Pussitiaisten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pussitiaiset (Remizidae). Pussitiaisten heimoon kuuluu kymmenen lajia ja 3 sukua, Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Suomessa heimon lajeista on tavattu ainoastaan pussitiainen, joka on myös pesinyt Suomessa.

Pussitiaisilla on ohuempi ja terävämpi nokka, kuin muilla tiaisilla. Sukupuolet ovat tavallisesti samankaltaiset. Pussitiaiset viihtyvät kosteissa rantatiheiköissä ja ruovikoissa. Niiden pesä on mestarillinen luomus.

Pussitiaiset sijoitetaan tiaisten sukulaisiksi lähinnä ruokailutapojen ja jalan rakenteen perusteella, mutta ryhmien välillä on myös selviä eroja muun muassa pesimätavoissa, nokan rakenteessa ja muuttokäyttäytymisessä.

Pyrstötiaisiakin on pidetty jalan ja nokan rakenteen takia yleensä tiaisten lähisukulaisina, mutta eräät tutkijat ovat epäilleet, etteivät ryhmät olisikaan kovin läheistä sukua toisilleen. Esimerkiksi pyrstötiaisklaanin vahvan yhteiselon on katsottu viittaavan siihen, että ne saattaisivat olla läheisempää sukua sosiaalisille timaleille, kuin tiaisille. Anatomisesti ne eroavatkin tiaisista, esimerkiksi sulkimistapa on erilainen ja vastasyntyneet poikaset ovat täysin alastomia - piirre, joka muistuttaa timaleita.

Pussitiainen (Remiz pendulinus)

"Pussitiainen rakentaa pesärosvoja hämätäkseen pesäänsä suuren valesuuaukon ja sen yläpuolelle pienemmän, varsinaisen kulkuaukon, jonka se voi tarpeen vaatiessa sulkea. Koiras rakentaa pesän, mutta sisäänmenotunnelin rakentaa naaras. - Aikaisemmin pussitiaisten pehmeitä pesiä on Keski-Euroopassa käytetty lasten tohveleina."

Pussitiaisen nimi tulee sen pussimaisesta pesästä. Pussitiaisella on pituutta 10 – 12 senttimetriä ja painoa 8 – 9 grammaa. Se on sinitiaisen kokoinen ja tuo mieleen lähinnä pienen lepinkäisen. Harmaanvalkeassa päässä on musta, lepinkäismäinen "rosvonaamari". Selkä on ruosteenruskea ja yläperä harmaa.

Leuka ja kurkku ovat valkoiset ja vatsapuoli kellanvalkoinen, rinnasta ja kupeilta ruosteensävyinen. Naaras on hyvin koiraan näköinen, vaikkakin vaaleampi. Koiraalla on myös suurempi ja mustempi kasvonaamari, kuin naaraalla. Koiraan rinnassa on punertavaa täplitystä. Nuori lintu on ennen syyssulkasatoa vieläkin vaaleampi. Sen päästä puuttuu naamari, vatsapuoli on ruosteensävyisempi ja siipi- ja pyrstösulkien reunukset ovat vaalean ruosteenkeltaiset, aikuisilla valkoiset.

Viheltelyä ja visertelyä

Pussitiaisen kutsuääni on kimeä, loppua kohden punarintamaisesti hieman laskeva tsii vihellys. Jokus pussitianen rupattelee: tsi-tsi-tsi. Laulu on lyhyttä, kutsuääniaiheita toistelevaa, pehmeän kirkasta visertelyä. Laulu muistuttaa jonkin verran kuusitiaisen laulua, mutta ei ole niin kirkasta.

Ravinto

Pussitiaisen ravintona ovat ruovikosta ja pajukosta löytyvät hyönteiset ja toukat - talvisin myös siemenet.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa tavataan vuosittain joitakin yksilöitä, mutta pesintöjä on varmistettu vain muutama. Ensimmäisen kerran pussitiainen havaittiin meillä Hämeenlinnan lähettyvillä, touko-kesäkuussa vuonna 1954. Tällöin oli kyseessä pariton koiras pesän rakennuspuuhissa.

Seuraavan kerran pussitiainen nähtiin tiaisparvessa 26.8.1961 Tampereella. Haminan Kirkkojärvellä rakensi koiraspussitiainen touko-kesäkuussa 1973 kolme pesää, jotka se kaikki hylkäsi. Pariin otteeseen nähtiin paikalla mahdollisesti naaraskin.

12.5.1974 löytyi Kalvolan Äimäjärveltä tyhjä pesä. Tämänkin jälkeen 1980-luvulla tehtiin maassamme pussitiaisesta hieman runsastuvia havaintoja. Ensi kerran varmistui pesintä Suomessa vuonna 1985 Turussa. Havaintojen ennätysvuonna 1990 havaittiin 12 yksilöä pääasiassa Suomen etelärannikolla.

Elinympäristönä ovat rehevät rantatiheiköt, ruovikot, pajukot ja pensasniityt.

Lisääntyminen

Suomessa pussitiainen on satunnainen pesijä.

Pussitiainen pesii usein pienissä yhdyskunnissa runsaskasvustoisilla rannoilla tai kosteikkoalueitten pensaikkolaiteilla. Pussitiaisten parinmuodostussuhteet ovat hyvin monimutkaiset.

Koiras aloittaa pesien rakentamisen, yrittäessään houkutella itselleen naarasta. Niinpä se rakentaa eli kutoo pussinmuotoisia kosiopesiä. Ne roikkuvat lehtipuun, pajun tai muun pensaan äärimmäisessä oksankärjessä. Koiras saattaa rakentaa jopa kuusi tai seitsemän kosiopesää, joista naaras valitsee sopivan. Pesän rakentamiseen kuluu aikaa noin 20 päivää.

Jos pariutuminen onnistuu, viimeistelevät molemmat emot monimutkaisen pesärakennelman, joka koostuu kuivasta ruohosta, nokkosen kuiduista ja osmankäämin, pajun ja haavan siemenkarvoista. Pesänsä linnut rakentavat pitkälle ohueen oksaan, usein koivuun matalalle veden päälle. Pesä on pussimainen ja siihen johtaa tunnelimainen sisäänkäynti.

Pussitiainen hylkää usein pesän, jolloin se rakentaa uuden toiseen paikkaan. Naaras munii touko-kesäkuussa jopa 10, tavallisesti kuitenkin 6 - 8 valkoista munaa. Niitä se hautoo 12 - 14 vrk, jona aikana koiras keskittyy uusien pesien rakentamiseen. Koiraskin voi osallistua hautomiseen. Pesyeitä voi olla kaksi tai jopa kolme. Toinen emoista huolehtii silloin munapesyeestä, kun toinen siirtyy uudelle reviirille. Koiras on moniavioinen ja sillä saattaa olla samaan aikaan useampi puoliso.

Emot ruokkivat yhdessä poikasia, jotka jättävät pesän 16 - 18 vrk:n ikäisinä. Sen jälkeen perhe pysyy vielä muutaman viikon ajan yhdessä. Poikaset voivat pesästä lähdettyään vielä palata kolmen viikon ajan pesään yöpymään.

Pesimäkauden jälkeen pussitiainen kiertelee laajasti.

Muutto

Euroopan pohjoisimmissa osissa pesimäaikana esiintyvät pussitiaiset muuttavat talviajoiksi etelämmäksi, Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Lämpenevän ilmaston mukana etelästä on muuttanut meille uusia lajeja kuten esimerkiksi pussitiainen, viiksitimali ja ruokosirkkalintu.

Lähteet
*MTV Uutiset: Pussitiainen rakensi pesän näkyvälle paikalle Helsinkiin
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat