Suomen kaunein kirkko
Halikon kirkko
Halikon kirkonseutu sijaitsee Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Halikon kirkko on 850 hengen osittain keskiaikainen kivikirkko Salossa. Kirkko sijaitsee Halikon keskustassa, kirkonkylällä Kirkkorinteen päällä, ja näkyy kauas. Halikon kirkko on tiekirkko.Halikon kirkko valmistui perimätiedon mukaan Joensuun kartanon haltijoiden rakennuttamana 1440. Uusi kuoriosa rakennettiin 1790-luvun lopussa ja kirkkosalin holvit purettiin ja ristivarret rakennettiin 1812-1815. Eteläisen ristivarren päätteenä ollut, arkkitehti Charles Bassin piirtämä ja 1834 valmistunut Joensuun kartanoon johtavan puistokujanteen päätteeksi rakennettu uusklassillinen portiikki purettiin 1889.
Kirkko liittyy läheiseen Joensuun kartanoon, jolla on ollut 1880-luvulle asti kirkon patronaattioikeus. Koivukuja, joka on saanut ensimmäiset reunapuunsa
1810-luvulla, johtaa kirkkomaan portilta Joensuun kartanon päärakennuksen edustalle.
Keskiaikaista harmaakivikirkkoa on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla ja sen nykyasu on 1700-luvun lopulla aloitettujen laajennusten tulos. Kirkkosalin eteläseinustalla on sisäänkäynti Gustaf Mauritz Armfeltin rakennuttamaan Armfelt-suvun hautakappeliin, jonka lattian alle hänet on haudattu.
Alkuaan kaksilaivaiseksi holvattua kirkkosalia kattaa lautaholvi. Seinien maalaus ja kiinteä sisustus ovat 1800-luvun alusta. Pohjoisen ristivarren päätteenä olevaan sakaristoon liittyy kreivi C.A. Armfeltin 1920-luvulla sisustama museohuone, jossa säilytetään mm. poikkeuksellisen hienoa kirkkotekstiilien valikoimaa. (Museovirasto)
Keskiaikaista harmaakivikirkkoa on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla ja sen nykyasu on 1700-luvun lopulla aloitettujen laajennusten tulos. Kirkkosalin eteläseinustalla on sisäänkäynti Gustaf Mauritz Armfeltin rakennuttamaan Armfelt-suvun hautakappeliin, jonka lattian alle hänet on haudattu.
Alkuaan kaksilaivaiseksi holvattua kirkkosalia kattaa lautaholvi. Seinien maalaus ja kiinteä sisustus ovat 1800-luvun alusta. Pohjoisen ristivarren päätteenä olevaan sakaristoon liittyy kreivi C.A. Armfeltin 1920-luvulla sisustama museohuone, jossa säilytetään mm. poikkeuksellisen hienoa kirkkotekstiilien valikoimaa. (Museovirasto)
