Tunturisuden sivut
Ruisrääkkä, kuva yllä. - Kuva Copyright © Tomasz Zawadzki - All Rights Reserved.

Rantakanojen heimo

Lahkossa kurkilinnut (Gruiformes) on rantakanojen heimo (Rallidae). Siihen kuuluu 138 lajia. Suomessa pesiviä rantakanoja ovat luhtakana, liejukana, luhtahuitti, nokikana ja ruisrääkkä.

Rantakanat ovat pieniä tai keskisuuria, kanalintumaisen pyyleviä lintuja. Niiden siivet ovat lyhyet ja pyöreäpäiset, nokka terävä ja koivet suhteellisen pitkät. Useimmat rantakanat ovat piileskeleviä. Ne juoksentetlevat tiheän kasvillisuuden suojassa pyrstö terhakkaasti pystyssä tai uivat päätään nyökytellen. Lentoon ne nousevat vain vastenmielisesti ja lentävät yleensä lyhyitä matkoja. Lentoonlähtiessä kiinnittyy huomio kuperiin siipiin, lepattaviin siivenlyönteihin ja roikkuviin koipiin.

Ruisrääkkä (Crex crex)

"Ruisrääkän ruumiinmuotoa voisi kuvailla punkeroksi ja sen yleisolemusta mitäänsanomattomaksi. Se viettää piilottelevaa elämää heinätuppaiden ja ruohikon suojissa. Lentoon se pyrähtää lyhyillä, pyöreäpäisillä siivillään jalat roikkuen ja pudottautuu taas jonkin matkan päähän tiheään heinikkoon tai ojanvarteen piiloon. Tämä lintu ei todellakaan ole saanut jaossa itselleen sulavimpia ominaisuuksia, eikä sen nariseva laulu yleiskuvaa laisinkaan paranna."

Ruisrääkällä on kellanharmaanruskea höyhenpuku joka on selkäpuolelta musta- ja ruskeatäpläinen. Linnun siivillä loistaa kastanjanruskea. Kupeet ovat valkoiset ja poikkijuovaiset. Pää on osittain siniharmaa, kuten myös rinta. Silmäkulmajuova on siniharmaa. Ruisrääkällä on pituutta 20 – 30 senttimetriä ja kooltaan se on räkättirastasta isompi ja tanakampi.

Ruisrääkkä piilottelee kasvillisuuden suojissa. Sen voi nähdä keväällä, jolloin kasvillisuus ei ole vielä kehittynyt ja jolloin lintu hakee piiloa ja suojaa ojista ja pensaiden alta. Silloin se häirittynä lennähtää pakosalle surisevin siivin ja koipiaan roikottaen. Yleensä häirittynäkään ruisrääkkä ei ensimmäiseksi lähde lentoon, vaan se yrittää päästä päätään alas laskien ja nopeasti kyyryssä kipittäen piiloon.

Ruisrääkkä

Ruisrääkkä. - Kuva Copyright © Nik Borrow - Creative Commons.

Ruisrääkkä narisee soitimellaan

Ruisrääkkää pääsee näkemään vain poikkeuksellisesti, mutta se paljastaa sijaintinsa luonteenomaisen äänensä vuoksi.

Ruisrääkän tieteellinen nimi juontaa lajin omituisesta narinasta. Ruisrääkän soidinhuuto on helposti tunnistettavaa, sahaavaa narinaa eli raksutusta "rreek-rreek-rreek-rreek". Nariseva koiras seisoo pystyssä, kaula ojennettuna ja tekee samaan aikaan rytmikkäitä päänliikkeitä.

Ruisrääkkä voi toistaa hämärään aikaan tätä narisevaa soidinääntään tuntikausia yhteen menoon. Parhaiten narina kuuluu lämpiminä ja valoisina toukokuun jälkipuoliskon ja kesäkuun öinä. Se voi kuulua yli kilometrin päähän. Parittomiksi jääneet koiraat narisevat lemmentuskissaan vielä heinäkuussakin.

"Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen."
- Nocturne, Eino Leino.


Ruisrääkkä

Ruisrääkkä. - Kuva Copyright © Nik Borrow - Creative Commons.

Ravinto

Ruisrääkän ravintoa ovat hyönteiset, kärpäset, kovakuoriaiset, pihtihäntäiset, heinäsirkat ja muurahaiset. Kuten myös nilviäiset, hämähäkit, kastemadot, pikkusammakot, vihreät versot ja siemenet. Aterioituaan ruisrääkkä jättää jälkeensä noin sentin mittaisia oksennuspalloja.

Ruisrääkkä

Ruisrääkkä. - Kuva Copyright © Nik Borrow - Creative Commons.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa arvioidaan pesivän noin 7 000–12 000 paria. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut. Kanta on vankin Kaakkois-Suomessa.

Vielä 1900-luvun alkupuolella viljelysmaiden tyyppilintuihin kuuluneen ruisrääkän kanta taantui voimakkaasti maanviljelysmenetelmien muuttuessa. Kannan romahdus saavutti pohjalukemansa 1950-luvulla, jolloin maamme aikaisemmasta runsaasta kannasta oli jäljellä enää vain murto-osa.

Ruisrääkkä tarvitsee viihtyäkseen kosteaa pellonkulmaa, avoimia ojia tiheine rikkaruohostoineen, rehevää apilapeltoa tai muuta vastaavaa. Siis maastoa, joka tarjoaa suojaa ruokailuun ja poikasten kasvattamiseen. Erityisesti se viihtyy nimensäkin mukaisesti ruispelloilla. Vuonna 1827 siitä käytettiin nimitystä ruisnokka, sillä se oli jo silloin tyypillinen ruispellon lintu.

Lisääntyminen

Koiras houkuttelee useampia naaraita reviirilleen mutta ei auta niitä pesinnässä.

Ruisrääkkä pesii viljapelloilla ja luhtaniityillä, laajoilla peltoaukeilla, rikkaruohoisilla joutomailla, avoimilla niityillä ja kosteikkojen kuivilla laitamilla, joilla rehottaa tuuheaa aluskasvustoa jo kesän korvalla. Sen kyhäämä pesä on matala, kuivien lehtien ympäröimä kuoppa maassa, saramättäässä hyvin ympäröivän kasvillisuuden kätkemänä. Naaras rakentaa pesän yksin ja pyöräyttää siihen 8 - 12 munaa. Naaras hautoo yksin 16 - 19 vrk.

Poikaset jättävät pesän heti kuoriuduttuaan. Naaras, joskus myös koiras, johdattaa niitä. Poikasia ruokitaan 3 - 4 vrk ja sen jälkeen ne hakevat itse oman ruokansa. Ne saavuttavat lentokyvyn 34 - 38 vrk:n ikäisinä ja itsenäistyvät samalla.

Ruisrääkkä

Ruisrääkkä. - Kuva Copyright © Nik Borrow - Creative Commons.

Muutto

Ken on nähnyt klerrankin ruisrääkän lentävän lyhyillä siivillään, jalkojaan roikottaen, ei voi laisinkaan uskoa sitä, että lintu muuttomatkoillaan ylittää Välimeren ja Saharan kaksi kertaa vuodessa. Ruisrääkkä talvehtii trooppisessa Itä-Afrikassa.

Ruisrääkkä muuttaa öiseen aikaan, välttääkseen taivaalla partioivat ja väijyvät petolinnut. Keväällä ruisrääkän narinaa alkaa meillä kuulua toukokuussa. Lämpiminä keväinä ja kesinä, etenkin jos kaakkoisvirtaukset vallitsevat, ruisrääkkiä tulee Suomeen enemmän kuin kylminä keväinä. Elo-syyskuussa ruisrääkät lentävät muille maille, eli sinne Afrikkaan.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Ruisrääkkä

Ruisrääkkä. - Kuva Copyright © John McHale - All Rights Reserved.