Tukholman suomalaiskirkko. Suomalainen seurakunta osti vuosina 1648–1653 rakennetun rakennuksen kirkokseen vuonna 1725, ja se vihittiin käyttöön saman vuoden joulukuun 19. päivänä.

Ruotsinsuomalaisten kaunein kirkko

Tukholman suomalaiskirkko

Suomenkielinen sielunhoitotyö alkoi organisoidusti Ruotsissa 1500-luvulla. Reformaation suorana seurauksena Tukholman pormestari ja kaupunginraati määräsivät kaupungin yhden papin tehtäväksi saarnata suomeksi.

Lain mukaan samalla alueella ei voinut olla kahta kirkkoherraa, joten suomalaisia varten palkattu pappi toimi paikallisen kirkkoherran alaisuudessa. Suomenkielisiä jumalanpalveluksia alettiin pitää tyhjäksi jääneessä dominikaaniluostarissa. Suomenkielinen väestö sai ennen vuosisadan vaihdetta itsenäisen seurakunnan ja kirkkoherran.

Vakituinen kirkko järjestyi vuonna 1725, jolloin suomenkieliset saivat käyttöönsä Slottsbackenilta sopivan tilan.

Karlskronan suomalaiskirkko. Söderstierna-linnakkeen alueella sijaitseva rakennus rakennettiin vuonna 1697 köysivarastoksi, köysien tervaustilaksi ja muuhun merenkulun käyttöön. Sitä on käytettty myös mm. laivapuuseppien asumiseen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä rakennus saneerattiin sekä sisältä että ulkoa. Rakennuksella on nimenä "Finska kyrkan". - Kuva Copyright © Boatbuilder - Creative Commons.

Karlskronan suomalaiskirkko

Ruotsin luterilainen kirkko lisäsi reformaation hengessä myös valtakunnan muiden osien suomenkielistä toimintaa. Ruotsin tuolloisen Itämaan luterilaistaminen organisoitiin 1500-luvulla Mikael Agricolan johdolla. Suomentaitoisia pappeja palkattiin myös esimerkiksi 1680-luvulla Karlskronaan, jonne siirrettiin suomalaisia laivaston sotilaita perheineen.

Päivi Rohkimainen: Hengellistä, sosiaalista ja kansallista huolenpitoa - Suomen evankelisluterilaisen kirkon järjestämä suomenkielinen kirkollinen toiminta Ruotsissa 1945–1967.