Utön majakka. - Kuva Copyright
© Anssi Koskinen - Creative Commons.
Suomen ensimmäinen radiomajakka rakennettiin Utön merimajakan yhteyteen, sen kupeeseen, vuonna 1935. Syksyllä 1936 Harmajaan valmistunut radiomajakka oli Suomen toinen radiomajakka ja samalla ensimmäinen suunnattua ja suuntaamatonta radiolähetystä lähettävä meriradioloisto koko maailmassa. Järjestyksessä kolmas radiomajakka valmistui Ahvenanmaalle Rödhamniin vuonna 1937. Vähitellen radiomajakkaverkko kattoi koko rannikon.
Radiomajakka varustettiin radiolähetykseen tahdistetulla ilmasumumerkinantolähettimellä (nautofoni). Merenkulkija saattoi määritellä etäisyytensä radioloistoon nautofonin kuuluvuuden rajoissa. Ilman tahdistettua ilma- tai vesimerkinantoa ei ollut mahdollista määrittää etäisyyttä yhtä radioloistoa käytettäessä, joten radiomajakan päälleajovaara oli ilmeinen.
Radiomajakoiden tultua käyttöön muutettiin osa majakkahenkilöstön viroista radiomajakkamestarien ja radiomajakanvartijoiden viroiksi. Heidän palkkansa oli pari palkkaluokkaa korkeampi kuin majakkamestarien ja majakanvartijoiden, liittyihän näiden virkojen hoitoon koko joukko uusia pätevyysvaatimuksia, joita voima-asemien ja elektronisten laitteistojen hoito toivat mukanaan.
Radiomajakoilla majakkahenkilökunnan oli huolehdittava radioloistolähetyksestä ja ilmasumumerkkien annosta sekä hoidettava ja huollettava sitä varten tarpeelliset koneet sekä laitteet.
Radiomajakat lopettivat signaaliensa lähettämisen ja vaikenivat vuonna 1996. Merenkulussa radiomajakoita ei enää tarvittu ja niiden tilalle tuli satelliittinavigointi. Ilmaliikenteessä radiomajakat ovat edelleenkin käytössä.
- Kuva Copyright © MaijaErkolahti - Creative Commons.
Utön majakka on Suomen ensimmäinen radiomajakka. Samaan aikaan, vuonna 1935 radiomajakan kanssa asennettiin majakalle sähköinen nautofoni äänimerkkien antamiseksi sumussa.
Radiomajakat
Radiomajakka on radioaaltoja lähettävä laite, joka lähettää vakioitua radiosignaalia määritellyllä radiotaajuudella. Laivassa tämä signaali otetaan vastaan ja sen avulla pystytään määrittämään oma sijainti ja kulkusuunta.Suomen ensimmäinen radiomajakka rakennettiin Utön merimajakan yhteyteen, sen kupeeseen, vuonna 1935. Syksyllä 1936 Harmajaan valmistunut radiomajakka oli Suomen toinen radiomajakka ja samalla ensimmäinen suunnattua ja suuntaamatonta radiolähetystä lähettävä meriradioloisto koko maailmassa. Järjestyksessä kolmas radiomajakka valmistui Ahvenanmaalle Rödhamniin vuonna 1937. Vähitellen radiomajakkaverkko kattoi koko rannikon.
Radiomajakka varustettiin radiolähetykseen tahdistetulla ilmasumumerkinantolähettimellä (nautofoni). Merenkulkija saattoi määritellä etäisyytensä radioloistoon nautofonin kuuluvuuden rajoissa. Ilman tahdistettua ilma- tai vesimerkinantoa ei ollut mahdollista määrittää etäisyyttä yhtä radioloistoa käytettäessä, joten radiomajakan päälleajovaara oli ilmeinen.
Radiomajakoiden tultua käyttöön muutettiin osa majakkahenkilöstön viroista radiomajakkamestarien ja radiomajakanvartijoiden viroiksi. Heidän palkkansa oli pari palkkaluokkaa korkeampi kuin majakkamestarien ja majakanvartijoiden, liittyihän näiden virkojen hoitoon koko joukko uusia pätevyysvaatimuksia, joita voima-asemien ja elektronisten laitteistojen hoito toivat mukanaan.
Radiomajakoilla majakkahenkilökunnan oli huolehdittava radioloistolähetyksestä ja ilmasumumerkkien annosta sekä hoidettava ja huollettava sitä varten tarpeelliset koneet sekä laitteet.
Radiomajakat lopettivat signaaliensa lähettämisen ja vaikenivat vuonna 1996. Merenkulussa radiomajakoita ei enää tarvittu ja niiden tilalle tuli satelliittinavigointi. Ilmaliikenteessä radiomajakat ovat edelleenkin käytössä.
- Kuva Copyright © MaijaErkolahti - Creative Commons.
Utön majakka
Utön nykyinen majakka on rakennettu vuonna 1814, mikä tekee siitä Suomen vanhimman käytössä olevan valomajakan. Sen tornilla on korkeutta 27 metriä. Utön majakan erikoisuus on sen kolmannessa kerroksessa sijaitseva kirkkosali, jonne pääsee oppaan johdolla.Utön majakka on Suomen ensimmäinen radiomajakka. Samaan aikaan, vuonna 1935 radiomajakan kanssa asennettiin majakalle sähköinen nautofoni äänimerkkien antamiseksi sumussa.
Norrskärin majakka.- Kuvaaja Harri Nyman, kuva Copyright © Museovirasto - Creative Commons.
Norrskärin majakka
Vuonna 1940 Norrskäriinkin perustettiin radiomajakka. Norrskärin paljaat, kalliosta ja moreenista muodostuneet saaret sijaitsevat Merenkurkun eteläisessä nielussa. Suomen rannikolle niiltä on matkaa 40 kilometriä. Norrskärin majakka rakennettiin vuonna 1846 ja sillä on korkeutta 21 metriä. Majakan seinillä on paksuutta puolitoista metriä. Majakan nelimiehinen henkilökunta asui tornin viereen rakennetuissa hirsimökeissä.
Keminkraaselin majakka.- Kuvaaja Harri Nyman, kuva Copyright © Museovirasto - Creative Commons.
Keminkraaselin tutkamajakka
Kemin edustalla on 350 metriä pitkä saari, Keminkraaseli, jolla sijaitsee Suomen pohjoisin majakka. 23 metriä korkeaan, teräsbetonista valettuun majakkaan on asennettu tutkamajakka eli racon. Se on kiinteälle merenkulun turvalaitteelle asennettava elektroninen lisälaite, joka otettuaan vastaan tutkan lähetyssignaaleja lähettää takaisin tutkan kuvapinnalla näkyvän Morse-vastauskoodin.Kalbådagrundin majakka - radiomajakka ja pohjamajakka
Keskellä Suomenlahtea on Kalbådagrundin matalikko. Sinne rakennettiin 1950-luvun alussa kasuuniperustainen pohjamajakka. Pohjamajakka on sentyyppinen majakka, jonka alla ei ole luotoa taikka saarta, vaan se rakennetaan merenpohjaan. Kasuuni puolestaan on kartionmuotoinen osa, joka ensiksi upotetaan kiinni merenpohjaan - ja sen päälle rakennetaan itse majakka. Rakennustyöt alkoivat keväällä vuonna 1950, 27 metrin korkuinen teräsbetonimajakka oli pystyssä vuonna 1951 ja sen lyhdyn 60 000 kandelan vahvuinen valo sytytettiin syksyllä vuonna 1952. Valmiina tämä miehittämätön majakka oli ennennäkemätön ihme alallaan. Sen omat dieselit ja generaattorit kehräsivät virtaa valolaitteelle, nautofonille ja radiomajakalle.
Gustavsvärnin linnakesaari, Hanko. - Kuva Copyright Teija Tiitinen © Museovirasto - Creative Commons.
Gustavsvärnin majakka - radiomajakka
Hangon edustalla sijaitsevalle Gustavsvärnin rauniosaarelle rakennettiin johtoloisto vuonna 1867. Majakalle perustettiin sumumerkinantoasema vuonna 1900. Vuonna 1951 saarelle rakennettiin betonista varsinainen majakka, jolla on korkeutta 11 metriä. Majakalle tuli tällöin sähköistetty valolaitteisto ja myös radiomajakka, joka synkronisoitiin nautofonin kanssa. Sumusireeni hiljeni vuonna 1979 ja radiomajakkakin on kadonnut historian hämäriin, mutta majakka seisoo ylväänä sijoillaan.
Harmajan majakka ja saari Helsingissä. - Kuva Copyright © Pudelek - Creative Commons.
Harmajan majakka - radiomajakka
14 metriä korkea valomajakka rakennettiin 1883, mutta jo ennen sitä paikalla on ollut pookeja, joista vanhin ajoittunee 1500-luvulle. Majakka hankittiin tukholmalaiselta Ludvigsbergin konepajalta ja petrolikäyttöinen valolaite linssistöineen Ranskasta. Heti valmistumisen jälkeen putkimainen majakkatorni havaittiin liian lyhyeksi, joten kesällä 1900 tornin korkeutta lisättiin muuraamalla nelikulmainen rakennelma, jonka päälle torni asetettiin.Harmajan majakka on sijoitettu siten, että se muodostaa yhdessä Suomenlinnaan vuonna 1854 rakennetun Aleksanteri Nevskin varuskuntakirkon tornin kanssa yhdyslinjan, jota myöten Helsinkiin saapuvat alukset pääsevät turvallisesti ohi väylää reunustavien karikkojen.
Luotsirakennus rakennettiin 1969.
Lähteet
Seppo Laurell: Suomen majakat
Harri Nyman: Meriväylien rakennusperintö
Kimmo Koivunen Majakkamestarit ry