Kitara
Kitara on kielisoitin, jota soitetaan näppäilemällä kieliä, joiden ääntä akustisessa kitarassa vahvistaa kaikupohjana toimiva runko ja sähkökitarassa vahvistin.
Kieliä on yleensä kuusi, ne on viritetty soimaan eri taajuudella, ja ne ovat tavallisimmin terästä tai nailonia. Soittaja voi näppäillä kieliä esimerkiksi sormillaan
tai plektralla. Äänen korkeus riippuu paitsi kielestä, myös siitä, miltä kohdalta soittaja painaa kieltä otelautaa vasten. Soinnut saadaan aikaan soittamalla
kerrallaan useampaa kuin kahta eri taajuudella soivaa kieltä. Kitara on pääsoitin monessa musiikkityylissä.
Sähkökitara
Sähkökitara on 1930-luvulla akustisesta kitarasta kehitetty kitara, jossa on sähkömagneettiset mikrofonit, jotka muuttavat kielten värähtelyn sähköisiksi signaaleiksi.
Nämä signaalit vahvistetaan ulkoisella, kitaraan kaapelilla kytketyllä kitaravahvistimella kuuluvaksi ääneksi. Tästä nimitys sähkökitara. Sähkökitaraa voi soittaa myös
ilman vahvistinta jolloin sen ääni on kaikukopan puuttuessa hyvin hiljainen, eikä sointi vastaa vahvistimen läpi soitettua signaalia.
Lähde:
*Wikipedia - Creative Commons Attribution - Share-Alike.