkukynnet, joilla saa hyvän otteen saaliseläimestä. Niiden jalkojen perusrakenne mahdollistaa myös, varpuslintujen lailla oksalla istumisen.

Jalkojen rakenteiden tietyt piirteet vihjaavat oksalla istumisen lisäksi myös muunlaisesta ympäristönkäytöstä. Esimerkiksi pitkät varpaat ja suorahkot kynnet auttavat tasapainon ylläpitämisessä - tärkeitä rakenteellisia piirteitä västäräkeille, kiuruille ja muille maata pitkin juokseville lajeille. Pitkä takavarvas ja huomattavan kaarevat kynnet kertovat puolestaan lajin mieltymyksestä kiipeilyyn. Tällaiset jalat on esimerkiksi kiipijäkerttulilla sekä nakkeleilla ja puukiipijöillä, jotka etsivät hyönteisiä ja hämähäkkejä kiipeilemällä puun rungolla.

Sinitiaisen jalkojen rakenteessa on piirteitä, joiden ansiosta sen on helppo keikkua oksistossa pää alaspäin etsimässä ravintoa oksien alapinnoilta.

Lähteet
*Hannu Jännes ja Pekka J. Nikander: Lintujen höyhenalojen ja ruumiinosien nimitykset
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Tero Linjama & Jussi Murtosaari: Lintuharrastajan lajiopas - Docendo
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat