Hämeenlinnan kirkko. - Kuva yllä Copyright
© Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.
Kuningas Kustaa III:n kiinnostus sekä Hämeenlinnaa että antiikin arkkitehtuuria kohtaan ovat vaikuttaneet kirkon rakennushistoriaan. Kun Kustaa III poikkesi Suomen matkallaan Hämeenlinnassa, kaupunkilaiset pyysivät avustusta uuden kirkon rakentamiseen. Kuningas määräsi hoviarkkitehtinsä Louis Jean Desprezin tekemään piirustukset, joissa esikuvana tuli olla roomalainen klassisen antiikin temppeli, pyöreä holvirakennus Pantheon.
Runkohuoneesta ja kupolista koostuvan kirkon sisäänkäyntiä kehystivät päätykolmio ja kaksi doorilaista pylvästä. Sisätiloissa arkkitehti käytti aiheenaan amfiteatteria. Alttari sijoitettiin keskelle kirkkoa ja saarnatuoli sakaristoon johtavan oven yläpuolelle. Penkit sijaitsivat neljänä kaaririvinä niin, että lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti.
Kun kaupunki rakennettiin uudelleen vuoden 1831 tuhoisan palon jälkeen noudattaen paloturvallista ns. empireasemakaavaa, kirkon ympäriltä olivat hävinneet matalat, yksikerroksiset talot. Kirkko jäi valtavan torin laidalle ylhäisenä maamerkkinä. Vuonna 1837 kirkkoon rakennettiin torni, jota ei toteutettu arkkitehti Desprezin suunnitelmien mukaan, vaan se piirrettiin senaatin intendentinkonttorissa.
Hämeenlinnan kirkko koki suuren muodonmuutoksen 1890-luvun alussa, kun Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan rakennettiin ristisakarat, mikä muutti rakennuksen pyörökirkosta ristikirkoksi.
Suomen kaunein kirkko
Hämeenlinnan kirkko
Hämeenlinnan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa torin varrella Kirkkorinteessä. Valkoiseksi rapattuun kirkkorakennukseen, jonka suunnitteli Louis Jean Desperez, mahtuu 800 henkilöä ja kappeliin 25 henkilöä. Kaupungin siirtämisestä linnan kupeelta nykyiselle paikalleen päätettiin vuonna 1777, ja se loi mahdollisuudet kaupungin kasvulle. Kaupungin kauniit pääkadut sulkivat keskelleen torin, jonka pohjoislaidalle mäen päälle rakennettiin kirkko, niin että se näkyi jo kaukaa matkalaisille. Kirkko rakennettiin nk. Katajamäen alueelle. Vuonna 1798 valmistunut Hämeenlinnan pyöreä kirkko sopi rakennustyyliltään hyvin ajan henkeen.Kuningas Kustaa III:n kiinnostus sekä Hämeenlinnaa että antiikin arkkitehtuuria kohtaan ovat vaikuttaneet kirkon rakennushistoriaan. Kun Kustaa III poikkesi Suomen matkallaan Hämeenlinnassa, kaupunkilaiset pyysivät avustusta uuden kirkon rakentamiseen. Kuningas määräsi hoviarkkitehtinsä Louis Jean Desprezin tekemään piirustukset, joissa esikuvana tuli olla roomalainen klassisen antiikin temppeli, pyöreä holvirakennus Pantheon.
Runkohuoneesta ja kupolista koostuvan kirkon sisäänkäyntiä kehystivät päätykolmio ja kaksi doorilaista pylvästä. Sisätiloissa arkkitehti käytti aiheenaan amfiteatteria. Alttari sijoitettiin keskelle kirkkoa ja saarnatuoli sakaristoon johtavan oven yläpuolelle. Penkit sijaitsivat neljänä kaaririvinä niin, että lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti.
Kun kaupunki rakennettiin uudelleen vuoden 1831 tuhoisan palon jälkeen noudattaen paloturvallista ns. empireasemakaavaa, kirkon ympäriltä olivat hävinneet matalat, yksikerroksiset talot. Kirkko jäi valtavan torin laidalle ylhäisenä maamerkkinä. Vuonna 1837 kirkkoon rakennettiin torni, jota ei toteutettu arkkitehti Desprezin suunnitelmien mukaan, vaan se piirrettiin senaatin intendentinkonttorissa.
Hämeenlinnan kirkko koki suuren muodonmuutoksen 1890-luvun alussa, kun Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan rakennettiin ristisakarat, mikä muutti rakennuksen pyörökirkosta ristikirkoksi.
Hämeenlinnan kirkko. - Kuva Copyright © Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.
Vuonna 1912 kirkon sisustusta uusittiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelman mukaan. Ikkunoihin ilmestyivät arkkitehdin suunnittelemat lasi- ja seinämaalaukset. Kirkko remontoitiin jälleen vuonna 1964. Tuolloin kirkon sisustus palautettiin Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaisesti mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Kirkosta poistettiin lasimaalaukset, jotka joutuivat yhtä lukuun ottamatta kaatopaikalle. Vuonna 1998 kirkkoon tehtiin jälleen sisäremontti, jolloin kirkon seinät ja lattia maalattiin samanväriseksi kuin ne olivat olleet vuonna 1963. Kirkko on maalattu sisäpuolelta myös vuonna 1985.
Alexandra Såltinin maalaama vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna. Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven suunnittelemat ja Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomon valmistamat liturgiset kirkkotekstiilit otettiin käyttöön vuonna 1987. Lehterikaiteen taidetekstiili valmistui adventiksi 1998, jolloin vietettiin kirkon 200-vuotisjuhlia. (Häme-Wiki)
