Juhannusyö. Juhannuspäivän vastainen yö, joka on täynnä taikaa.
Juhannusöinen. Kuvailtaessa juhannusyön tapahtumia.
Juhannus-alkuiset ruoat ja -juomat
Juhannushalko. Kakku, kääretorttu. Näyttää kauniisti kuin koivupuulta.
Juhannushera. Punainen hera eli juhannusjuustokeitto.
Juhannusjuusto. Juhannus- eli makiajuusto on keski- ja pohjoispohjalainen perinneruoka, jota kutsutaan myös punaiseksi heraksi ja juustokeitoksi.
Nimensä mukaisesti juhannusjuusto kuuluu nimenomaan juhannukseen ja laajemminkin kesäaikaan.
Juhannuskakku. Herkullinen mansikkakakku. Erilaisia viritelmiä löytyy.
Katso ohjeet ja kuvat.
Juhannuskahvit. Mieluusti herraskaiseen tapaan juhlavasti ulkosalla. - Juhannustapahtumakin.
Juhannuskeitto. Eteläpohjalainen erikoisruoka, jota valmistetaan keittämällä juoksutettua maitoa, kunnes hera on kauniin keltaista. Sama kuin juhannusjuusto.
Juhannusmakkara. Grillimakkara tekee juhannuksen. Juhannusviikolla kauppoihin toimitetaan noin 1,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita eli 3,8 miljoonaa 400 gramman pakettia.
Jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen ostetaan juhannuksena 1,5 pakettia grillimakkaroita.
Juhannusmisu. Herkullinen jälkiruoka.
Katso ohjeet ja kuvat.
Juhannuspaisti. Näitä tunnetaan yksi tapaus. Taivalkoskella mökin ikkunaan lentänyt metso
paistettiin juhannuksena 2018.
Juhannusperunat, -potut. Juhannukseksi ehtineet uudet perunat.
Juhannuspiiras, -piirakka. Perinteinen juhannusherkku.
Juhannuspulla. Juhannuksena leivotaan pullia moneen makuun ja kaikille niille on yhteistä se, että ne ovat juhannuspullia.
Juhannuspuuro. Saamelaisten perinneruoka jo 1600-luvulla. Jyvistä tehty puuro oli saamelaiskansalle harvinainen herkku.
Puuron syönti liittyi pakanallisiin riitteihin, auringon tuloon ja ruoansaannin varmistamiseen.
Juhannusrahka. Makea jälkiruoka.
Katso ohjeet ja kuvat.
Juhannusrieska. Tuohkosrieska. Savolainen perinnerieska.
Katso ohjeet ja kuvat.
Juhannusruis. Juhannuksen tienoilla kylvetty ruis, jonka laiho ensimmäisenä kesänä niitetään
vihantarehuksi ja tuleentunut jyväsato korjataan seuraavana vuonna.
Juhannusruoat. Kaikki perinteiset juhannuksen ruokalajit. Pohjanmaalla on tehty punaista juhannusjuustoa, Savossa on tehty maitovelliä ja
muurinpohjalettuja, Karjalassa tehtiin piirakoita ja munamaitoa, Hämeessä ja Satakunnassa räiskäleitä ja juustoja.
Juhannusryyppy. Liittyy muinaisiin suomalaisiin juhannustaikoihin.
Juhannusryyppy.
"Juhannustatti". Herkkutatti, joka ehtii nousta juhannukseksi.
Juhannusvarras. Uotilan KultaKaurainen juhannusvarras alkaa suolaisesta syötävästä ja päättyy juustoihin, kera mansikoiden!
Katso ohjeet ja kuvat.
Virvoitusjuomamainos 1930 - 1940-luvuilta. Tehtaan virvoitusjuomamerkkeihin kuului mm. Pommac.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Etelä-Karjalan museo
Juhannusviina, -viinat. Juhannuksen alkoholijuomat.
Juhannuksen ruokailuun kuuluvat myös
juhannusmenu, juhannusbrunssi, juhannuspöytä, juhannuskattaus ja
juhannusseurue.
Juhannus-alkuiset paikannimet
Juhannuskallio. Kuusamo. Siihen liittyy Juhannuskallion reitti, joka soveltuu päiväretkeilyyn
ja tarjoaa kaukomaisemia yli Rukan ja Pohjois-Kuusamon.
Juhannuskallio – Johanneberget. Puisto Espoossa.
Juhannuskatu. Turku. - Tornio.
Juhannuskuja. Vantaa. - Turku.
Juhannuskukkula. Turun arvokkain ketoalue. - Juhannusketo, Johannevallen.
Juhannuskylä. Jussinkylä tunnetaan myös nimellä Juhannuskylä. Se on kaupunginosa Tampereen keskustassa.
Juhannuslehto - Johanneslund. Pieni ja vanha puisto Porissa. Siitä on käytetty
myös nimeä Johanneslehto. Yli sata vuotta sitten Juhannuslehto oli porilaisen viihde-elämän keskus, jossa järjestettiin juhlia ja jossa
esiintyi kansainvälisen tason sirkustaiteilijoita, hevostemppuilijoita sekä muita viihdyttäjiä. Rikas viihde-elämä Juhannuslehdon alueella alkoi viimeistään vuonna 1825,
kun Porin seurahuone suurine tanssisaleineen avasi ovensa. - Juhannuslehto voi olla myös mikä hyvänsä lehto juhannuksen aikaan.
Juhannusmäki – Johannebacken. Sekä katu, että puisto Espoossa.
Juhannusniemi. Kemijärvi.
Juhannuspolku. Espoo. - Helsinki.
Juhannusranta. Kirkkonummi.
Juhannusruusunkuja. Helsinki.
Juhannussaari. Kaupunginosa Torniossa.
Juhannustie – Johannevägen. Espoo. - Helsinki. - Vantaa.
"Juhannusvaarat". Käytetty yhteisnimitys, jonka muodostavat ns. kaksoisvaarat Aavasaksa ja Luppioberget.
Nimityksenä myöskin "Aurinkovaarat".
Juhannusvuori. Kaupunginosa Valkeakoskella.
Juhannus-alkuiset sukunimet
Juhannusvuori. Hyvin harvinainen sukunimi. Nykyisin Suomessa noin puolensataa henkeä omistaa tämän sukunimen.
Juhannusradion kuuntelua Nilsiässä vuonna 1953. Kuvaaja Pekka Kyytinen.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Museovirasto - Musketti
Juhannus-alkuiset lehdet, laulut, musiikkiteokset, näytelmät, runot, kuunnelmat, kirjat ja elokuvat
Juhannusaitta. Runo, kirj. E.A. Wiksten (1849 - 1920), julk. 1894.
Juhannusrunot.
Juhannushaaveita. Yksi kappale levyllä Rannalla Kymijoen, säveltäjä Heikkila M.T., sanat Kerttu Pasanen.
Juhannushumppa. Esitys Jussi Tapani. - Toinen Juhannushumppa, esitys Sarvettomat Porot.
Juhannushymni. Valkotakkien levytys vuodelta 1971, säv. tuntematon. - Veikko Antero Koskenniemen runo, 1937.
Juhannushyppy. Noita Nokinenän juhannushyppy (1977). Kuunnelma, Toini Vuoristo.
Juhannushäät - kesätuuli soi 2 Kasetti vuodelta 1988. Mukana mm. Lasse Kuusela ja Teuvo Valo.
Juhannusidylli. Eino Leinon runo. - Näyttämöllinen musiikkiteos, jonka
tekijöinä Tuiran kamarikuoron johtaja Risto Laitinen ja perniöläinen kirjailija Tuulia Aho.
Juhannusjenkka. Reino Helismaan levytys.
Juhannusjuhla. Amerikansuomalaisten julkaisema juhannuksen erikoislehti - hyvin kauan aikaa sitten.
Juhannusjuna: 13 tuntia Helsingistä Rovaniemelle. Teuvo V. Riikonen, kuvat: Ziggy Hulden, Väylä 2013.
Juhannuskalenteri. Kirja: Oulun nuorkauppakamarin vuonna 1993 kustantama kirja
Juhannuskalenteri : 1993, Kesäkuu 1993 : perinteitä, taikoja, valmisteluja. - Elokuva: Juhannuskalenteri, julkaistu 2007.
Juhannus-laulu : yksinäytöksinen kansannäytelmä. Kirjoittanut Lauri Haarla, 1932, Gummerus.
Juhannuslehti. Amerikansuomalaisten Suomi-opiston juhlajulkaisu, Amerikassa, Michiganin Hancockissa - hyvin kauan aikaa sitten.
Juhannusmarssi. Säveltänyt kapellimestari ja säveltäjä Aatto A. Liljeström (1868 - 1922).
Juhannusmasurkka. Väinö Karjalainen & Kesälahden Pelimannit.
Sanat ja sävel: Väinö Karjalainen
Juhannusmurha. Dekkari, kirjoittanut Viveca Sten, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom, WSOY 2016.
Juhannusparaati. Lasten Oma Satukirjasto - Nalle Puh.
Juhannuspaukku. Noita Nokinenän juhannuspaukku (1976). Kuunnelma, Toini Vuoristo.
Juhannuspolkka. Polkka levytyksenä vuodelta 1953, muut nimet Juhannuspolkka Paksulassa, Halitulijallaa.
Esittäjänä Jorma Ikävalko. Sävel Trad. Sanat Tatu Pekkarinen.
Juhannus-pommi. Yli sata vuotta sitten, alkaen vuonna 1909, Turussa ilmestynyt pilalehti.
Juhannusranta. Kaunokirjallinen romaani, kirjoittanut Airi Inkeri.
Juhannusrieha. Noita Nokinenän juhannusrieha (1979). Kuunnelma, Toini Vuoristo.
Juhannussottiisi. Mäki Trio oli kolmen sisaruksen muodostama yhtye amerikansuomalaisten parissa 1920 - 1930-luvuilla.
Juhannussottiisi kuului heidän ohjelmistoonsa.
Juhannustanssit. Hannu Salaman kaunokirjallinen romaani. - Juha Vainion läpimurtokappale vuodelta 1965, säv. Erik Lindström, san. Juha Vainio.
Juhannustaika. Noita Nokinenän juhannustaika (1978). Kuunnelma, Toini Vuoristo.
Juhannusvala. Michiganissa vuonna 1901 ilmestynyt amerikansuomalaisten lehti.
Juhannusvalssi. Säveltänyt Allan Dalander ja sanoittanut Eine Laine. - Muitakin Juhannusvalssi-nimisiä
valsseja on.
Juhannus-wekkuli. Tampereella vuosina 1898 - 1899 ja 1905 ilmestynyt pilalehti.
Juhannusviesti. Amerikansuomalaisten julkaisema juhannuksen erikoislehti - hyvin kauan aikaa sitten.
Juhannusvirsi. Säveltäjä Iivari Kainulainen (1874 - 1945).
Juhannusyö. Kake Randelinin levyllä Pakko painaa pitkää päivää. Sanat Turkka Mali. -
M.A.Numminen on tehnyt vuonna 1971 studioalbumin, jolla nimenä Joulupukin juhannusyö.
Samannimisen foksin levyllä esittää M. A. Numminen.
Juhannusaattona erämaajärvellä sota-aikana vuonna 1944
Kaunis ja hiljainen hetki sodan myllerrysten keskellä, jolloin hiljaisuus voi kuitenkin olla hyvin pettävää.
Juhannuskokkoa ei tälle rannalle ole kannattanut sytyttää. Juuri kesäkuussa 1944 Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Neuvostoliiton suurhyökkäys eteni hallitsemattomasti
Kannaksella, ja Suomen armeija siirsi kiireellä lisäjoukkoja vyöryä pysäyttämään.
Juhannuksen 1944 tienoilla Suomen poliittisen johdon ja kansan parissa elettiin vaarallisia ja ahdistavia aikoja,
kun kuultiin tietoja Karjalan kannaksen rintamien murtumisesta. Kesän 1944 taistelut tuottivat kuitenkin lopulta torjuntamenestyksen, ja Suomi säästyi miehitykseltä. -
SA-kuva.
Counter